Lähiruokaa ja ruukkikyliä messuilla

11
Salon kaupungin markkinoinnin suunnittelija Sanna Lammervo (vas.), Yrityssalon matkailun projektipäällikkö Patricia Potrykus ja kehittämispäällikkö Maija Pirvola näkevät Salon matkailun olevan kasvussa.

Lähiruokaa, kulttuuria, ruukkikylien monipuolista tarjontaa ja paljon muuta löytyy Helsingin messukeskuksesta Matka 2020 -messujen Salon osastolta tällä viikolla. Salo on mukana Suomen saaristo -yhteisosastolla, jolla on merellinen teema.

– Salo on rannikkoalueen kaupunki, muistuttaa kehittämispäällikkö Maija Pirvola Yrityssalosta.

Pirvola on huomannut, että vieläkin Salo mielletään vain ydinkeskustan alueeksi, vaikka esimerkiksi Särkisaloon mentäessä päästään jo saaristoon. Hän huomauttaa, että monille riittää jo Mathildedalin alue, joka sekin on meren äärellä.

Monipuolisuus näkyy messuilla selvästi. Mathildedalin ruukkikylän kokonaisuudesta mukana on seitsemäntoista yritystä, Särkisalon yritysryhmästä yksitoista, Teijon ja Kirjakkalan ruukkikylien ryhmistä kuusi sekä Salon ja Halikon ryhmästä kolme. Reilun kolmenkymmenen yrityksen kirjo kielii siitä, että Salossa on paljon nähtävää ja koettavaa lähietäisyydellä.

Messuohjelma tuo Salosta kuultavaksi ja maisteltavaksi kulttuuria ja ruokaa.

Yleisölle perjantaina aukeavilla messuilla tarjoillaan elävää musiikkia Salo Jazzilta sekä lauantaina Salon teatterin musikaali Tippukivitapaus.

Lähiruokaa maistellaan jokaisena yleisöpäivänä. Karviaisten tilan härkäpapumaistatus on perjantaina, Birkkalan tilan spelttituotteiden maistatus lauantaina ja Kiikalan hunajan maistatus sunnuntaina.

Pirvola näkee Salon matkailun elävän nousukautta.

– Matkailutoimiala on ollut vahvassa kasvussa, hän sanoo.

Tätä tukevat tilastot, joista Pirvola kaivaa esille Tilastokeskuksen majoitusvuorokaudet. Salosta mukana on yhdeksän kohdetta.

Kotimaan yöpymisvuorokaudet kasvoivat viime vuonna edeltävästä vuodesta 16 prosenttia ja kansainvälisten asiakkaiden yöpymisvuorokaudet 65 prosenttia.

Kansainvälisistä matkailijoista Salossa erottuivat viime vuonna saksalaiset, joiden määrä harppasi edeltävästä vuodesta. Heitä kirjattiin 3 100, kun vuotta aiemmin määrä oli reilu 760.

Venäläisiä oli yli 760 ja ruotsalaisia yli 670 viime vuonna.

Yöpyjistä valtaosa oli kotimaisia, 86 prosenttia.

Salon valtit matkailussa ovat Teijon kansallispuisto ja ruukkikylät.

Kansallispuiston tilastot puhuvat omaa kieltään, sillä kävijämäärä on tuplaantunut siitä, kun Teijon retkeilyalueesta tuli kansallispuisto vuonna 2015.

Samalla kun matkailu kasvaa, se tuo myös rahaa seudulle. Yksistään kansallispuiston kokonaisvaikutuksen on arvioitu olleen viime vuonna 2,2 miljoonaa euroa. Metsähallituksen mukaan keskimäärin kansallispuistoissa kävijöiden rahankäyttö tuo lähialueelle yli kymmenen euroa jokaista retkeilypalveluihin ja luontokeskuksiin sijoitettua euroa kohti.

Myös Yrityssalon uusi matkailun projektipäällikkö Patricia Potrykus sanoo, että kansallispuistostatuksen on havaittu houkuttelevan matkailijoita. Tämä näkyy hyvin Teijon ohella myös Hossan kansallispuistossa.

Salon matkailun trendeistä Pirvola nostaa esille useita asioita. Ykkösenä on kotimaan matkailun kasvu, jossa ilmaston muutos ja kestävä kehitys suosivat lähimatkailua. Paikallisuus ja pienemmät kohteet nousevat esille.

Hän muistuttaa myös rannikon pyöräilyreitistä.

Matkailussa näkyy Pirvolan mukaan hyvinvoinnin trendi, jossa luonnollinen luksus on arvossaan.

Ostamisen helppous kuuluu myös trendeihin ja tähän löytyy ratkaisu VisitSalon nettisivuilta, joilta voi verkkokaupan kautta rakentaa itselleen sopivan paketin siellä mukana olevilta palveluntarjoajilta.

Kaiken kaikkiaan matkailussa elämys ja rento yhdessä olo, helppo tekeminen ja erikoisuudet ovat valttia.

Uusi Salo 2020 -esite messuilla


Yksien kansien välissä oleva Salo-esite pitää pintansa. Vaikka netti onkin kätevä tiedon lähde ja sieltä löytyy VisitSalon sivuilta sama esite, painettua tuotetta kysytään.

Uusinta Salo 2020 -esitettä jaetaan myös matkamessuilla.

Esite lähtee messuilla esillä olevista teemoista: makumatkasta, luonnosta ja monipuolisesta Salosta. Esille nostetaan muun muassa Salon järvet. Järvi-Salo sijaitsee Suomusjärven, Kiikalan ja Kiskon seudulla.

Runsaan sadan sivun esitteestä löytyy mielenkiintoinen paikallisten suosittelema lista, joka on koottu paikallisten suosimista paikoista.

Niistä löytyy esimerkiksi luontokohteista kansallispuiston ohella keväinen Vaisakon luonnonsuojelualue sekä lintubongareiden kohteet Aneriojärvellä ja Halikonlahdella.

Urpo

Matkailu on hyvä esimerkki siitä, mikä on Salossa merkittävä asia. Suurimmat vetovoimatekijät liittyvät jollain tavalla ympäröivään luontoon ja liikuntaan eli käytännössä haja-asutusalueelle. Tätä kehitystä kannattaa vahvistaa yhteistyössä seudun muiden kuntien kanssa. Salo ei yksin ole riittävän suuri luodakseen jatkossa merkittävää kasvua. Näyttäviin asioihin tarvitaan kansallispuiston lisäksi Rannikkoreitin kaltaisia kuntarajat ylittäviä kokonaisuuksia. Meillä on tällä saralla runsaasti potentiaalia käyttämättä. Toisaalta luontokohteista kaikkia ei kannata uhrata turistimassoille, osa kannattaa säästää rauhallisempaa, vähemmän rakennettua luontoa kaipaaville. Toimiva matkailuinfra joka tapauksessa edellyttää paikallista toimintaa, ja se taas asettaa tiettyjä vaatimuksia kunnan muille haja-asutusalueen toiminnoille. Tämäkään asia ei ole muusta kunnan toiminnasta irrallinen osa, jossa… Lue lisää »

Pertti

Mitkä ovat Salossa matkailun tuotot? Miten paljon maksavat Salon matkalun kustannukset? Palkat, kinnteistötilat, vakuutukset ja kaikki, mikä liittyy Salon matkailuorganisaation kuluihin.

Ymmärrätte varmaan, että nykyisessä tilanteessa sen pitää tuoda kaupungille tuloja, jotta sitä voidaan ylläpitää. Jos menee miinukselle matkailuosio, pitää koko organisaatio lopettaa ja siihen kuuluvat toiminnot.

Urpo

Minä en tiedä matkailuorganisaaation kustannuksia, eikä nyt ole kyse sen lakkauttamisesta ja muustakaan Salon seudun toiminnan näivettämisestä. Kyse on siitä, miten seudulle saataisiin lisää matkailijoita eli työtä ja rahaa paikallisille yrittäjille ja verotuloja muille. Tässä tapauksessa mahdollisuudet on lisäksi korostaa ympäristöystävällisyyttä, koska matkailu perustuu luontoon ja liikuntaan. Se on hieno kokonaisuus, jossa meillä on kaiken lisäksi kilpailukykyä.

Ajatuskin siitä, miksi tämä ei voisi toimia sen sijaan, että miten se saadaan toimimaan, edustaa minulle kovin vastenmielista ajattelutapaa.

Pertti

Ensinnäkin tuo tieto jonkun organisatio ryhmästä, sen tuloksesta onko voittoa tai tappiota se tieto pitää olla taloushallinnolla. Näin toimii talous.

Noi on kaikki hienoja haaveita ja toiveita mitä kirjoituksissasi kerroit. Me kuitenkin elämme reaalimaailmassa, emme haavepilvessä. Talouden ollessa tämä mikä se nykyään kunnan on pitää kriittisesti pystyä selvittämään mihin raha hukkuu eikä elää haaveiden pohjalta.

Se on tietysti mukavaa homma, olla tekevinään hienoja asioita veronmaksajien rahoilla ilman mitään vastuuta tuloksesta.

Erkki Peltonen

Urpo ratsastaisi veromarkoilla, joka on väärä jo ajatuksenakin.

Pertin ajatus ja kommentti on oikea, tiedon pitää olla taloushallinnossa, mitä kaikki toiminta maksaa.

Urpo

Syksyllä SSS uutisoi, että pelkästään Vuohensaareen jäi matkailijoilta rahaa 500 000 euroa. Kun lasketaan Teijon reilut 100 000 kävijää ja heidän majoitus-, ravintola- yms. palvelujen käyttö mukaan, lienee selvää, että matkailuun kannattaa satsata. Tuossakin on vasta osa Salon matkailusta.

Kunta on ainoa taho, jolla on mahdollisuus ja intressi matkailun edistämistä kokonaisuutena koordinoida. Vai onko Erkillä tarjota parempaa ajatusta tähän tilanteeseen?

Veromarkoilla ratsastamisesta ei ole kyse, vaan yrityksestä kehittää seudun toimintaa. Ihan taatusti kunnan taloushallinnossa tiedetään, mitä matkailun edistäminen Salossa maksaa. Se vaan ihmetyttää, että positiivisista asioista puhumisen edellytys on tieto kunnan menoista ja matkailun tuloista. Muuten joutuu verorahoilla ratsastajien listalle.

Pertti

Kyllä Vuohensaari löytää matkailijansa ilman Salon kaupungin infoa. Matkailijat käyttävät muita matkailuun tarkoitettuja tiedotteita.
Samoin Teijo löytää kävijät aivan muualta kuin Salon infoista. Siitä pitää Metsähallitus ym. yrittäjät huolen. Parempi ettei kaupunki sotkeudu näihin kumpaankaan.

Yritysmaailmassa ei auta, että yritetään siellä pitää tulla tulosta. Tämä taitaa olla vieras ajatus kaupungille, niin luottamushenkilöille kuin kaupungin henkilöstölle.

Jokainen ymmärtää mistä kirjoittelen on organisaatio minkälainen tai minkä nimikkeen alla tahansa. Ne ketä ymmärtää.

Olin kerran puolisoni kanssa matkalla, meiltä kysyttiin ”missä asumme”? vastasin Salossa. Siihen kysyjä sanoi ”ai siellä puupäitten paratiisissa”. Mitäköhän sillä tarkoitti?

Erkki

Kyllä yrittäjä pitää huolen yhtiön mainonnasta, ei ole kaupungin syytä sekaantua siihen, ainoastaan näkyvästi kaupungin edustajan on mielestäni kohteliasta käydä tervehtimässä varsinkin pienyrittäjää. Sillon yrittäjä huomaa, että muutkin huomaavat.

Salo on ollut aika negatiivinen pienyrittäjälle johtuen Salon yrityskulttuurista, vain suuret huomioidaan.

Valtakunnallisestikin pienyritystoiminta on suurin työllistäjä, sitä ei vaan arvosteta. Miksi? Odotan vastausta virkamiehiltä.

Ei hätää

Ei kaupungilla ole matkailuorganisaatiota. Kaupungin sivuilla on varmasti jossain organisaatiokaavio, josta et tuollaista organisaatiota löydä. Joten kaupungin matkailuorganisaation kustannukset ovat 0 euroa.

Voit Pertti nukkua yösi rauhassa. Matkailuorganisaatio ei vie ruokaa mummojen suusta.

Pertti

Mitä tuo mummoasia tähän keskusteluun kuuluu? Selitä tarkemmin, mitä tarkoitat.

Urpo

Mielestäni kaupungilla on matkailuorganisaatio. Esimerkiksi matkailuneuvonnassa kaupunki on mukana.

Tarkennatteko Pertti ja Erkki puolestanne, miksi kaupungin ei pitäisi sekaantua tällaisiin asioihin?

Voihan olla, että toiminta on hyvinkin kannattavaa. Lauantain lehdessä ollut kirjoitus vahvistaa tätä käsitystä.