Lasten huostaanotot kasvattavat Salon seudun kuntien menoja – huumeet näkyvät yhä enemmän myös Somerolla ja Paimiossa

10
Lasten huostaanottojen taustalta löytyy erilaisia vanhemmuuden ongelmia, päihde- ja mielenterveysongelmia sekä nuorten rajatonta käyttäymistä. Salossa on kodin ulkopuolelle sijoitettu tällä hetkellä 143, Somerolla 25 ja Paimiossa 21 lasta. Kuva: SSS/Päivi Malin-Perho

Lastensuojelun menot ovat nousseet viime vuosina Salon seudulla rajusti. Perheiden ongelmien lisääntyminen näkyy niin Salossa, Somerolla kuin Paimiossa.

Salossa lastensuojelun menot nousivat vuodesta 2017 vuoteen 2019 yli 2,2 miljoonalla eurolla, kun mukaan lasketaan myös kaupungin oma toiminta. Viime vuonna kasvoivat ennen kaikkea lastensuojelun ostopalvelut, joihin tarvittiin 1,2 miljoonan euron lisämääräraha.

– Monilapsisten perheiden lasten huostaanotot lisääntyivät, mikä näkyi kulujen nousuna, Salon sosiaalipalveluiden johtaja Eeva Purhonen kertoo.

Purhonen sanoo menojen kasvukäyrän loiventuneen Salossa pahimmasta.

– Jossakin vaiheessa lastensuojelun kulut nousivat 45 asteen kulmassa. Siitä on tilanne nyt tasoittunut, mutta menojen kasvu jatkuu edelleen. Toivon hartaasti, että lastensuojelun ostoon viime vuonna varattu 10,9 miljoonaa euroa riittää.

Lastensuojelun kulut ovat Salossa korkeat, sillä vuoden 2018 lukujen perusteella tehdyssä 13 keskisuuren kaupungin vertailussa Salo oli kärkipaikalla. Purhonen toteaa Salon lukujen ylittäneen kuntien keskiarvon noin neljällä miljoonalla eurolla.

– Salossa lastensuojelu on painottunut voimakkaasti ostopalveluihin. Samaan aikaan lapsiperheiden muut palvelut ovat olleet niukat.

Lasten ja nuorten huostaanottojen taustalta löytyy vanhemmuuden ongelmia, päihde- ja mielenterveysongelmia sekä nuorten rajatonta käyttäytymistä.

– Myös aikuisten sekä lasten ja nuorten huumeiden käyttö näkyy lastensuojelussa. Huostaanottojen taustasyinä huumeet eivät kuitenkaan korostu tällä hetkellä siten kuin pari vuotta sitten, Purhonen toteaa.

Vajaan 9 000 asukkaan Somerolla lastensuojelun menojen kasvu on ollut vieläkin rajumpaa. Someron perusturvajohtaja Taru Nordlund kertoo, että kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä alkoi lisääntyä vuoden 2016 lopulla.

– Tahti vain kiihtyi vuonna 2017 ja on siitä jatkunut kovana.

Samalla on kasvanut myös varhaisen tuen tarve. Tukiperhe- ja kuntoutuspalveluiden ostoon meni viime vuonna 200 000 euroa enemmän kuin vuonna 2018. Yhteensä lastensuojelun ja perhepalveluiden menot nousivat Somerolla vuodesta 2017 vuoteen 2019 noin 900 000 eurolla.

– Menojen kasvu on ollut huimaa, eikä tasaantumista ole näköpiirissä, Nordlund sanoo.

Nordlund huomauttaa varsinkin nuorten päihteiden käyttöön liittyvien lastensuojelutapausten lisääntyneen Somerolla.

– Lasten ja nuorten alkoholin käyttöön liittyvät ongelmat ovat kasvaneet ja huumeiden käyttö on yleistynyt. Nuoret eivät ota kannabikseen liittyviä vaaroja tosissaan, ja myös kovia huumeita käytetään.

Nuoren päihderiippuvuuteen liittyy usein myös itsetuhoisuutta.

– Ongelmien tullessa sosiaalitoimen tietoon on tilanne yleensä niin paha, että vaihtoehtona on vain huostaanotto. Vanhemmat yrittävät usein pärjätä pitkään ilman viranomaisapua eivätkä välttämättä havaitse, että lapsen muuttuneen käytöksen takana on päihteiden käyttö, Nordlund sanoo.

Paimiossa lastensuojelun menot nousivat yli puolella miljoonalla euroa vuodesta 2017 vuoteen 2019.

– Sijoitusten määrä kasvoi. Lasten ja perheiden ongelmat ovat myös yhä syvempiä. Pienilläkin lapsilla on niin vaikeita ongelmia, että heitä ei voi sijoittaa sijaisperheeseen, Paimion kaupungin johtava sosiaalityöntekijä Noora Lahti kertoo.

Myös Lahti on huolissaan nuorten päihdekäyttäytymisestä ja huumeista.

–  Päihdemyönteisyys on nostanut päätään lasten ja nuorten parissa. Huumeet eivät Paimiossa näy vielä erityisesti sijoitusten taustalla, mutta lastensuojeluilmoituksissa ja työssä ne tulevat vastaan.

Lahdella on viesti paimiolaisille vanhemmille:

– Tarkkailkaa, missä lapsenne ja nuorenne liikkuvat ja viettävät aikaa. Huumeita liikkuu myös Paimiossa aiempaa enemmän.

Lahti suree myös lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon tilaa.

– Jonot ovat pitkät ja osastot jatkuvasti täynnä, joten ongelmat kasaantuvat lastensuojeluun. Psykiatrista apua tarvitseva nuori joutuu usein lastensuojelulaitokseen kauaksi kotoa, mikä ei ole hyvä tilanne.

Kunnissa on panostettu viime vuosina myös omiin palveluihin perheiden auttamiseksi varhaisessa vaiheessa.

Salossa perhetyöhön käytettiin viime vuonna runsaat 430 000 euroa, kun vuonna 2016 summa oli vajaat 190 000 euroa. Menoissa on mukana myös lapsiperheiden kotipalvelu.

– Painopisteen palveluissa tulee siirtyä siihen suuntaan, että perheet saavat palveluita ja tukea varhaisessa vaiheessa ja helposti, jotta varsinaista lastensuojelua tai ainakaan sijaishuoltoa ei tarvittaisi niin runsaasti kuin nyt. Toimintatavan muutos ei näy kuitenkaan vielä lastensuojelun asiakasmäärissä, Eeva Purhonen toteaa.

Salossa perhetyössä on kymmenen työntekijää, joista viisi työskentelee lapsiperheiden kotipalvelussa.

Somerolla on kaksi perhetyöntekijää. Lisäksi perintövaroin on palkattu neuvolaan oma perhetyöntekijä ja lapsiperheille kodinhoitaja.

Paimiossa perhetyöhön on varattu ensi vuoden talousarviossa yli 490 000 euroa, kun vuonna 2016 siihen käytettiin 208 000 euroa. Perhetyössä on kolme perheohjaajaa ja yksi kotipalvelutyöntekijä.

Lastensuojelun kustannukset


Laitoshoito maksaa


Kodin ulkopuolelle on sijoitettu tällä hetkellä Salossa 143, Somerolla 25 ja Paimiossa 21 lasta.

Laitoshoidon kustannukset vaihtelevat runsaasta 200 eurosta yli 500 euroon vuorokaudessa lasta kohden. Tarkasti valvotussa laitoksessa vuorokausihinta on jopa 1000 euroa.

Perhehoidossa hoitopalkkiot ovat noin 800 eurosta 2600 euroon lasta kohden kuukaudessa.

Perhehoidossa päälle tulevat kulukorvaukset, jotka vaihtelevat runsaasta 400 eurosta yli 700 euroon per lapsi.

Kuntien lastensuojelun menoja kasvattaa tänä vuonna edelleen lakimuutos, joka nosti lastensuojelun asiakkaiden jälkihuollon ikärajan 21:stä 25:een vuoteen.

Marttila ja Koski eri tahdissa


Pikkukunnissa huostaanotot muuttavat nopeasti lukuja.

Salon seudun pienemmissä kunnissa lastensuojelun tilanne vaihtelee. Marttilassa menot ovat olleet kovassa kasvussa, kun taas naapurissa Koskella kustannukset laskivat viime vuonna.

– Meillä oli aiemmin melko paljon sijoituksia kodin ulkopuolelle, mutta nyt luvut ovat laskeneet. Perheiden lisääntyneet ongelmat näkyvät myös täällä, mutta tällä hetkellä sijoituksia on vähän, Kosken kunnan sosiaalityöntekijä Kirsi Lassila toteaa.

Lassila sanoo valtaosan lyhyen ajan heilahtelusta selittyvän kunnan koolla.

– Pienessä kunnassa pienetkin muutokset näkyvät nopeasti.

Marttilassa lastensuojelun menot olivat vuonna 2017 noin 120 000 euroa, viime vuonna luku nousi lähes 580 000 euroon.

– Perheiden ongelmat ovat lisääntyneet, ja varsinkin raskaamman tuen tarve on noussut. Lapsia on pitänyt sijoittaa kodin ulkopuolelle, Marttilan sosiaalipalvelujohtaja Maria Vesala kertoo.

Lastensuojelun puolella laitoshoito on kallista.

– Yhden sijoituksen kulut vastaavat kolmen vanhuksen hoitoa, Vesala huomauttaa.

Vesala toivoo, että vanhemmat ottaisivat ajoissa yhteyttä sosiaalitoimeen ongelmien ilmetessä.

– Osa ongelmista tulee tietoon niin myöhään, että tarvitaan raskaita toimia. Toisaalta hyvälläkään ennalta ehkäisevällä työllä ei pystytä kaikkia ongelmia välttämään.

Myös Koski ja Marttila ovat satsanneet viime vuosina omiin perhepalveluihin. Koskella perhetyössä on kaksi ja Marttilassa puolitoista työntekijää.

Sauvon kunnassa lastensuojelun kulut ovat laskeneet viime vuosina. Vt. peruspalvelujohtaja Ville Lahtivuori sanoo kodin ulkopuolelle tehtyjen sijoitusten vähentyneen viiden vuoden aikana.

– Kunnalla on oma perhetyöntekijä ja perhepalveluiden sosiaaliohjaaja, joten olemme pystyneet panostamaan systemaattiseen ja intensiiviseen perhetyöhön. Huumeet eivät onneksi näy ainakaan vielä Sauvon lastensuojelussa, Lahtivuori huomauttaa.

Kemiönsaaren kunnasta ei saatu vastausta lastensuojelun menoja koskevaan kyselyyn.

10
Jätä kommentti

5 Comment threads
5 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
10 Comment authors
Mysteeri

Ei ihme, Salossa otetaan lapsia huostaan liian ”heppoisin” perustein. Sitten itketään, että ei tehdä lapsia Suomessa. Kuka uskaltaa enää tehdä, kun ottavat kuitenkin huostaan, ! Ja sosiaaliviranomaiset ku saa tiedot kaikkialta, eikä omat sanomiset vaikuta mihinkään mitään.

Oletteko ylpeitä?

”Kiireellisestä huostaanotosta päättäneet sosiaalityöntekijät joutuvat puolestaan koko ajan etsimään todisteita vanhempia ja perhettä vastaan, jotta virkamiehet voittaisivat jutun myöhemmin oikeudessa.

Suomessa tehdään turhia huostaanottoja. Sosiaalityöntekijät pyytävät poliisin avukseen ja käyvät riistämässä lapset kotoaan näyttävässä operaatiossa. Kiireellisestä huostaanotosta vaikuttaa tulleen sosiaalityöntekijälle väline kohottaa omaa arvoaan työpaikallaan.

Huostaanoton pitäisi aina olla merkki sosiaalityön epäonnistumisesta paikkakunnalla. Nyt sen sijaan huostaanotoista näyttää tulleen sosiaalityöntekijöille sulka hattuun.

Aikapommi

Todella huolestuttava kehitys. Paljon inhimillistä kärsimystä. Samalla miettii, kuinka kauan kunnilla riittävät rahat. Aikamoiselta aikapommilta vaikuttaa.
Aina ei ongelmia voi ratkaista kotona, mutta se että vanhemmat ottaisivat enemmän vastuuta lapsistaan, auttaisi. Liian moni ajattelee, että lapsi ei saa muuttaa elämää ja pitäisi olla aina kivaa.
Huumeiden leviämiseen pitää jokaisen vanhemman suhtautua vakavasti. Mikään paikka ei ole enää lintukoto. Luin jostakin aiemmin poliisin kommentin, että Salossa tilanne on Varsinais-Suomen pahin.

"Ikävät" rajat

Samaa mieltä. Usein vanhemmat odottavat, että päiväkoti ja koulu hoitavat kasvatuksen ja ”ikävien” rajojen asettamisen.
Mutta 500-1000 euroa vuorokaudessa hoitolaitoksen hinta!!! Eikö tätä rahastusta saada millään kuriin? Taitaa olla jo suurempi tikittävä aikapommi valtiolle ja kunnille kuin paljon puhuttu vanhustenhuolto.

Epäilijä

Uusioperheytymisessä on myös iso riski siinä että edellisen liiton lapset jäävät vähemmälle. On havaintoja siitä että uuden suhteen uuden vauvan syntyminen saa aikaan ketjureaktion. Ensimmäisen suhteen lapsista tuleekin häiriötekijöitä, ja elämä uuden onnen ja vauvan kanssa onkin kovin raskasta kun edellisen suhteen lapsi pitäisi myös jaksaa ottaa huomioon… On olemassa vanhempia jotka potkaisevat oman lapsensa pois mieluummin vaikka huostaanottoon asti. Paljonko on niitä ”edellisen suhteen lapsia” joita ”vain” syrjitään omassa kodissaan kunn uusin puoliso sitä vaatii. ”Kun se meluaa, on niiiiin rauhaton, ei osaa käyttäytyä” tai asetetaan älyttömiä sääntöjä, kuten että kuuden vanha ei saa tulla kotiin ennen iltayhdeksää kun… Lue lisää »

Terttu

Tutkiiko kunnat lainkaan näitä sijaisperheitä?
Ihmetellä täytyy että lapsia sijoitetaan ihan millaiseen porukkaan vaan, millaista hoivaa ym. lapset saa sillä kustannuksella jonka nää sijaisperheet saa, tämähän on isoa bisnestä..

Hullua

Juuri näin. Ei tutki, lasten hätää ei kukaan kuuntele. Eikä vanhempien.

Sosiaaliviranomaisten valta on aivan liian suuri, lapsella ja vanhemmalla ei ole mitään sanottavaa, asiat on päätetty jo etukäteen. Suosittelen kaikkia vanhempia nauhoittamaan kaikki palaverit sosiaaliviranomaisten kanssa, ettei tarvitse lukea myöhemmin papereista täysin virheellisiä tietoja.

Bisnes se on joka kannattaa

Ansiotulojen korvaamiseksi voi alkaa sijoitusperheeksi.
Aikoinaan rahaa kerättiin juuri tällaiseen lasten hyväksi tehtävään toimintaan ja kehuttiin kuinka omaa taloa rakennetaan että voi sitten lapsia hoitaa/auttaa.
Kuka tässä auttaa ja ketä?

Retuperällä

Kuinka paljon mahtaa vaikuttaa huostaanottoihin se, että lasten ja nuorten psykiatrinen hoito on hoitopaikkojen alasajon jälkeen täysin retuperällä? Jonot ylipäätään hoitoon ovat pitkät ja harvat sairaalapaikat täynnä.

Käsittämätöntä kaikkiaan Suomessa mielenterveysongelmista kärsivien jättäminen heiteille. Sairaalapaikkoja vähennettiin, mutta paljon puhuttua avohoitoa ei kehitetty tilalle. Tästä kärsivät nyt myös lapset ja nuoret.

Ihme touhua

Useista vanhemmista tuntuu, että huostaanotot tehdään liian hepposin perustein. Miksi?

Mahdotonta on uskoa, että sosiaalivirkailija tekisi yksin päätöksen vain haluakseen olla ilkeä. Päätökset tehdään monen työntekijän kanssa yhdessä myös niin, ettei päättämässä olevat ole edes tavanneet koko perhettä, joten tuskin kyse on mistään ilkeydestä.

Tuntuu, että lasten vanhemmat eivät itse kykene arvioimaan omaa kykyään ollakseen hyviä vanhempia. Usein siihen on syynä vanhempien päihdeongelmat, ja silloin tuo kyky on hukassa.

Luulisi vanhempienkin osaavan ajatella niin, että haluavat lapselleen parasta.