Lohisoppa kiehuu yhä Kemijoella

0
Lohi Aurajoen Halistenkosken kalaportailla.

Sotien jälkeen alkanut riitely Suomen suurimman lohijoen kohtelusta ei laannu. Kemijoen lohisoppa kiehuu ja porisee yhä. Kiista uhanalaisten vaelluskalojen mahdollisuudesta nousta ikivanhaa kutujokeaan ylöspäin lisääntymään kaipaa jo periaatteellista ratkaisua.
On kuvaavaa, että joen palauttamista takaisin lohijoeksi perustellaan useimmin virkistyskalastuksen ja sen tuoman turismin taloushyödyillä.

Kemijoki padottiin tuottamaan sotakorvauksien raskauttamaan köyhään maahan sähköä ja vaurautta. Padon myötä loppui Kemijoen asema ei vain Suomen vaan koko Euroopan parhaisiin kuuluvana lohijokena. Samalla loppui ikiaikainen lohen ja meritaimenen kalastus jokivarren asukkailta.
Päätös joen valjastamisesta tehtiin syvässä poliittisessa yksimielisyydessä presidentti Kekkosen johtamana. Ajan henki oli sangen erilainen kuin nykyisin. Luonnon monimuotoisuudesta ei väitelty, tärkeintä oli saada työtä, energiaa ja kehitystä Suomelle.
Pato valmistui 1948, ja nousulohi kuoli sukupuuttoon. Kylissä pidettiin valon juhlia ensimmäisten sähkölamppujen kunniaksi. Kaikki eivät juhlissa iloinneet.
Suomen 35:stä lohijoesta on nykyisin jäljellä enää kaksi.

Kemijoki Oy on valtion omistama, ja uusi pato Rovaniemeltä ylävirtaan on suunnitteilla. Hallituksen ohjelmassa luvataan vaelluskalojen elvytystä ja esteiden poistamista. Toisaalta siinä luvataan myös uusiutuvaa energiaa.
Kemijoki-yhtiön johdon mukaan vaatimus kalaportaiden rakentamisesta on kohtuuton ja aiheuttaisi tuotantotappioita. Yhtiö on kehittänyt vaihtoehdoksi Kalasydän-nimistä ratkaisua, joka mahdollistanee lohen osittaisen paluun joelle vaihtoehdoksi luonnonmukaisemmille kalaportaille.

Suurjokien sähköntuotannon haittojen minimoinnista on paljon kokemuksia muun muassa USA:ssa, jossa Kolumbia-jokeen on rakennettu lukuisia kalaportaita onnistuneesti.
Kemijoen lohen kohtalo ei ole vain jokivarren asukkaiden asia, vaan kyse on suurista periaatepäätöksistä. Tässäkin asiassa kompromissi ääripäiden välillä toimisi parhaiten ja toisi pohjoiseen vaurautta sekä kalaturisteilta että joen voimavirrasta.

Jätä kommentti