Sahaava talvisää koettelee mustikkaa

1
Lumettomassa talvessa mustikanvarpuja koettelevat pakkaset. Mustikka sietää pakkasia kuten myös kesän kuivuusjaksoja huonommin kuin puolukka. SSS/Minna Määttänen

Plussan ja pakkasen välillä sahaava lumeton talvisää uhkaa verottaa jopa ensi kesän mustikkasatoa. Puolukka sietää oikukasta talvisäätä paremmin.

– Varsinkin mustikka vaatisi lumipeitteen, vertaa kahta varpukasvia erikoistutkija Rainer Peltola Luonnonvarakeskuksesta.

Puolukka on muutenkin karujen alueiden kasvi ja kestää myös paremmin oikukasta talvisäätä.

– Kaikkein ikävintä olisi, että mustikan päälle tulisi jääpeite, hän lisää.

Pahimmillaan pakkanen voi tappaa mustikasta koko maanpäällisen osan.

– Varvun kärjet ovat kaikkein alttiimpia, Peltola lisää.

Jos koko kasvi paleltuu, se ei tuota satoa pitkään aikaan, vaikka maan alla oleva osa jääkin henkiin.

– Mustikasta on maan alla 70–80 prosenttia kasvista, Peltola sanoo.

Kestää kuitenkin pitkään, ennen kuin kasvi uudistuu ja tuottaa marjoja.

Vaikka kävisikin niin, että suojaavaa lumipeitettä ei tulisi ja pakkaset söisivät osan seuraavan kesän sadosta, kokonaissadon kannalta sillä ei olisi suurta merkitystä.

– Suurin osa mustikkasadosta tulee itäisiltä ja pohjoisilta alueilta, Peltola selittää.

Lunta onkin tänä talvena pohjoisessa runsaasti.

– Ei vielä sellaista vuotta ole ollut, ettei jossain päin Suomea olisi saatu mustikoita, tutkija muistuttaa.

Ilmastonmuutoksen on ennustettu vähentävän lumipeitettä. Miltä mustikan tulevaisuus näyttää, mikäli lumipeite käy yhä harvinaisemmaksi ja pakkaskausia kuitenkin tulisi?

– On se huolestuttavaa, Peltola sanoo.

Talvikuukausina saadaan tottua myös kosteaan talveen. Leuto ja kostea sää ei kuitenkaan sinällään ole suuri riski varpukasvien säilymiseen, vaikka se mahdollisesti elättäisi samalla erilaisia sienitauteja.

– Metsiköissä kasvavat varpukasvit eivät ole niin alttiita taudeille, Peltola sanoo.

Urpo

Mustikka kärsii täällä suunnalla myös valtavan peura- ja kauriskannan aiheuttamasta laidunnuksesta. Lumeton talvi todennäköisesti korostaa tätäkin ongelmaa. Epäsuora vaikutus eläimistä on myös se, että metsät kuusettuvat.

Koivua ja mäntyä ei mustikkatyypin kasvupaikalla voi tuhojen takia kasvattaa. Puustoisissa, pääosin vain kuusta sisältävissä metsissä valon määrä jää tällöin mustikalle liian pieneksi. Toki puuston määrän kasvu on kaikin tavoin hyvä asia, mutta rehevillä kasvupaikoilla pitäisi olla enemmän sekametsiä.

Toivottavasti luontoa arvostavat jonain päivänä ymmärtäisivät tämän, ja se heijastuisi myös riistapolitiikkaan ja suomalaisen luonnon monimuotoisuuteen.