Salon päästökuorma vähenee tuskastuttavan hitaasti

8

Salon kasvihuonepäästöt vähenevät erittäin hitaasti ja itse asiassa päästömäärä on joinain vuosina jopa kasvanut edelliseen verrattuna. CO2-raportin mukaan kaupungissa tuotetaan keskimääräistä selvästi enemmän päästöjä.

Vuonna 2018 salolainen tuotti alustavien tietojen mukaan 8 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia eli hiilidioksiditonnia vastaavan määrän kasvihuonepäästöjä. Vuotta aikaisemmin luku oli 7,9.

Salossa ei ole kymmenessä vuodessa tapahtunut merkittävää parannusta päästöihin, sillä vuonna 2008 päästömäärä oli 8,5 hiilidioksiditonnia per asukas.

CO2-tutkimuksessa on mukana reilut kahdeksankymmentä Suomen kuntaa, joissa asuu yhteensä yli 70 prosenttia Suomen asukkaista.

Salon päästölukuja rumentavat etenkin rakennusten erillislämmityksestä syntyvät päästöt. Salon päästöt rakennusten erillislämmityksestä olivat vuonna 2017 jopa 50 prosenttia suuremmat kuin CO2-raportin kunnissa keskimäärin.

Erillislämmityksellä tarkoitetaan raportissa rakennuskohtaista lämmitystä öljyllä, maakaasulla tai puulla. Myös päästöt kaukolämmityksessä olivat noin viidenneksen suuremmat kuin keskimäärin.

Salon kaupungin ympäristöinsinööri Riitta Saaren mukaan Salossa on edelleen paljon rakennuksia, jotka lämpiävät öljyllä.

– Salo on laajalti haja-asutusaluetta, jossa on suosittu öljylämmitystä. Suosiota selittää myös se, että öljylämmitys koetaan helpoksi vaihtoehdoksi.

Salo pyrkii määrätietoisesti eroon öljylämmityksestä, mutta kaupungin kiinteistöissä on edelleen käytössä 37 öljykattilaa.

– Öljykattiloita poistetaan käytöstä 2–3 kattilan vuosivauhdilla. Viime vuonna öljylämmityksestä luovuttiin Isohärjämäen päiväkodissa ja Perniön liikuntahallilla, jossa siirryttiin kaukolämpöön, Saari kertoo.

Ympäristöministeriön keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (Kaisu 2030) mukaan Salon toimet eivät kuitenkaan ole riittäviä. Kaisun mukaan kuntien tulisi luopua öljylämmityksestä jo vuoteen 2025 mennessä.

– Nykyisillä määrärahoilla tämä ei tule missään nimessä onnistumaan, Saari sanoo.

Myös Salon tieliikenteen päästöt ovat huolestuttavat. Päästöt tieliikenteessä olivat vuonna 2017 noin 30 prosenttia suuremmat kuin raportin muissa kunnissa keskimäärin. Päästöihin vaikuttavat sekä paikallinen liikenne että läpiajoliikenne.

– Salossa on toki yli 50 kilometriä moottoritietä, mutta silti liikenteen päästöt ovat todellinen ongelma, kun julkista liikennettä ei saada toimimaan kunnolla, Saari sanoo.

Saaren mukaan moottoritien päästöjä tullaan tulevaisuudessa jakamaan tietä käyttävien mukaan, mikä laskee hieman Salon liikennepäästöjen taakkaa.

Liikenteestä koituvia päästöjä olisi mahdollista vähentää muun muassa rakentamalla lisää sähköautojen latauspisteitä, mikä lisäisi sähköautojen houkuttelevuutta.

– Latauspisteiden rakentamiseen on saatavilla avustuksia, Saari vinkkaa.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara myöntää avustusta asuinrakennuksen omistaville yhteisöille sähköautojen latauspisteiden asentamiseen. Avustuksiin on varattu valtion talousarviossa yhteensä 1,5 miljoonaa euroa.

Jätehuollon päästöissä Salo sen sijaan on oikealla tiellä. Jätehuollon hiilidioksidipäästöt ovat noin 20 prosenttia pienemmät kuin raportin kunnissa keskimäärin.

– Kaatopaikka on saatu Salossa toimivaksi muun muassa kaasujen talteenotolla. Salolla on mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseen myös niin sanottujen hiilinielujen avulla, Saari sanoo ja jatkaa.

– Maataloudesta saattaa uusilla viljelytekniikoilla tulla kasvihuonepäästöjen vähentäjä.

Ympäristöministeriön keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman mukaan suomalaisten tulisi vähentää päästöjänsä puoleen vuoteen 2030 mennessä.

– Kaupungin täytyy mahdollistaa tämä luomalla sopivat puitteet päästövähennyksille.

Energia-avustusten toivotaan vauhdittavan energiatehokkuutta

Asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushakkeisiin on varattu kolmen vuoden ajaksi 100 miljoonaa euroa. Energia-avustuksia on luvassa tälle vuodelle 20 miljoonaa euroa ja 40 miljoonaa euroa vuosille 2021–2022.

Avustuksia voivat hakea kerros- ja rivitaloyhtiöt sekä omakoti-, pari- ja ketjutalojen omistajat. Myös valtion tuella rahoitettuja vuokra-asuntoja ja asumisoikeusasuntoja omistavat yhteisöt voivat hakea avustusta.

Avustukset myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara ja avustusta voi saada sekä suunnittelu- että toteuttamiskustannuksiin.

Salon kaupungin ympäristöinsinööri Riitta Saari toivoo, että energia-avustuksia hyödynnettäisiin Salossa aktiivisesti.

– Avustusta voi saada esimerkiksi öljylämmityksestä luopumiseen. Öljylämmitys on yksi Salon merkittävimmistä päästöjen tuottajasta, hän huomauttaa.

Avustusta voi hakea myös rakennuksen eristeiden parantamiseen ja muihin energiatehokkuutta lisääviin toimenpiteisiin.

Kerros- ja rivitaloon voi saada jopa 4 000 euroa avustusta asuntoa kohden, mikäli asuinrakennuksen energiatehokkuus nousee vähintään 20 prosenttia energiatehokkaammaksi kuin voimassa olevat säädökset edellyttävät.

Omakoti- tai paritalon kohdalla avustusta voi saada jopa 6 000 euroa, mikäli rakennus korjataan lähes nollaenergiatasolle. Avustusta myönnetään kuitenkin enintään 50 prosenttia korjaushankkeen toteutuneista kustannuksista.

Salossa järjestetään viikolla 9 yleisötilaisuus energia-avustuksista. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Salon Ilmastoviisaat ja kaupungin ympäristönsuojelu. Tapahtumasta on tulossa lisätietoa lähiaikoina.

Perniön Mäntyrinteen asunto-osakeyhtiön puheenjohtaja Harri Jalonen esittelee maalämpölaitteistoa. Rivitalo vaihto öljylämmityksen maalämpöön seitsemän vuotta sitten. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Lämmitysmuodon muutos toi ison säästön

Asunto-osakeyhtiö Perniön Mäntyrinne teki vuonna 2013 ison päätöksen. Vuonna 1980 rakennetussa rivitalossa päätettiin siirtyä öljylämmityksestä maalämpöön.

– Alkuperäinen öljypannu veteli viimeisiään ja se oli vaihdettava. Joku mainitsi maalämmön ja päätimme pyytää tarjouksia, kertoo hallituksen puheenjohtaja Harri Jalonen .

50 000 euron hankinta oli yhtiölle iso, mutta vanhasta lämmitysmuodosta päätettiin silti luopua.

– Otimme taloyhtiölle kymmenen vuoden lainan. Lyhyemmälläkin olisi pärjätty, mutta lainasta ei haluttu liian isoa taakkaa, Jalonen sanoo.

Muutostyöt tehtiin syksyllä 2013. Vanhan öljypolttimen tilalle tuli kompressori sekä patteriverkoston ja lämpimän veden vesivaraajat.

Lisäksi rivitalon takapihalle tehtiin kaksi 220 metrin syvyyteen ulottuvaa porakaivoa sekä asennettiin tarvittavat putkistot. Maalämmöllä lämpiää kahdeksan asuntoa sekä kellaritila eli yhteensä reilut 600 neliötä.

Rivitaloyhtiö on ollut erittäin tyytyväinen maalämpöön.

– Lämmitysmuodon muutos on tuonut isot säästöt. Maalämpölaitteisto kuluttaa sähköä vuodessa noin 3 000 euron edestä, kun vuoden öljyt maksoivat noin kymppitonnin, Jalonen sanoo.

Maalämpölaitteisto on myös huoltovapaa, mikä on suuri helpotus ”talonmiehenä” toimivalle Jaloselle.

– Vanhaa öljypannua oli pakko käydä katsomassa joka päivä ja sitä oli huollettava. Nyt minun ei tarvitse tehdä muuta kuin tyhjentää ja putsata sakkakupit kaksi kertaa vuodessa.

Rivitaloyhtiö olisi saanut remontilleen energia-avustusta, mutta toimeen ryhdyttiin harmittavasti hieman liian myöhään.

– Tuki loppui vuoden 2012 lopussa, kun me lähdimme toteuttamaan urakkaa vasta vuoden 2013 puolella, Jalonen kertoo.

8
Jätä kommentti

4 Comment threads
4 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
5 Comment authors
Hölmöläisten hommaa

Koulujen lakkauttamisten myötä koulukuljetukset lisääntyvät. Kumpi on ekologisempaa? Että lapsi itse kulkee lähikouluun tai kuljetetaan kauas koulukyydillä?

Älkää sanoko, että löytyy sähköautoja tai busseja. Ei todellakaan löydy ihan heti, nykyisen koulukuljetusten yrittäjän autot eivät ole sieltä uusimmasta päästä, ja tuskin uusiutuu kovinkaan nopeasti.

On naurettavaa, että lapset voidaan istuttaa tuntikausiksi taksiin, kun taas aikuisten on päästävä nopeasti työpaikalleen, vertaa Tunnin juna.

Valot pois?

Myös autojen seisominen liikennevaloissa, jotka ovat Salossa pääsääntöisesti turhia, lisää päästöjä. Monta kertaa on tullut todettua, kun valot ovat jossakin päin Saloa arkisin pois päältä esimerkiksi keskellä päivää, ei risteyksissä juurikaan tarvitse odotella. Mariankadun ja Asemakadun valot esimerkiksi ovat aamuisin oikea tulppa Mariankatua ajaville.

Salon ”joukkoliikenne” pärjäisi paljon pienemmilläkin autoilla, jolloin päästötkin jäisivät alhaisemmiksi.

Läpikulku rasittaa Salon seutua

Moottoritieltä jää Saloon enemmän päästöjä kuin kaupunkiin poikkeavilta ohikulkijoilta euroja. Monet rekat ajavat edelleen vanhaa ykköstietä säästääkseen muutaman litran naftaa, ja ruuhkauttavat samalla Halikon kiertoliittymät jolloin henkilöliikenteen päästökuorma kasvaa työmatkaliikenteessä moninkertaisesti.

Maatalouden päästökehityksestä ei saa pienemmissä paikallislehdissä edes puhua, joten sanottakoon junaliikenteen olevan tällä erää ilmastonmuutoksen kannalta edistyksellisin toimintamuoto.

Maija

Samoin Sepänkadun liikennevaloissa seisominen, kun ketään muuta ei näy missään.

Ei toi mollaus jo riitä!

Kyllä Suomessa liikenne ja teoliisuus saastuttaa enemmän kuin maatalous. Onko aina pakko mollata maataloutta? Ainutta sektoria mikä todellakin tekee ympäristön hyväksi toimenpiteitä. Itämeren fosforipitoisuus on suurin Helsingin kohdalla, kysynpä vaan, että mitä maatiloja keskellä Helsinkiä on? Mutta kun ihmisille ei mikään riitä ja maajusseja on kiva syyttää, jopa Amazonin maastopalot on suomalaisen maatalouden syytä!

Autoton öljylämmittäjä

Miten se nyt menee? Öljyllä ja puilla ei voi lämmittää, sähkölämmittäja on roisto, kaukolämpö on kaukana ja kallista, maalämpö vaatii luvan ja on kallis, silti tehdään jätteenpolttolaitos. Eikö siitä tule päästöjä? Rohkenen epäillä, että tulee ja kenties runsaasti.

Yksitysautoilu tuottaa päästöjä, tilalle päästötön sähköauto. Mitä päästöjä tulee akkujen valmistuksesta ja miksi sähköautoilija pelastaa maailman, taas sähkölämmittäjä ei? Vaikeaa on.

Kehitykselle on tilaa

Selvin säästö päästöissä ja euroissa syntyisi siitä, jos ihmiset asuisivat käytännöllisen kokoisissa nollaenergia-asunnoissa. Nykyään nuoret muuttavat kaupunkeihin ja vanhemmat jäävät eläkepäiviksi kahdestaan lämmittämään öljyllä 150 neliön omakotitaloja, joissa on heikko lämmöneristys ja sen myötä mittava energiahävikki. Palvelutkin usein automatkan päässä. Energiatehokkaassa asumisessa vanhemmat muuttaisivat joutuisasti vanhasta omakotitalosta uudehkoon 75 neliön kolmioon ja luopuisivat omasta autosta, sillä kerrostalojen lähellä on yleensä tärkeimmät palvelut kävelyetäisyydellä. Tätä kehitystä hidastaa omakotitalojen hintojen lasku, mutta tulevaisuudessa asunnot ovat vielä nykyistäkin vähemmän sijoituksia, ne ovat kasvavia kulueriä.

Maija

Kaupungilla on joutomaaksi kutsuttuja alueita. Ne voisi metsittää. Energiapajulla.
Sadon voi polttaa sitten kaukolämpövoimalassa.