Salon taajamissa väki vähenee maaseutua hitaammin

10

Salon väkiluvun lasku koettelee maaseutua kovemmin kuin taajamia. Taajamien välillä on kuitenkin eroja, ja joillain kulmakunnilla asukkaita on yhä saman verran kuin viime vuosikymmenen alussa.

Kaupunki laskee Salon keskustaajamaan kuuluvaksi vanhan Salon keskustan ja Halikon kirkonkylän ja niiden laidoilla olevat kaava-alueet. Torilta noin kuuden kilometrin säteen sisällä oleva keskusta ulottuu lännessä Halikon Asemanseudulle ja etelässä Sirkkulaan.

Tällä tavalla määritellyn keskustan alueella asuu runsaat 29 000 ihmistä. Vuonna 2010 asukkaita oli yli 30 000.

Koko Salon väkiluku on laskenut samaan aikaan yli 54 000:sta runsaaseen 51 000:een.

Keskustaajaman väkiluku on laskenut 4,4 prosenttia ja koko kaupungin 5,5 prosenttia.

Salon taajamissa asuu yli 40 000 ihmistä. Keskustaajama on suurin, ja pienin on alle sadan asukkaan Härjänvatsa Kiikalassa.

Taajamien ulkopuolella asuu reippaasti alle 11 000 salolaista. Kymmenen vuotta sitten heitä oli yli tuhat enemmän, melkein 12 000.

Salon sisäinen muuttoliikenne suuntautuu kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannerveden mukaan ennen muuta vanhan Salon keskustaan.

Muualle kaupunkiin ei esimerkiksi rakenneta kerrostaloja.

– Jos esimerkiksi Vaskiolla muutettiin ennen maatilalta rivitaloon Vaskion keskustaan tai Halikon kirkonkylään, nyt muutetaan Salon keskustaan, kuvaa Mannervesi tilannetta.

Salon laajan keskustaajaman Halikon puoleiselta laidalta löytyy alue, joka poikkeaa koko kaupungin kehityksestä. Halikon Asemanseudulla asuu nyt 30 ihmistä enemmän kuin viisi vuotta sitten, kiitos tonttien ja moottoritien.

– Sinne on rakennettu uusia taloja. Asemanseudun kaava tehtiin jo 1990-luvun alussa, mutta vasta moottoritien ja Mahtimiehentien valmistuminen laukaisivat kehityksen liikkeelle, sanoo Mannervesi.

Myös Märynummi on moottoritieliittymän lähellä. Siellä väki on kuitenkin vähentynyt. Alueella tulee tontteja myyntiin tänä vuonna.

Moottoritien vaikutuspiirissä ovat myös Kaivola ja Muurla ja Suomusjärvi, joissa väkiluku on laskenut prosentuaalisesti vähemmän kuin keskustaajamassa tai koko kaupungissa.

Kasvua on viidessä kylässä: Vartsalassa, Kuusjoen Kurkelassa, Härjänvatsassa, Inkereellä ja Mathildedalissa.

Salon kaupungin kaavoitusinsinööri Timo Alhoke arvioi, että kaava-alueiden rakentuminen selittää kasvua Inkereellä ja Vartsalassa.

– Vartsalassa esimerkiksi on viimeisen viiden vuoden aikana valmistunut useita yhtiömuotoisia asuntoja ja jo aiemmin 2005–2015 useita omakotitaloja.

Alhokkeen mukaan Kurkelassa oli 2010-luvun alkupuolella tilapäinen hyppäys lapsimäärässä. Kuusjoen keskustaan oli tuolloin juuri valmistunut uusi koulu.

Härjänvatsan asukasluku on niin pieni, että muutaman ihmisen muutos suuntaan tai toiseen on prosentteina laskettuna suuri.

Teijon alue potkii väkiluvun laskevaa trendiä vastaan. Asukasluku on pysynyt niin kutsutulla ruukkikylien alueella vuodesta toiseen suunnilleen samana. Teijon ja Mathildedalin taajamissa on yhteensä yli 600 ja koko alueella noin 700 asukasta.

Toisin on käynyt niinikään merellistä Salon edustavalle Särkisalolle. Asukasluku on laskenut toistakymmentä prosenttia vuodesta 2010.

Vastaavan kokoinen väestökato on kohdannut myös Kiskoa ja Kiikalaa.

Vanhoista Salon seudun kunnista väki on vähentynyt eniten Kiskossa, Kiikalassa ja Särkisalossa. Parhaiten pitoa on ollut Perttelissä, Halikossa ja Muurlassa.

Kaikkiaan Salon väkiluku on laskenut 2010-luvulla saman verran kuin itsenäisissä Kiikalan ja Suomusjärven kunnissa oli yhteensä asukkaita.

Salon seudun kymmenen kunnan liitos tehtiin vuoden 2009 alussa.

Viime vuoden lopussa salolaisia oli Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan jo selvästi alle 52 000. Kymmenessä kunnassa oli yhteensä saman verran asukkaita vuonna 1998 (SSS 24.1.).

Salon väkiluku oli suurimmillaan vuonna 2011. Tuolloin salolaisia oliyli 55 000. Vuonna 2012 Nokia sulki matkapuhelintehtaan, ja Salon väkiluku alkoi laskea.

Viime vuonna salolaisia syntyi puolet kuolleiden määrästä. Maan sisäisessä muuttoliikkeessä Salo jäi tappiolle.

Kartassa ja taulukoissa verrataan väkilukuja 31.12.2010 ja 15.10.2019. Luvut voivat poiketa hieman virallisista väkiluvuista, sillä niissä ei ole mukana laitoksissa asuvia tai esimerkiksi henkilöitä, joilla on turvaluokitus.

Lue myös:

Salon väkiluku laskee, mutta palkkaa saavien määrä kasvaa

Yksi kuva näyttää, miksi kouluverkosta puhutaan

Työpaikkoja tuplasti auki ja työttömyysprosentti laskussa

 

10
Jätä kommentti

8 Comment threads
2 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
8 Comment authors
Suomusjärveläinen

Olisi kovin kiintoisaa saada vastaavaa dataa lyhyemmällä aikavälillä sekä dataa siitä miltä kylien muuttoliike näyttää. Sehän tiedetään että kaikkialla ihmisiä menehtyy enemmän kuin syntyy, mutta muuttoliike voisi kertoa jotakin olennaista kaupungin kehittämisen kannalta.

Olisiko lisätietoa?

Hyödyllinen tieto olisi myös syntyvyyden muutos alueittain samalla aikavälillä.

Järki käteen

Halikon asemalla ollut nousua uusissa asukkaissa. Tontit ja moottoritien löheisyys vaikuttivat. Siis miksi Salo ei nyt tee Hajalan kaavaa valmiiksi, niin sinnekin saataisi lisää asukkaita ja koulu voitaisi säästää? Mitä sitten jos asukkaita tuleekin jälkikäteen ja lapset eivät mahdukaan esim. Mustamäen kouluun? Ja Hajala sekä Halikon asema ovat samantyylisiä taajamia, Hajalaan voisi nyt satsata. Märynummellekin tuli kaava nopeammin kuin Hajalaan, miksi? Miksi kaupunki vieroksuu Hajalaa?

Hirvitie

Hajalassa tekeillä ollut yleiskaavaa, ohjaa tulevaa mahdollista asemakaavoitusta. Yleiskaava on aivan eri kuin asemakaava, joka on Märynummella jo. Kaupungilla on Märyssä hankittuna maa-alueita uusiin tonttialueisiin. Liekö Hajalassa alueet yhä yksityisomistuksessa?

Märyläinen, mut ei kauaa, kun paikat pilataan

Märynummella Halikon sairaalan alasajo on vaikuttanut asukasmäärän vähenemiseen. Aikoinaan sairaala oli suurin työllistäjä ja työntekijät tekivät omakotitaloja alueelle. Sairaala oli kuin kylä kylän sisällä. Siellä oli oma puutarha, apteekki, kirjasto, parturi, röntgen, pesula, keittola, linja-auto yms. yms. Mitä tästä on enää jäljellä? Pieni yksikkö missä melkein kaikki toiminnot on ulkoistettu. Tässä olisi ollut potentiaalia Salon seudulle, mutta kun hieno yksikkö halutaan ajaa alas, ja viedä potilaat betoniviidakkoon. Uudet tontit tuskin kauheasti houkuttavat kun sijaitsevat Vaskiontie, tuulimyllyt, moottoritie-akselilla. Ainakin Vaskiontien ja moottoritien äänet kuuluvat hyvin alueelle. Turhaan pilattiin hieno puistoalue!

Kehitystä sivusta seuraten

Karttaa katsellessa en osaa ajatella, miten Salon keskustassa pysähtyvä tunnin juna muuttaisi tilannetta ja mihin suuntaan. Koska juna pysähtyy siellä nytkin, ja pääteasemat on samat Turku ja Helsinki.

Salo tarvitsee paljon lisää nuoria perheenperustamisikäisiä asukkaita. He eivät lähde ruuhkavuosinaan pendelöimään Turkuun ja Helsinkiin töihin, koska voivat myös asua kummassa tahansa. Mutta jos Salossa on töitä, niin he voivat muuttaa Saloon työpaikan lähelle asumaan.

Vapaa Kanaherra

Hih, ootkos asunut jommassakummassa kaupungissa pienten lasten kanssa?

– se perheen perustanut osa-aikainen etäpendelöitsijä, jonka mielestä kompaktin kaupungin peruspalvelut ainakin toistaiseksi toimii, parkkipaikkoja löytyy, harrastukset ei maksa mitään, jonka puoliso irtisanoutui, koska kustannukset aleni niin paljon, ja koska kannustinloukku. Et retkeillään ja hengaillasn nyt sit täällä.

Tarkkailija A

Salon keskustaajamasta on lähtenyt 1328 asukasta ja Salon taajamista yhteensä 2334 asukasta. Samaan aikaan maaseudulta taajamien ulkopuolelta on lähtenyt 1157 asukasta. Prosentuaalisesti tietysti vähennys taajamista on pienempi, mutta jokainen lähtenyt on veronmaksaja. Eli keskustasta ja taajamista on veronmaksajia lähtenyt kaksi kertaa enemmän kuin maaseudulta taajamien ulkopuolelta (2334/1157=2).

Asuntomarkkinat

Sorateiden surkea kunto on yksi syy. Ei kiinnosta edes oppositiopuolue perussuomalaisia, joka keskityy suurkaupunkien asioihin. Onelinerit ”Suomen linjasta” ei lohduta, kun autot hajoavat mutavelliin.

Tarkkailija A

Salossa on eniten maatiloja Varsinais-Suomessa, uutisen mukaan noin 800. Kun kyläkoulut, päiväkodit ja palvelut viedään alueelta, niin kuinka moni nuori perhe suunnittelee jatkavansa tilanpitoa sukupolvenvaihdoksen kautta? Puntarissa on kuitenkin lasten monituntiset koulumatkat taksissa päivittäin…