Selvitys: Salo voisi vähentää 200 opettajaa kymmenessä vuodessa

11
Eero Laesterän mukaan "ikääntymisen tsunami" vaikuttaa koko Suomessa. Toinen suuri ongelma on syntyvyyden romahdus.

Salon on mahdollista vähentää parisataa opettajaa varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta, jos kaupunki haluaa sopeuttaa palveluitaan asukasluvun laskiessa.

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Salon väkiluku laskee vuoteen 2030 mennessä yli 5 000:lla eli kymmenellä prosentilla. Salolaisia olisi kymmenen vuoden päästä noin 47 000.

Alle kouluikäisten lasten määrä putoaa ennusteen mukaan lähes tuhannella ja alakouluikäisten 1 600:lla. Myös työssä käyvien ihmisten määrä laskee.

Vastaavasti yli 75-vuotiaita on kymmenen vuoden päästä yli 3 000 enemmän kuin nyt.

– Vaikka tuntuu kovalta sanoa näin, on kuntien jatkossa pakosti vähennettävä henkilöstöään lasten ja nuorten palveluista ja lisättävä sitä ikääntyvien palveluissa, Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Kari Häkämies kiteyttää muutoksen.

Luvut selviävät kuntatalousanalyysejä tekevän konsulttiyhtiö Perlacon Oy:n selvityksestä, jonka ovat tilanneet Kuntaliitto ja maakuntien liitot. Keskiviikkona julkaistu selvitys kattaa kaikki Manner-Suomen kunnat ja maakunnat.

Perlaconin hallituksen puheenjohtajan, hallintotieteiden tohtori Eero Laesterän mukaan kuntien strategiat ja todellisuus eivät nykyisin kohtaa toisiaan. Moni kunta pitää tavoitteenaan kasvua, vaikka todellisuudessa asukasluku laskee ja kunta taantuu.

– Kun mennään kymmenen vuoden päähän, maakuntien näkymä on aika lohduton. Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa kasvavat, kaikki muut maakunnat luovuttavat väkeä, Laesterä kuvaa.

Koko Suomea vaivaa ”ikääntymisen tsunami” ja pieni syntyvyys. Laesterä korosti, ettei kyse ole mielipiteestä vaan tilastofaktasta.

– Suurin muutos on lapsissa varhaiskasvatusikäisistä yläkouluikäisiin. Isoja miinusmerkkisiä lukemia on kaikissa maakunnissa. Uudellamaalla yläkouluikäisten määrä tulee vielä kasvamaan, muualla se laskee.

Eroja on maakuntien sisälläkin. Varsinais-Suomessa Turku ja muutama muu kunta kasvavat ja vetävät väkeä, mutta esimerkiksi maakunnan toiseksi suurin kaupunki Salo kärsii asukasluvun laskusta. Väki on vähentynyt jo vuosia, ja ennusteiden mukaan lasku jatkuu.

Väestörakenteen muutos tarkoittaa Eero Laesterän mukaan, että varhaiskasvatuksen ja peruskoulun opettajien tarve vähenee Varsinais-Suomessa noin 900:lla kymmenessä vuodessa. Samaan aikaan vanheneva väki tarvitsee noin 1 500 hoitajaa lisää.

– Opettajia ei tarvitse välttämättä irtisanoa, koska eläköityvien määrä on kymmenessä vuodessa suurempi kuin palvelutarpeen väheneminen, hän sanoo.

Hän sanoo provosoivansa tahallaan sanomalla, että hoitajamitoituksen nosto tuntuu nykytilanteessa tarpeettomalta.

– On aika sama, onko se 0,3, 0,7 tai 0,9, kun emme pysty tuottamaan tarpeeksi hoitajia.

Perlacon on laskenut selvityksessään kuntien tulot ja menot ja arvioinut, paljonko kulut laskisivat, jos kunta mitoittaisi palvelut väestöennusteen asukasluvun mukaan.

Salossa kaupungin kustannukset laskisivat väkiluvun laskun takia peräti 27,6 miljoonaa euroa vuosina 2018–2030, jos palvelut sopeutetaan samassa suhteessa.

Jos mitään ei tehdä, ja kasvavan vanhusväestön hoiva tulee nykyisten kustannusten päälle, Salon kulut nousevat selvityksen mukaan 15 miljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä.

Eero Laesterä patistaa kuntia käymään palvelurakennettaan läpi ja tekemään muutoksia mahdollisimman nopeasti. Muutoin edessä on kustannusten nousu ja veroprosenttien nostaminen.

– Salossakin pitäisi sopeuttaa toimintoja muuttoliikkeen tahtiin, hän neuvoo.

Pälkäneen kunnanhallituksen puheenjohtajana toimiva Laesterä (kok.) sanoo huomanneensa, että kunnissa tilanne tuntuu tulevan täytenä yllätyksenä. Rajujakaan väestöennusteita ei ole otettu huomioon kuntien omissa suunnitelmissa.

Maakuntajohtaja Kari Häkämies lisäsi omana mielipiteenään, että päätöksillä alkaa olla kiire.

– Vuosi 2030 on kahden valtuustokauden päässä. Näihin toimiin on ryhdyttävä heti, hän totesi.

 

Lauri Inna: Salon pitää pystyä haastamaan tilastot

Salon kaupunginjohtaja Lauri Inna kommentoi konsulttiyhtiö Perlacon Oy:n selvitystä tuoreeltaan keskiviikkona Varsinais-Suomen liiton tilaisuudessa Turussa.

Inna muistutti, että Tilastokeskus ennusti vielä vuonna 2009 Salon väkiluvun kasvavan tuhansilla asukkailla lähivuosina. Nokian romahdus käänsi suunnan, ja nyt Salo on kärsinyt vuosia väkiluvun laskusta.

Salon pitää kaupunginjohtajan mukaan pystyä haastamaan tilastot ja kääntämään kehityksen suunta itse.

– Salossa kolme tärkeintä asiaa ovat nyt työpaikat, työpaikat ja työpaikat. Ensi kertaa Nokian vuosien jälkeen tilanne on nyt se, että työpaikkamäärä absoluuttisesti kasvaa Salossa. Jatkossa meidän pitää saada viestiä ulospäin, että Salossa on töitä, muuta meille, Inna sanoi.

Innan mukaan salolaisille yrityksille on saatava lisää osaavaa työvoimaa. Sitä hän toivoi opiskeluperäisestä maahanmuutosta ja junan tuomana.

– Varsinais-Suomessa pitää Tunnin junan kautta saada yhteinen työssäkäyntialue Helsingin kanssa. Meillä ei ole varaa eristää itseämme, hän alleviivasi.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juhani Nummentalo (kok.) muistutti omassa kommentissaan, että Salo on laaja eikä esimerkiksi kouluverkon sopeuttaminen ole yksinkertaista.

– Sopeuttamisessa pitää pystyä ottamaan huomioon myös maantiede. Salo on pinta-alaltaan kaksi kertaa Turku ja Helsinki yhteensä. Sopeuttaminen ei ole sama asia esimerkiksi opettajien määrän osalta kuin Turussa, Nummentalo perusteli.

Hän oli samaa mieltä Innan kanssa siitä, että Salon on taisteltava kaikin keinoin väestöennusteita vastaan.

– Ei voi olla niin, että Turun, Helsingin ja Tampereen kasvukolmion keskellä Salo kuihtuu.

Järkeä

Ei Tunnin juna vaikuta Saloon mitenkään, juna kulkee kuten ennenkin. Kyllä ihmiset kulkevat omilla autoillaan, on varmempaa, ja harvoin ne työpaikat ovat ihan aseman vieressä.

Täytyykö kouluverkkoa supistaa, ennen kuin ennustukset käyvät toteen? Eihän tänne kukaan muuta, jos kaikkia kyläkouluja uhkaa lakkautus. Kumminkin ne ovat häviämässä Suomesta. Salo voisi olla uranuurtaja säilyttämällä pieniä yksikköjä.

Sopeutusta voisi tehdä siellä kaupungintalolla.

Keijo K.

Vaikuttaa omituiselta tuo karsintakeskustelu, kun palvelujen tarve Salossa vähenee, mutta johto senkun paisuu.

Salossa rakentaminen kaikkiaan on vähentynyt todella paljon, joten voisi odottaa, että sen tahon palvelutarpeessakin olisi jo karsinnan varaa. Palvelujen vähetessä luulisi olevan syytä myös johtoportaan tarvetta tarkastella.

Jep

Täällä huudetaan melkein jokaiseen uutiseen, että kaupungin työntekijöitä on vähennettävä. Kun tulee uutinen, että kaupungin työntekijöitä voidaan vähentää, niin hetkessä ilmestyy kommentteja, että kaupungin työntekijöitä pitää vähentää.

Parempi siis leikata johtajista ja rakentamisesta, joissa henkilöillä on mitä ilmeisimmin töitä, että saadaan pidettyä 200 opettajaa opettamassa tyhjiä seiniä?

Jos palvelu lopetetaan, silloin voi johtoportaan tarvetta tarkastella ja johdosta leikata ne johtajat, joilla ei ole johtajaa. Jos palveluja vähennetään, tarvitaan edelleenkin johtoa, koska palvelut ovat olemassa.

Vai siirrytäänkö osa-aikajohtamiseen? Maanantaisin johdat kaupunkia, tiistaisin ja keskiviikkoisin johdat rakennusvalvontaa, torstaina sosiaali- ja terveyspalveluita ja perjantaisin sivistyspalveluita. Siinä tarvittaisiin melkoista moniosaajaa.

Keijo K.

Vanha sanonta – se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa – pitää joskus myös paikkansa.

Silakka

Pitäisköhän opetella uusia sanontoja? Tuo on jo niin kulunut että voisi jättää käyttämättä. Lisäksi sen merkitys keskusteluissa on yleensä vähätellä ja ohjata keskustelua pois itse asiasta, koska sanonnan käyttäjällä ei ole enää asia-argumentteja ja tietää ainakin jossain alitajunnassa toisen olevan oikeassa. Silloin on pakko tyytyä toisen mielipiteen vähättelyyn kyseenalaistamalla hänen taustansa. Ihan kuin taustalla olisi jokin merkitys itse asiaan. Jos hän on oikeassa, niin on oikeassa taustasta huolimatta.

Ja en ole kaupungilla töissä, en johtajana enkä opettajana.

Silakat ovat täällä

Keijo K.

Mihin tarvitaan johtajia, jos johdettavat poistetaan, kuten nyt olisi tapahtumassa? Johtoa pitää voida vähentää samassa suhteessa suorittavaan tasoon.

Hannamari

Hyvä Keijo, joka sana on asiaa. Ja lisäksi vielä se, että äkkiä tarttis kaupungin virkamiesorganisaatiota alkaa keventämään ja johtajia nimenomaan pistää kävelemään ja saman tien, ilman mitään sopeutumisaikoja ja -sopimuksia. Eiväthän he maaseudun lapsiperheillekään mitään sopeutumisaikoja anna, aikataulut on kun sotaan lähtisssä.

Urpo

Työpaikat ovat tärkeitä, kuten kaupunginjohtaja sanoi, mutta pitäisikö jo aloittaa keskustelu syntyvyyden alenemisen syistä ja puuttua niihin. Ei työpaikat väkilukua nosta ja tuo kouluihin oppilaita.

Paukkula

Vanhemmille kymppitonnin bonus per lapsi.

Maija

Tapana työelämässä on ollut, että työntekijä koulutetaan aina, kun on uusi työtehtävä.

Eli kaupungilla on henkilökuntaa, jolla on kokemusta, kielitaitoa, pedagogista kokemusta: aivan loistavaa porukkaa vanhusten päivätoiminnan ohjaajiksi. Luultavasti jopa 40 tunnin työviikolla.

Ei se ole kuin yksi organisaation kiepsautus.

Änkyrä

Korvataan opettajia taksikuskeilla?