Suomi leipoo ja silakka liikkuu

0

Jos ei ennusta tulevaisuuttaan, ei hallitse nykyisyyttään, eikä osaa muokata menneisyyttään mieleisekseen. Tämä jokaisen omaelämäkerturin ohje mielessä katsomme kahvinporoihin, tutkimme lampaan maksaa ja soitamme pankkiiriliikkeen analyytikolle. Miltä näyttävät vuosi 2020 ja koko 2020-luku?

Jouluna Suomeen syntyi italialaisesta sardiiniliikkeestä mallia ottanut uudenlainen poliittinen voima, silakkaliike. Jouluisempi, koivutuhkapotaskaisessa lipeävedessä liotettu molva oli liian sesonkisidonnainen kala.
Liike vastustaa rasismia ja vihapuhetta rauhanomaisesti, ja se jatkaa kasvuaan tänä vuonna. Vastakkainasettelua kavahtaville aktivisteille olisi kauhistus maailma, jossa toisessa laatikossa sätkisivät silakat ja toisessa kukaan ei liikauttaisi eväänsäkään.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli uudenvuodenpuheessaan huolissaan siitä, miten suomalaiset kohtelevat toisiaan; kun viha toisin ajattelevaa kohtaan nousee, ollaan menossa kohti huonoa.
Muutos tapahtuu hitaasti, eikä heiluri ole vielä saavuttanut äärtä. Ennen kuin vihapuhe alkaa laantua ja yhteis- ja muu ymmärrys vallata alaa, nähdään vielä muutama tuotantokausi tositelevisiosarjasta Koko Suomi leipoo lättyyn.

Näyttämötaide kukoistaa Salossa. Salon teatteri tekee jälleen ensi kesänä suuren tuotannon Vuohensaareen. Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen on myös suuri menestys. Ennen kuin ensi-illan jälkeinen päänsärky on helpottanut, Pirkka-Pekka Petelius pyytää anteeksi.
Teatteri Provinssin juhlavuosi sujuu sekin erinomaisesti. Oman talon taitajien lisäksi lavalla nähdään totuttuun tapaan myös vierailevia tähtiä. Toiveena on, että Virve Rosti esiintyy venäläisen vallankumouksen ja amerikkalaisen gangsterisodan yhdistävässä suurmusikaalissa Kun Zivago kuoli.

Oikoradan linjauksia esitellään salolaisille tammikuussa, ja Tunnin juna pysyy tänä vuonna muutenkin puheenaiheena. Toiveikkaimmat junailijat ovat viime vuosina vakuuttaneet, että juna voi liikkua uusilla kiskoilla ensi vuosikymmenellä.
Näkemystä ei tarvitse muuttaa. Ensi vuosikymmen on hyvä tavoite tälläkin vuosikymmenellä.

Mitä koulussa pitäisi opettaa: uskontoa vai elämänkatsomustietoa vai molempia? Opetusministeri Li Andersson esittää, että kaikki voivat uskontokunnasta riippumatta valita halutessaan elämänkatsomustiedon.
Ennen kylvöjen siunaamista keväällä keskusta esittää tyhjenevän maaseudun pelastukseksi perusopetuksen läpäisevää pakollista emännänkatsomustietoa.

Jätä kommentti