Rakkaus syttyi kimppakyytimatkoilla Salon ja Tampereen välillä – Susan Salakari ja Janne Koivisto sanovat tahdon karkauspäivänä

0
Pertteliläiset Susan Salakari ja Janne Koivisto valmistautuvat helmikuisiin häihin. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Perttelissä varttuneet Susan Salakari ja Janne Koivisto kävivät aikoinaan samaa yläastetta rinnakkaisluokilla Hermannin koulussa. Vielä silloin he eivät tienneet, että tulee päivä, jolloin he astelevat yhdessä vihille Salo-Uskelan kirkossa.
– En edes muista sinua niiltä ajoilta, naurahtaa Salakari lempeästi tulevalle aviomiehelleen.
– Vähän sama juttu täällä, toteaa Koivisto hymähtäen.
Muutamaa vuotta myöhemmin Koivisto aloitti sähkö- ja talotekniikan insinööriopinnot Tampereen ammattikorkeakoulussa. Myös Salakarin opinnot johtivat samoille seuduille, kun hän meni opiskelemaan Pirkanmaan Urheiluhierojakouluun.

Mistä parin rakkaustarina sitten sai alkunsa? Oikeastaan kaiken takana olivat Salakarin sisko Maiju Koskinen ja Koiviston sisko Helena Talumaa, jotka olivat kavereita keskenään.
– He ehdottivat, että miksi emme alkaisi kulkemaan viikonloppuja Tampereen ja Salon välillä kimppakyydillä. Muistan, kun mietin, että voisin kyllä ihan hyvin mennä junallakin, naurahtaa Salakari.
Pikkuhiljaa opiskelijanuoret kuitenkin huomasivat istuvansa samassa autossa yhä useammin. Pian he istuivat myös samassa aamupalapöydässä.
– Aloimme virallisesti seurustelemaan 2003 uutena vuotena. Kolme kuukautta siitä asuimme jo yhdessä ja odotimme ensimmäistä lastamme, muistelee pariskunta alkutaivaltaan.

Hähkänällä vuodesta 2007 asti asuneet Susan Salakari ja Janne Koivisto ovat nykyään kolmen lapsen vanhempia. Salakari toimii yrittäjänä urheiluhieronnan parissa, ja Koivisto työskentelee myös koulutustaan vastaavassa työssä työnjohtajana. Ninni, 15, Joonas, 12 ja Viljami, 9 tuovat menoa ja vilskettä elämään.
– Toimimme myös sijaisvanhempina. Olemme perhe, joka päivystää kiireellisiä sijoituksia. Lapset saattavat tulla meille vain tunnin varoitusajalla mihin vuorokauden aikaan tahansa. Parhaimmillaan ruokapöydässä voi olla seitsemänkin lasta. Pidämme siitä, että ympärillä tapahtuu, kiteyttää Salakari.
Kiireisen arjen keskellä tuleva aviopari on myös kuitenkin onnistunut valmistelemaan häitään 140 kutsutulle.
– Häitä on valmisteltu reilun vuoden verran. Meillä on aika selkeä roolijako. Susan ideoi ja minä rauhoittelen ideatulvan keskellä, toteaa tuleva aviomies.

Idea naimisiinmenosta lähti niinikään Susanilta.
– Janne on aina leikkisästi vastannut minulle, että koeaikani on vielä kesken, kun olen naimisiin menosta jutellut.
Häistä pariskunnalla on toki ollut puhetta jo vuosia, mutta sopivaa ajankohtaa ei vain ollut aiemmin löytynyt.
– Päätin viimein lähestyä aihetta tekstiviestillä kauppalistan kyljessä. Siellä jossain juuston ja vessapaperin välissä kysyin, mennäänkö naimisiin. Valitse hyvä päivä, laitoin viestin loppuun. Jannelta meni koko päivä vastata, naurahtaa Salakari.
Lopulta myöntävä vastaus tuli takaisin tekstiviestillä lyhyesti ja ytimekkäästi.
– Valitsin hääpäiväksi karkauspäivän. Se osui tänä vuonna sopivasti lauantaille. Eikä tarvitse kantaa kukkapuskia kotiin joka vuosi, jatkaa Koivisto humoristisesti pilke silmäkulmassaan.

Hääpaikaksi muodostui Salon VPK:n talo ja häiden teemaksi talvihäät. Ideoita koristeluun hääpari on saanut internetistä muun muassa kuvapalvelu Pinterestistä.
– Hääpaikalle luodaan tunnelmaa kynttilöillä, valoilla, tekolumella ja talvimetsän kuusilla. Juhlien väriteemana ovat hopea, valkoinen ja yönsininen, luettelee Salakari.
Pariskunnalle on tärkeää, että kaikki vieraat mahtuvat samaan juhlatilaan. Kaiken tarvittavan valokuvaajasta juhlapaikkaan ja pitopalveluun tuleva hääpari on löytänyt Salosta.
Vihkisormus löytyi myös läheltä, sillä se on Salakarin äidin vanha.
– Koristeita olemme ostaneet paljon myös käytettynä Facebookin kirpputorilta ja Tori.fi:stä. Myös hääpuku löytyi käytettynä, jatkaa Salakari.

Isot häät vaativat myös isot järjestelyt. Niihin tuleva aviopari saa paljon apua sukulaisilta ja ystäviltään. Suuren suvun ja laajan ystäväpiirin myötä haastavimmaksi järjestelyissä on koitunut kutsuttujen rajaaminen.
– Kaasojen rajaaminen oli myös haastavaa: Lopulta minulle tuli niitä yhdeksän, joista neljä ovat siskojani, kolme lapsuudenystävääni ja kaksi aikuisiän ystävää. Janne kompensoi tilannetta bestmanilla, joita on yksi, täsmentää Salakari.
– Bestmanina toimii pikkusiskoni mies, jatkaa Koivisto.
Tuleva aviopari on päättänyt pitää melko perinteikkäät häät. Perinne oli ehkä myös yksi syy sille, miksi he ylipäätään halusivat naimisiin.
– Häät ovat myös vahvistus siitä, että haluaa viettää toisen kanssa loppuelämänsä, pohtivat Janne ja Susan yhdessä.
– Ja onhan se ihanaa kun Janne voi viimein kutsua minua vaimokseen. Siinä on jotain, mistä olen jo pitkään haaveillut, jatkaa Susan.
Hääpari toivoo päivältä hyvää, rentoa ja iloista tunnelmaa hyvän ruuan ja elävän musiikin parissa.

Pitkään yhdessä ollut pari on saanut iloisia kommentteja hääkutsuihin liittyen. Myös perheen omat lapset ottivat uutiset hymyssä suin vastaan.
– Jannen isä oli varmaan jo luopunut toivosta häiden suhteen, arvelee Salakari.
– Myös kaverit ovat jo useampana vuonna kyselleet, koska häitä vietetään, jatkaa Koivisto.
H-hetki lähestyy ja vaikka moni asia häiden suhteen on jo hyvissä ajoin hoidettu, paljon on vielä edessä.
– Meillä on mahtavat tukijoukot ympärillämme auttamassa esimerkiksi juhlapaikan koristelussa ja muissa järjestelyissä, joten eiköhän kaikki suju hyvin, kiittelee Salakari.
– Rauhallisilla, hyvillä fiiliksillä mennään, jatkaa Koivisto.