Teijon kansallispuiston kävijät toivat seudulle 2,4 miljoonaa euroa

0
Metsähallituksen toiveissa on, että Teijon kansallispuiston uusi yrittäjä toisi infopisteen takaisin luontotaloon. Uusi yrittäjä valitaan helmikuun lopussa.

Teijon kansallispuisto on edelleen retkeilijöiden suosiossa. Puisto onnistui jälleen nostamaan kävijämääräänsä.

Kansallispuistossa vieraili viime vuonna 108 400 ihmistä, kun vuotta aikaisemmin Teijolla kävi 105 700 retkeilijää. Kävijämäärässä on näin parin prosentin kasvu.

Vuonna 2018 Teijolla koettiin suuri kävijäpiikki, kun kävijämäärä nousi peräti 23 prosentilla. Kasvua on selitetty muun muassa Mathildedalin kylän suurella medianäkyvyydellä. Naistenlehdet, bloggaajat sekä Helsingin Sanomat ylistivät kylää mahtavana retkikohteena. Ihmiset löysivät tiensä myös kansallispuistoon.

Myös Teijon kansallispuiston kävijöiden lähialueelle jättämä rahasumma kasvoi. Viime vuonna retkeilijöiden kokonaistulovaikutus oli noin 2,4 miljoonaa euroa ja vuotta aikaisemmin 2,2 miljoonaa euroa.

Kokonaistulovaikutuksella tarkoitetaan kävijöiden rahankäytöstä lähialueelle syntyviä välittömiä ja välillisiä tulovaikutuksia.

Metsähallituksen erikoissuunnittelijan Laura Lehtosen mukaan Teijon kävijämäärän kasvuun vaikuttaa yleinen luontomatkailun suosion kasvu.

– Ihmiset ovat kiinnostuneita ulkoilusta. Luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutukset tiedetään hyvin, hän sanoo.

Teijo on saanut uusia kävijöitä muun muassa Nuuksion kansallispuistosta.

– Viime aikoina on ollut nähtävissä, että Nuuksion kävijöitä on siirtynyt Teijolle, Lehtonen kertoo.

Paraisten ja Kemiönsaareen saaristoon levittäytyvän Saaristomeren kansallispuiston kävijämäärä putosi viime vuonna hieman verrattuna vuoteen 2018. Viime vuonna kävijöitä oli 72 600, kun vuotta aikaisemmin Saaristomeren kansallispuistossa vieraili 83 900 ihmistä.

Myös vieraiden lähiseudulle jättämä rahasumma pieneni 8,2 miljoonasta eurosta 7 miljoonaan euroon.

Kansallispuistojen vetovoimaisuus ja talousvaikutukset olivat jälleen kasvussa koko maassa. Suomen kansallispuistoihin tehtiin viime vuonna yhteensä noin 3,22 miljoonaa käyntiä. Tämä tarkoittaa noin kahden prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna.

Kansallispuistokävijöiden rahankäytön vaikutus lähiseuduilla kasvoi 3,7 prosentilla ja on nyt yli 219 miljoonaa euroa. Kansallispuistojen kävijämäärät ja positiiviset talousvaikutukset ovat kasvaneet yhtäjaksoisesti jo viidentoista vuoden ajan.

Kansallispuistojen rahoitus on ollut viime vuodet laskeva, vaikka kävijämäärät ovat nousseet. Tänä vuonna rahoitusta on luvassa aikaisempaa enemmän, kun hallitus myönsi Luontopalveluille 19,2 miljoonaa euroa lisärahoitusta luonnonsuojelutöihin ja virkistyskäytön korjausvelan hoitoon.

 

Teijon kansallispuiston palveluissa katkos – uutta yrittäjää haetaan

Teijon kansallispuistoon haetaan parhaillaan uutta yrittäjää. Haku avattiin alkuviikosta.

Tulevan yrittäjän toimenkuvaan kuuluu Matildanjärven palveluiden järjestäminen, kuten tilojen ja välineiden vuokraus, kalastuslupien myynti ja venevuokraus sekä majoituksesta, asiakaspalvelusta sekä kansallispuiston retkeilyneuvonnasta vastaaminen.

Matildanjärven palveluissa on parhaillaan käyttökatko yrittäjän puuttuessa. Kalamajojen, matkailuvaunupaikkojen, soutuveneiden sekä Vicksbäckinlahden kodan varaaminen ei ole parhaillaan mahdollista. Matildanjärven rantasaunan remontti valmistunee puolestaan kevääseen mennessä.

Metsähallituksen tavoitteena on, että uusi yrittäjä aloittaisi toukokuun alussa, jolloin myös palvelut olisivat taas käytössä. Uusi yrittäjä on tarkoitus valita helmikuun loppuun mennessä

Metsähallituksen Luontopalvelujen ja Ruukkimatkailu Oy:n välinen vuokrasopimus päättyiyhteisestä päätöksestä vuoden vaihteessa,minkä jälkeen infopiste palveluineen ei ole ollut toiminnassa.

Infopiste muutti maaliskuussa kansallispuistossa sijaitsevasta luontokeskuksesta Mathildedalin Ruukkitehtaille Hotel & Café Mathildedalin yhteyteen.

Metsähallituksen erikoissuunnittelijan Laura Lehtosen mukaan Metsähallituksen toiveissa on, että infopiste palaisi takaisin luontokeskukseen.

– Tuleva yrittäjä tietysti tekee omat päätöksensä asiasta, hän sanoo.

Viisi suurinta kansallispuistoa vuonna 2019:

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto (561 200 kävijää, kokonaistulovaikutus 63,1 miljoonaa euroa)

Urho Kekkosen kansallispuisto (367 000, 40,5)

Nuuksion kansallispuisto (330 600, 3,9)

Kolin kansallispuisto (201 800, 19,5)

Pyhä-Luoston kansallispuisto (169 700, 15,3)

Lähde: Metsähallitus, Luontopalvelut

Jätä kommentti