Työ liikuttaa muuttoautoja

3
Muuttoauto tilataan herkästi, jos työpaikka katoaa alta.

Tuore tutkimus vahvistaa tiedon, että työpaikka ohjaa muuttopäätöksiä. Muuttoauto tilataan herkästi, jos työpaikka katoaa alta.
Työpaikan menetys lisää henkilön muuttoalttiutta noin 80 prosentilla. Muuttajat ovat yleensä nuorempia kuin alueelle jäävät, eikä heillä ole omistusasuntoa tai perhettä samalla alueella.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkimuksen mukaan työpaikalla on suuri merkitys ihmisten muuttohalukkuuteen. Työpaikan menetys lisää muuttohaluja selvästi.
Tutkimuksen mukaan muutto on usein myös kannattavaa, sillä asuinpaikkaa vaihtaneet työllistyvät paremmin kuin ne työttömäksi jääneet, jotka pysyvät vanhalla alueella.
Jos muutto suuntautui kasvukeskukseen, myös muuttajan palkka todennäköisesti nousi.

Mikään yllätys ei ole, että muuttoauton tilaavat nopeammin nuoret henkilöt, joilla ei ole omistusasuntoa tai perhettä. Asuntojen pitkät myyntiajat ja läheiset, tärkeät ihmissuhteet jarruttavat muuttohaluja.
Muuttotappioalueilla omistusasunnon myynti voi osoittautua niin vaikeaksi, että muuttosuunnitelmat joudutaan hylkäämään, vaikka työn vuoksi muuttoon olisikin selkeät perusteet.
Muuttohaluja hillitsee myös perhe. Puolison työpaikka ja lasten koulut pitävät kiinni vanhassa asuinpaikassa.

Ihmisten muuttamista työn perässä voidaan helpottaa tukemalla edullisempia asuntovaihtoehtoja kasvukeskuksissa ja pääkaupunkiseudulla.
Muuttotappiokunnissa keinot poismuuton hillitsemiseksi ovat vähissä. Uuden työpaikan merkitys painaa vaakakupissa enemmän kuin vanhan paikkakunnan viihtyisyys tai palvelut.
Parhaiten poismuuttoa vastaan pystytään taistelemaan luomalla uusia työpaikkoja. Jos uutta työtä löytyy omasta kunnasta, muutto ei tule ensimmäisenä mieleen.
Myös työssäkäynti muualla on yksi vaihtoehto, jos siihen on tarjolla hyvät kulkumahdollisuudet.
Tätä haetaan myös Salossa. Nopea Tunnin juna helpottaisi työssäkäyntiä ja asiointia Turun ja pääkaupunkiseudun suuntaan.

Maakuntalainen

Työssäkäyntiä ja asiointia Turun suuntaan helpottaisi tuon välin jo olemassa olevan raideyhteyden parantaminen. Se olisi järkevä investointi, koska Turku on järkevän etäisyyden päässä Salosta. Vaikka uusi oikorata tehtäisiinkin on pääkaupunkiseutu Salosta edelleen liian kaukana, sillä enemmistö työpaikoista ei sijaitse radan varrella. Kokonaisuudessaan yli puolentoista tunnin työmatkat ovat tutkitusti ihmisille terveyden kannalta haitallisia ja vähentävät onnellisuutta.

Oikoradan tämänhetkinen kustannusarvio välille Espoo-Salo on 2,7 miljardia euroa. Tuo raha olisi järkevämpää käyttää työpaikkojen luomiseen alueelle, palveluiden ylläpitoon sekä ketterämmän ja laajempaa väestöä paremmin palvelevan sähkö- ja vetybussiiliikenteen kehittämiseen.

Salo junnaa paikallaan

Raideyhteys helpottaa kulkua nykyisten työ- ja asuinpaikkojen välillä. Salon tulevaisuus riippuu kuitenkin siitä, missä seuraavat sukupolvet haluavat asua. On ensiarvoisen tärkeää kiinnittää huomio kaupungin maineeseen ja konkreettiseen kehittämiseen. Onnistumisen esimerkkiä voimme ottaa Porvoosta, jossa ei ole edes rautatietä, mutta asukasluku nousee kaupungin hyvän maineen ja eteenpäin menevän ilmapiirin ansiosta.

Historiaa

Historiaa ovat vain ne ajat, jolloin muuttoautot suuntasivat kohti Saloa. Nyt virta on Salosta poispäin.

Elektroniikkateollisuuden kulta-ajat ovat menneisyyttä.