Uusien jyrsijämyrkkyjen vaikuttaja-aineen on todettu siirtyneen hiiristä niitä syöneisiin kissoin. Nukutusaineena käytettyä alfakloraloosia sisältävät myrkyt aiheuttavat kissoille ja koirille neurologisia oireita kuten tasapainohäiriöitä, poissaolevuutta, säpsähtelyä, yliärsyyntyneisyyttä, kouristuksia ja tajuttomuutta. Pahimmassa tapauksessa lemmikkieläin voi vajota koomaan.

Salon Evidensiassa on hoidettu jo useita alfakloraloositapauksia. Potilaina on ollut myrkytettyjä hiiriä syöneitä kissoja. Klinikan johtaja, eläinlääkäri Ulla Andersin kertoo, että yleensä kissat eivät tarvitse pidempää hoitoa, vaan oireet helpottavat vuorokaudessa.

Myrkkyä saaneita kissoja nesteytetään tiputuksessa, hillitään kouristuksia lääkkeillä ja yritetään estää lisävaurioiden syntyminen. Myrkytyksen saaneet ovat useimmiten alilämpöisiä, joten niitä lämmitetään.

Kissa saa myrkytyksen, jos sen saalistama hiiri on myrkytetty.

Alunperin annettiin ymmärtää, että alfakloraloosia sisältävien myrkkyjen käyttö ei aiheuttaisi vaaraa lemmikeille, mutta oletus on osoittautunut vääräksi ja aine on siirtynyt myrkytetyistä hiiristä niitä napanneisiin kissoihin.

– Talvikaudella tapauksia on vähemmän, mökkikaudella enemmän, Ulla Andersin sanoo.

Ensimmäiset alfakloraloosimyrkytyksen saaneet potilaat tuotiin Salon Evidensiaan reilu vuosi sitten. Samaan aikaan eläinlääkäripiireissä oli alettu ihmetellä kissoille ilmaantuneita outoja oireita.

Myrkylle ei ole olemassa klinikalla tehtävää testiä, mutta sen voi löytää virtsasta tai kudoksista. Andersin sanoo, että määrityksiä ei ole tehty, vaan diagnoosi ja hoito perustuvat oireisiin.

– Yleensä kissa rauhoittuu vuorokaudessa, jos ongelmaa aletaan hoitaa ajoissa, hän toteaa.

Uusien myrkkyjen sisältämää alfakloraloosia on käytetty laboratorioeläimillä rauhoittavana lääkkeenä. Sen aiheuttamat oireet näyttävät vakavammilta kuin rotanmyrkyissä yleisesti käytetyillä antikoagulanteilla, jota sisältäviä rotanmyrkkyjä on ollut markkinoilla pitkään ja jota käytetään edelleen.

Antikoagulantit ovat hengenvaarallista lemmikkieläimille ja vaativat pitkäaikaisen vastamyrkkyhoidon. Etenkin koirat ovat saaneet myrkytyksiä hotkaistuaan hyvänhajuisia syöttejä.

– Antikoagulanttia syöneitä koirapotilaita tulee vastaanotolle yllättävän usein, Andersin huomauttaa ja muistuttaa, että myrkkyjä ei pitäisi sijoittaa paikkoihin, joissa lemmikit pääsevät niihin käsiksi.

Antikoagulanttien joutuminen elimistöön aiheuttaa sisäisiä verenvuotoja, joihin koira kuolee, ellei hoitoa ehditä aloittaa ajoissa. Sisäiset verenvuodot johtavat kunnon yleiseen hiipumiseen ja ikenien limakalvojen vaalenemiseen. Koira voi yskiä verta. Myös ikenistä, nenästä, rakosta tai suolistosta voi alkaa valua verta.

Eläinlääkäri Ulla Andersin toteaa alfakloraloosioireiden näyttävän ulos päin pahemmilta kuin varfariinimyrkytyksen, joka aiheuttaa sisäisiä verenvuotoja. – Yleensä alfakloroloosimyrkytyksen oireet helpottavat vuorokauden tiputuksessa, mutta varfariinimyrkytys vaatii monen viikon vastamyrkkyhoidon. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Antikoagulanttimyrkytys vaatii monen viikon hoitoa.

– K-vitamiinia annetaan suoraan suoneen tai suun kautta isoina annoksina paljon ja kauan. Joissain tapauksissa voidaan tarvita myös verensiirtoa, Andersin toteaa.

Alfakloraloosi vaikuttaa jo tunnissa siitä, kun kissa on syönyt hiiren. Sen sijaan antikoagulantin aiheuttamat oireet voivat alkaa näkyä koirassa vasta viikkojen päästä. Antikoagulanttimyrkytyksen takia hoitoon päätyneiden koirien on useimmiten ehditty nähdä syövän rotanmyrkkyä.

 

”Kissa tärisi ja kaatuili”

Lemmikin oudot oireet pelästyttivät salolaisen.

Salolaisnainen pelkäsi kissansa hengenlähtöä joulukuussa, kun perheenjäsen sai yhtäkkiä outoja oireita.

– Se käyttäytyi aamulla normaalisti ja kävi ulkona. Muutaman tunnin kuluttua se alkoi täristä kauttaaltaan eikä pysynyt pystyssä, vaan kaatuili, omistaja kertoo.

– Kissa yritti mennä syömään, mutta kaatui ruokakupin päälle.

Kissalle saatiin eläinlääkäriaika saman päivän iltaan.

Illalla kissalla tärisivät enää korvat, mutta se ei pystynyt vieläkään kohdistamaan katsettaan eikä onnistunut syömään eläinlääkärin pöydälle tarjolle pantuja herkkuja. Kissanomistaja valmistautui pahimpaan.

Verikokeissa ei näkynyt mitään, tulehdusarvot eivät olleet koholla ja verenpainekin oli normaali.

– Eläinlääkäri oli ihmeissään. Hänen paras arvauksensa oli aivokalvontulehdus. Kissa sai kortisonia ja antibioottia. Yöllä se oli jo palautunut normaaliksi, omistaja toteaa.

– Myöhemmin luin uuden rotanmyrkyn vaikutuksista kissaan ja totesin niiden täsmäävän meidän kissamme saamiin oireisiin.

Naisen kollikissa nappaa hiiriä satunnaisesti.

Juttua muokattu 3.2.2020. Rotanmyrkyissä tehoaineena käytetty varfariini on 1980-luvun jälkeen korvattu antikoagulanteilla, jotka varfariinin tavoin estävät veren hyytymisen.