Bolla, Koirapuisto ja Loiri varatuimpien kirjojen kärjessä

0
Kirjaston esimies Säde Vainio-Stén esittelee kahta tämän hetken suosikkikirjoista: Finlandia-voittaja Bolla on varatuimpien kirjojen ykkösenä ja myös Jo Nesbon Veitsi kymmenen kärjessä. Kuvassa oikealla kirjastopalvelupäällikkö Jaakko Lind.

Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon viime vuonna voittanut Pajtim Statovcin Bolla nousee kärkeen Vaski-alueen kirjastojen varatuimpien kirjojen listalla.

Bollasta on tehty peräti 732 varausta, kun lainattavia kappaleita on Vaski-alueella kaikkiaan 93.

Huimia varausmääriä on tehty myös muista kirjaston suosituimmista kirjoista: Sofi Oksasen Koirapuistolla on 651 varausta ja Jari Tervon Loirilla 619.

Jopa vuonna 2017 ilmestyneellä Thomas Eriksonin Idiootit ympärilläni -tietokirjalla on yli 500 varausta, vaikka suosikkikirjojen varausmäärät kääntyvät usein laskuun muutaman kuukauden päästä ilmestymisestä.

– Suosituimmat kirjat ovat usein samantyyppisiä vuodesta toiseen. Finlandia-palkinto on usein se, joka nostaa kirjoja kärkeen, samoin muut palkinnot. Loirin tapaiset tunnetun henkilön elämäkerrat ovat suosittuja, ja Helsingin Sanomien isompi juttukin saattaa nostaa kirjan varatuimpien listalle. Dekkareita listalle nousee säännöllisesti, Salon pääkirjaston esimies Säde Vainio-Stén kertoo.

Pitkät varausjonot aiheuttavat kirjastolle joskus mukaviakin yllätyksiä.

– Meillä on asiakkaita, jotka turhautuvat odottamaan suosikkikirjaa, ostavat sen ja luettuaan lahjoittavat sen kirjastolle, kirjastopalvelupäällikkö Jaakko Lind sanoo.

Aineiston varaukset ovat nousseet huimasti kirjastoissa parin viime vuoden aikana. Syynä on vuoden 2017 kirjastolain muutos, joka teki varauksista maksutonta.

Aiemmin asiakas joutui maksamaan euron varausta kohti. Nyt veloitetaan kaksi euroa, jos varauksensa jättää noutamatta.

– Varauksia tehdään äärettömän paljon enemmän kuin aikaisemmin, Säde Vainio-Stén sanoo.

Kasvuluvut näkyvät esimerkiksi siinä, paljonko Salon kirjasto on lainannut aineistoaan muille Vaski-kirjastoille ja paljonko ne ovat lainanneet aineistoaan Saloon.

Vuonna 2017 Salosta lainattiin aineistoa muille yli 44 000 kertaa ja Salon suuntaan virta toi 39 000 lainaa.

Viime vuonna luvut olivat lähes kaksinkertaiset: 87 000 Salosta muille ja 79 000 muualta Saloon. Luvuissa eivät näy varaukset, joita tehtiin Salon sisäisesti kirjaston omasta aineistosta.

– Asiakkaalle ei ole juuri merkitystä, jos tekee kirjavarauksen, tuleeko aineisto Salon kokoelmasta vai tuleeko se Turusta tai Taivassalosta, Jaakko Lind sanoo.

Lind muistuttaa, että Vaski-kirjaston vastustajat pelkäsivät aikanaan, että Turku imaisee Salon kirjaston hyllyt tyhjiksi, kun aineistoa voi lainata koko alueelle.

– Sama pelko oli ennen Vaskia. Silloin puhuttiin, että Salon keskusta-alue ja Halikko imaisevat aineiston ympäryskunnista. Näin ei ole käynyt, hän sanoo.

Salon kirjaston viime vuoden tilastoissa pistää silmään e-aineiston lainamäärän kasvu. E-aineistoa lainattiin viime vuonna yli 40 000 kertaa, kun luku oli vuotta aiemmin 28 000. Vuonna 2017 jäätiin vielä alle 20 000:n.

E-aineistoon kuuluvat verkosta ladattavat sähköiset kirjat ja musiikkikirjastosta striimattava musiikki.

– Tämä on sekä odotettua että mukavaa kehitystä. Odotettua sikäli, että musiikin striimaus on yleistynyt muutenkin paljon, Jaakko Lind perustelee.

Kirjaston lainaajien määrässä näkyy Salon väkiluvun lasku. Lainaajia oli viime vuonna yhteensä 17 333, kun luku oli edellisvuonna 17 491. Asukaslukuun suhteutettuna lainaajia on kuitenkin saman verran, runsaat 33 prosenttia asukkaista.

Lainausten kokonaismäärä kasvoi viime vuonna 864 000:een edellisvuoden 858 000:sta. Vuonna 2017 lainauksia oli runsaat 870 000 kappaletta.

– Väkiluvun lasku ja syntyvyyden lasku ovat huolestuttavaa kehitystä. Vähintään yhtä tärkeää meille on, että saamme nykyiset asukkaat tulemaan kirjastoihin, Jaakko Lind sanoo.

Hän huomauttaa, että viime vuoden lainausluvut ovat hyviä ottaen huomioon, että säästöjen takia pääkirjaston aukioloaikoja jouduttiin leikkaamaan ja Perniön kirjasto oli pitkään kokonaan kiinni. Pääkirjaston aukioloajat palautettiin ennalleen vuodenvaihteessa.

Salossa on otettu viime vuosina käyttöön omatoimikirjastoja, joihin asiakas pääsee sisään kirjastokortilla, vaikka henkilökuntaa ei ole paikalla.

Omatoimikirjastot ovat saaneet Jaakko Lindin mukaan hyvää palautetta, ja tilastot kertovat, että asiakkaat ovat äänestäneet myös jaloillaan.

Esimerkiksi viime vuonna lähikirjastoissa laskettiin yli 182 000 käyntiä, kun edellisvuonna luku oli vajaat 166 000. Lainamäärät ovat kasvaneet samaan aikaan 241 000:stä yli 246 000:een.

– Viime vuonna otettiin käyttöön neljä uutta omatoimikirjastoa. Jos kehitys jatkuu tällaisena, voi todeta, etteivät ne olleet hukkainvestointi, Jaakko Lind sanoo.

 

Varatuimmat kirjat Vaski-kirjastoissa

1. Pajtim Statovci: Bolla, 732 varausta

2. Sofi Oksanen: Koirapuisto 651

3. Jari Tervo: Loiri 619

4. Thomas Erikson: Idiootit ympärilläni 521

5. Riitta Konttinen: Aino Sibelius 417

6. Emmi-Liia Sjöholm: Paperilla toinen 392

7. Eddy de Wind: Pääteasema Auschwitz 388

8. Eppu Nuotio: Elämänlanka 380

9. Jo Nesbo: Veitsi 373

10. Michelle Obama: Minun tarinani 364

11. Johanna Venho: Ensimmäinen nainen 330

12. Lucinda Riley: Kuun sisar 309

13. Enni Mustonen: Pukija 298

14. Heidi Köngäs: Mirjami 271

15. Lucinda Riley: Helmen sisar 265

16. Jessikka Aro: Putinin trollit 260

17. Eero Huovinen: Äitiä ikävä 245

18. Alex Michaelides: Hiljainen potilas 236

19. Outi Pakkanen: Helmimies 231

20. Heather Morris: Auschwitzin tatuoija 228

 

Pääkirjastossa Harry Potterin kolmivelhoturnajaiset

Salon pääkirjastossa järjestetään torstaina 6. helmikuuta toista kertaa Harry Potter -ilta. Vastaava tapahtuma järjestettiin vuosi sitten, ja kävijämäärä yllätti kirjaston täysin: iltaan osallistui parisataa lasta ja nuorta.

Tällä kerralla tapahtuma on non stop -tyyppinen, ja siihen voi osallistua koska vain kello 15:n ja 18:n välisenä aikana.

– Meillä on kolmivelhoturnajaiset ja esimerkiksi oma pinssipaja, jossa voi tehdä oman merkin. Voimalan kahvila on tapahtumassa mukana, ja siellä on myytävänä kermakaljaa ja kuppikakkuja, lasten- ja nuortenosaston esimies Iina Kaustinen kertoo.

Kirjasto on järjestänyt tapahtuman muutaman kymmenen euron budjetilla ja innokkaiden Potter-harrastajien voimin. Tapahtumaan osallistuu kirjaston työntekijöitä lähikirjastoista, kulttuuripalveluista ja kansalaisopistosta. Rekvisiittaa on saatu henkilökunnalta ja kansalaisopistolta.

– Henkilökunnan lapsia on värvätty myös valvojaoppilaiksi avustamaan pienempiä lapsia, Iina Kaustinen kertoo.

Hän muistuttaa, että kirjastossa on Harry Potter -iltana ääntä ja elämää. Jos kirjastoon haluaa tulla nauttimaan rauhasta ja hiljaisuudesta, kannattaa tulla jonain toisena päivänä.

 

Lasten lukuinto kasvoi Somerolla

Someron kirjastossa lainaukset kääntyivät viime vuonna nousuun monen vuoden pienen laskun jälkeen. Someron kirjastonjohtaja Laura Tyysteri on erityisen innoissaan lasten ja nuorten lukuinnon kasvusta.

– Lasten ja nuorten kirjalainojen määrä nousi edellisestä vuodesta 11,5 prosentilla, mikä on huikean hienoa. Varsinkin lasten kaunokirjallisuutta lainattiin aiempaa enemmän.

Tyysteri antaa kiitosta opettajille siitä, että nämä kannustavat lapsia lukemaan. Samalla hän kiittää vanhempia, jotka tulevat pienten lasten kanssa kirjastoon.

– Myös kirjastossa on panostettu lasten ja nuorten lukemista edistäviin hankkeisiin. Nämä alkavat ehkä nyt kantaa hedelmää. Lisäksi lastenosaston kokoelmaa on viime aikoina uudistettu vielä tavanomaista enemmän, Tyysteri toteaa.

Lasten ja nuorten lainausten kasvu siivitti koko lainausmäärän viime vuonna yhden prosentin nousuun. Viimeksi lainaukset kasvoivat vuonna 2010.

Aikuisten kirjalainaus pysyi suunnilleen entisellään. Sen sijaan musiikin lainaus väheni 30 ja elokuvien 14 prosentilla.

– Erilaiset suoratoistopalvelut ovat nyt suosiossa, Tyysteri toteaa.

E-kirjat kiinnostavat sen sijaan yhä enemmän myös Somerolla.

– E-kirjojen lainaus tuplaantui viime vuonna, vaikka lainausmäärät ovatkin vielä melko pieniä. Erityisesti ihmisiä kiinnostavat älypuhelimesta kuunneltavat e-äänikirjat, Tyysteri kertoo.

Kaikkiaan Someron kirjastosta otettiin viime vuonna noin 137 000 lainaa.

Someron kirjastolla on menossa juhlavuosi, sillä nykyinen kirjastorakennus täyttää 20 vuotta 28. helmikuuta. Samana päivänä otetaan käyttöön toivottu uudistus.

– Lehtien lukusali aukeaa tuosta päivästä lähtien jo kello 8. Lukusali erotetaan väliovella muusta kirjastosta, Tyysteri kertoo.

Jätä kommentti