Huumeet ovat vieneet hengen jopa yli sadalta salolaiselta

0
Salon torilla järjestettiin muistotilaisuus huumeisiin kuolleiden nuorten muistoksi syksyllä 2005.

Seppo on huumeidenkäyttäjäksi jo vanha. Hän on viisikymppinen. Monta kaveria on vierestä kuollut, eikä lähtö ole Sepollakaan ollut kaukana.

– Mut on viety viisi kertaa ambulanssilla sairaalaan.

Seppo on vetänyt övereitä eli ottanut yliannostuksia siitä huolimatta, että hän on kokenut huumeidenkäyttäjä. Hän on yksi viimeisistä vielä hengissä olevista salolaisnarkomaaneista, joka piikitti aineita jo silloin, kun tappava heroiini valtasi Saloa yli kaksikymmentä vuotta sitten.

– Narkkarit kuolevat nelikymppisinä, huumekoukusta kolmesti irti pyristellyt salolainen Olga Hellström hymähtää.

Neljäkymmentäkin on narkomaanille pitkä ikä. Eniten huumeet tappavat 20–29-vuotiaita.

Tilastokeskuksen joulukuussa julkaiseman kuolemansyytilaston mukaan Suomessa kuoli huumausaineisiin 261 ihmistä vuonna 2018. Se on enemmän kuin koskaan ennen. Huumekuolemien määrä on kasvanut kolmena vuonna peräkkäin.

”Huolestuttavaa on kuolemien lisääntyminen nuorimmissa ikäryhmissä”, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL tiedotti.

Salon Seudun Sanomat pyysi Tilastokeskukselta tiedot huumekuolemista Salossa. Luvut perustuvat vainajan kotipaikkaan. Tilaston mukaan huumeisiin on vuosina 2006–2018 kuollut 26 salolaista. Se tekee keskimäärin kaksi ihmistä vuodessa.

– Huumekuolemien määrä on vaihdellut Salossa sattumanvaraisesti. Mitään nousevaa tai laskevaa trendiä ei ole nähtävissä, aktuaari Kati Taskinen Tilastokeskuksesta arvioi.

Joka vuosi on kuollut joku, pahimpana vuonna viisi.

Tilastokeskus laskee huumekuolemaksi vain suoraan huumausaineista johtuvat kuolemat: yliannostukset, pitkäaikaiskäytön sekä huumeilla tehdyt itsemurhat. Luokittelu perustuu Euroopan huumausaineiden seurantakeskuksen EMCDDA:n määritelmään.

Tilasto ei kerro kuolemista, joihin huumeet ovat myötävaikuttaneet. Niitä ovat esimerkiksi onnettomuudet, henkirikokset, sairaudet ja muut kuin huumeilla tehdyt itsemurhat.

THL:n erityisasiantuntija Sanna Rönkä puhuu kokonaishuumekuolleisuudesta. Hän on tutkinut vuosien 1996–2007 kuolemantapauksia.

– Huumeiden suoraan aiheuttamat kuolemat kattavat noin 36 prosenttia huumeisiin liittyvästä kokonaiskuolleisuudesta, Rönkä sanoo.

Tilastoitujen huumekuolemien lisäksi huumausaineet liittyvät siis satoihin muihin kuolemantapauksiin vuosittain. Salossa se tarkoittaisi useita kuolemia joka vuosi.

– Huumeiden käyttö voi laukaista psyykkisen sairauden, joka taas saattaa johtaa psykoosiin, jolloin ihminen on hengenvaarallisessa tilassa. On parvekkeelta hyppäämisiä, puukotuksia ja kaikkea muuta, palveluesimies Sari Korpiaho Salon A-klinikalta kertoo.

Salon tiettävästi ensimmäinen huumekuolema kirjattiin 1996. Vuosituhannen alussa heroiini tappoi Salossa seitsemän narkomaania. Moni huumeidenkäyttäjä on menehtynyt ilman lehtiotsikoita. Poliisi on tiedottanut kuolemista vain silloin, kun niihin on liittynyt joku uusi ilmiö.

Viimeksi näin kävi 2010-luvun alkupuolella.

”Kipulaastari tappoi taas Salossa”, Salon Seudun Sanomat otsikoi helmikuussa 2012. Uhri oli 24-vuotias nainen.

Lääkelaastarista uutettuun fentanyyliin kuoli useita salolaisnarkomaaneja, kun yliannostus lamaannutti heidän hengityksensä. Kaikki menehtyneet olivat Salon poliisin mukaan nuoria aikuisia.

Kun huumausaineisiin liittyvät epäsuorat kuolemat lasketaan mukaan, huumeiden takia on kuollut jopa toistasataa salolaista 2000-luvulla.

Sepon kaverista Karista näkyy eletty elämä. Hän yrittää vastata kysymyksiin, mutta lauseet jäävät joka kerta kesken. Puhe muuttuu muminaksi, eikä Kari saa sanottua, mitä ehkä haluaisi. Sitten hän vain heilauttaa päätään ja antaa olla.

Jutussa haastateltujen Sepon ja Karin nimi on muutettu. Sarjan ensimmäinen osa on julkaistu 22. helmikuuta. Seuraava osa käsittelee huumerikollisuutta.