Inna esittää Salon hallitukselle kyläkoulujen lakkauttamista

50
Salon kaupunginjohtaja Lauri Inna.

Salon kaupunginjohtaja Lauri Inna esittää kaupunginhallitukselle koulujen lakkautuslistaa, jonka opetuslautakunta suurimmaksi osaksi tyrmäsi tiistaina. Lautakunnan kanta ei vaikuta kaupunginjohtajan esitykseen.

– Kaupunginhallitus vastaa kunnan taloudesta, ja minä teen vastuullisen esityksen, joka antaa päättäjille mahdollisuuden korjata taloutta, sanoo Inna.

Muun muassa Hajalan, Hiiden ja Teijon koulujen lakkautukset sisältyvät oppimisympäristöselvitykseen. Kaupunginhallitus käsittelee sitä ensi maanantaina. Kaupunginvaltuusto saa kokonaisuuden eteensä helmikuun lopussa.

Salo sai viime viikolla päätökseen yt-neuvottelut, ja kaupunki varautuu siihen, että oppimisympäristöselvityksen perusteella irtisanotaan 80 työntekijää.

 

 

 

 

50
Jätä kommentti

12 Comment threads
38 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
25 Comment authors
Koulumatka

Kaupunginjohtajan näköalalta katsottaessa tulisi ymmärtää mikä painoarvo kaupungin talousarvion kokonaisuudessa promillen säästöillä.

O Pantsar

Se, että sillä promillella voidaan tilata huuhaa-tutkimuksia konsulteilta.

Vuoden 2019 tilinpäätöstietoja odottava

Tunnin radan suunnitteluun viisi miljoonaa kyllä löytyi. Sen hyöty tukevasti ilmassa. Entä miten paljon tuottaa jätteenpolttolaitoksen kymmenien miljoonien kaupungin kuittaamat tukilainat.
Onko hallinnossa laskutaitoisia. Näilläkö eväillä saadaan kaupunkiin uusia työikäisiä asukkaita. Uusia asuntoja rakennetaan vain keskustan eläkeläisten alueelle. Kai sitä löytyy myös muualta irtisanottavia vai tuottaako esim. Salon täysin omistamat osakeyhtiöt kulujensa kattamiset.

Moternisaation miäs

Eikös tuohon keskustaan paraatipaikalle voisi pläjäyttää jonkun modernin puukoulun? Räjäyttää sen nykyisen pois kuleksimasta. Siinähän välittömässä läheisyydessä on käytännössä sitten kaikki mitä ihminen tarvitsee palveluiden näkökulmasta ikävuosina 0 – kitkerä loppu. Hautapaikka sitten vähän kauempana.

Tuon palvelupaketin huudeille (jonnekin) voi sitten täräytellä lisää kämppiä. Ihmiset nyt nykyään muuttelee hyvien kämppien, palveluiden, liikenneyhteyksien perässä. Toki luontoarvotkin mielessä.

Moternisaation miäs

Ja toki kyläkoulujakin pitää säilyttää, jotta voidaan tarjota mahdollisuuksia erilaisille elämäntyyleille jne.

Kaimaani

Tilinpäätöstietoja odottavan luulisi ymmärtävän investointien ja käyttömenojen eron.

Järkeä vaatimuksiinne

Te jotka kannatatte kaikkien kyläkoulujen ja päiväkotien säilyttämistä, oletteko tulleet katsoneeksi väestön syntyvyyttä niillä alueilla?

Jos joku ihka oikeesti luulee ja kuvittelee, että 20 oppilaan koulun tai päiväkodin säilyttäminen on järkevää, olisikin toivottavaa, että miettisitte, että mistä ne rahat otetaan? Ja alkaisitte tuomaan niitä rahoitusvaihtoehtoja pöytään, niitä varmasti otetaan innolla vastaan.

Itse en ainakaan ole valmis tulevaisuudessa maksamaan järjettömiä kunnallisveroja sen takia.

Pasi Vainionpää

Kyllä on järjetöntä laittaa verorahoja uppoaviin ja homeisiin kouluihin. Rekijoellakin uusi ja toimiva koulurakennus jo olemassa. Nyt joku järki noihin kommentteihin.

Hämmästynyt

Ihka oikeasti: kaupunki saa valtiolta tietyn euromäärän per oppilas.

Koulukeittola mahdollistaa laitakaupungin kouluissa tällä hetkellä myös vanhusten ruokailun. Mistä se apuraha otetaan, kun koulu suljetaan ja vanhukset asuvat edelleen kodeissaan? Veronmaksajan kukkaroa silloin kaivetaan, että on varaa hoitaa vanhukset kodeissaan.
Kalliiksi käy joka tapauksessa.

Onko kaikki pakko aina sulkea? Eikö kouluja voida kehittää edelleen koko kylän keskuspaikoiksi kaiken ikäisille?

Salon Matti ja Talouskukkaro

Tämä on juuri näin, vaihtoehto säästöille on varsin rajut veronkorotukset, jotka tuovat lisää vaikeuksia. Suomessa on menossa vahva kaupungistuminen ja siihen lisättynä alhainen syntyvyys tarkoittaa suuria muutoksia. Ei tässä suuri ennustaja tarvitse olla, ei nämä kyläkoulujen sulkemiset Salossa tähän jää, ja jollei nyt suljeta, jo ensi vuonna lista on taas esillä. Lopputulos tulee olemaan lopulta konsultin ehdottama laaja lista. Vain ihme voisi kääntää tämän suunnan, ja itsellä ei juuri luottamusta ihmeisiin ole. Jotkut Salossa oikeasti uskovat kylien vetävän uusia perheitä, kun siellä on kyläkoulu. Ei vedä, eikä tule vetämään. Ei nuoret valtavirran ihmiset halua muuttaa korpeen. Halutaan palveluja ja elämää.… Lue lisää »

Urpo

Esityksessä puhutaan useiden kyläkoulujen ja lastentarhojen lakkauttamisesta. Kukaan ei ole esittänyt, että mitään muutoksia ei voida tehdä. On siis vaikea ymmärtää motiivia tällaisten ajatusten esittämiseen. Veronkorotuksista säilyttämisen yhteydessä kovasti puhutaan. Kuitenkaan meillä ei ole käytössä laskelmia lakkautusten vaikutuksesta. Konsultti on kirjannut paperiinsa huikean säästöpotentiaalin, mutta siinä on huomioitu vain pieni osa lakkautusten vaikutuksista. Ennenkin on huomattu, että laskennalliset säästöt eivät ole toteutuneet läheskään esitetyn suuruisina. On siis aivan mahdollista, että luvut ovat oikein, mutta etumerkki väärä. Tätä emme kutenkaan tiedä, koska asiaa ei ole selvitetty. Siksi on hämmästyttävää, että moni verojen korotuksista huolestunut keskusta-alueen veronmaksaja hämmästelee lakkautusten vastustamista. Ainoa hämmästeltävä… Lue lisää »

Salon Matti ja Talouskukkaro

Laskelmat on tehty olemassa olevien nykyisten menojen mukaan, ei niissä ole mitään ihmeellistä. Jos tarkoitat kaikkien välillisten kulujen mahdollisia vaikutuksia, kuten esimerkiksi muuttaako joku pois tai jättää muuttamatta kylällä olevan koulun vuoksi, niin niiden laskeminen lienee mahdotonta tai lopputulos riippuu laskijasta. Kaupungin tilinpäätös lopulta kuitenkin kertoo talouden tilasta, nyt ollaan 20 miljoonaa pakkasella. Ilman vesilaitoksen tasekikkailua edessä olisi ollut kriisikuntamenettely ensi vuonna, ja jollei säästöjä synny se on edessä joka tapauksessa. Lienee kuitenkin varsin selvä, että jos Saloon muutetaan, se tapahtuu keskustan alueelle (6 km säteellä ydinkeskustasta, jossa jo nyt asuu valtaosa), ei pieniin kyliin. Panostaminen keskustan alueen koulujen tasoon… Lue lisää »

Urpo

Jos muutoksen vaikutuksia ei huomioida, tehdään turhaa työtä. Ei meistä kukaan siviilissäkään sammuta ilmanvaihtoa, jotta säästäisi lämmityskuluissa, kun säästön seurauksena rakennus homehtuu. Sama juttu näissä koulusäästöissä.

Tietysti epäsuoratkin seuraukset pitää arvioida, aivan kuten Nokian lähdön yhteydessä osattiin surkutella paitsi Nokian työvoiman häviämistä myös tehtaan lakkautuksen epäsuoria vaikutuksia. Tai jätevoimalan ympärille syntyviä epäsuoria talousvaikutuksia. Mikä poikkeus kunnan omat ns. säästöt muka olisi.

Vastakkainasettelu keskusta vs. maaseutu on vaarallista ja typerää. Keskusta ei pärjää ilman maaseutua, eikä maaseutu ilman keskustaa. Molempien edellytyksistä pitää pitää huolta.

Laskelmissa on ihmeellistä, ne on tehty väärin!

On laskelmissa paljonkin ihmeellistä jos niihin tutustuu. Esittää voi vaikka mitä ja ihmettelenkin miten voidaan esittää virheellisiä säästölaskelmia. Tiivistäen 2020-2021 lakkautettavien päiväkotien ja koulujen (yht. 6 yksikköä) nykykustannukset on kokonaisuudessaan 1,394 miljoonaa (henkilöstö, tilat, ruoka) ja tästä kulusta tullaan lakkauttamalla nämä kuusi yksikköä säästämään 1,394miljoonaa!! AIka kova tavoite. Kuljetukset huomioiden säästö on esityksen mukaan 1,308milj. Joten kysynkin onko esitys ammattitaitoinen miettimään alkuun muutamaa asiaa: – Ruokapalvelukustannukset… ainiin lapset syövät jatkossakin mikä tiputtaa lasketun 200ke säästön 100ke (kuljetukset poistuvat). Eli kahden vuoden työn tuloksena saatuun 1,3milj. säästöesitykseen oli jäänyt 100ke virhe siitä syystä, että ei huomioitu että lapset syö jatkossakin.. AIka… Lue lisää »

Matias

Jos tarkemmin tutustut, niin ruokakustannuksissa on otettu huomioon, että vähentyvät 50%. Tämä on mainittu laskelmien yhteydessä.

Henkilökuluissa syntyy tietysti säästöä siinä, että jäljelle jäävissä yksiköissä myös lapset vähenee eli mahtuvat nykyisiin ryhmiin jossain vaiheessa. Yt:n piirissä on 80 henkilöä, jos esitys toteutuu.

Kuljetuskustannuksissa pitää huomioida, että suuri osa oppilaista lakkautettavissa kouluissa on nykyäänkin kuljetuksen piirissä.

Keijo K.

Kun tulee siirto toiseen opinahjoon niin oppilas lakkaa ilmeisesti syömästä jolloin tulee 50%.n säästö? Eivätkä kaikki syrjäkylien lapset varmaankaan ole nytkään kuljetuksen piirissä, vähän rotia tähän höpinään!

Hmm, tarkistappa varsinainen esitys

On kyllä mainittu alkuperäisessä esityksessä, mutta tuo 50% on vaan unohtunut laskea säästöihin. Lopullisessa esityksessä on kohta mitä lakkautuksilla säästetään yksiköittäin, niissä ruokakustannukset on täysimääräisinä säästöinä. Nyt menee puurot ja vellit sekaisin. Luonnollista että jäljelle jäävistä yksiköistä väki vähenee ja henkilöstöä voidaan vähentää, mutta ei se säästö kohdistu mitenkään pienen yksikön lakkautukseen.. eli jäljelle jäävästä esim. päiväkodista voi ja pitääkin tehdä samalla tavalla säästöjä kun väki vähenee. Siksi on väärin esittää että jonkun päiväkodin lakkautuksilla saavutetaan henkilöstösäästö koska ne mahtuvat johonkin ryhmään yleisen lapsien vähenemisen takia. Sama säästö tulee joka tapauksesssa. Toisin sanoen päiväkodin lakkautukseen kohdistuu enemmänkin vain tilakustannukset ja… Lue lisää »

Konsultti

Ei kannata hämmästellä, ettei vaikutuksia ole selvitetty. Konsultilta tilattiin selvitys, jonka lopputulos on sellainen kuin tilattiin. Tahtotila on ollut lakkauttaa kyläkouluja, koska on kova usko siihen, että se on taloudellisesti kannattavaa. Tunnetusti pelkkä tahtotila riittää Salon johdolle. Ei tarvitse vaikutuksia selvittää, kun ainoa haluttu vaikutus on lakkauttaa kyläkouluja. Konsulttityö tilattiin, koska päätöksentekijät haluavat rauhoittaa omat yöunensa. ”Kipeitä” päätöksiä on mukavampi tehdä, kun voi mennä konsultin selän taakse, ”en minä tätä toivo, mutta kun konsultti suosittelee”. Kunhan on ensiksi varmistanut, että konsultti tulee haluttuun lopputulokseen. Enkä ota kantaa, pitäisikö kouluja sulkea vai ei. Toteanpa vain, miksi vaikutuksia ei ole selvitetty. Ei… Lue lisää »

MDI

Aamun Hesarissa (13.2.) oli juttu maamme supistuvista ikäluokista. Seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana peruskoululaisten määrän arvioidaan laskevan neljänneksellä eli n. 25%.

Sama prosenttiluku alkaa kohta olla Salon kunnallisveroprosentti nykyisillä kouluilla. Tulevaisuudessa sekään ei riitä, jos näitä kyläkouluja on ripoteltu pitkin kyliä.

Urpo

Suurimmat kustannukset on kiinni keskustan suurissa kouluissa. Miksi säästöt on nyt kytketty kyläkouluihin ja jonkun kyläkoulun lakkautuksen peruminen romuttaa talouden? Suurimmat säästöt tulee sieltä, missä eniten rahaa käytetään eli suhteellisuudentaju mukaan, mdi.

MDI

Sitä suhteellisuudentajua todella kaivattaisiin eli laske kulut per oppilas eikä per koulu. Koulujahan on parinkymmenen oppilaan koulusta useamman sadan oppilaan kouluihin.

Takarivin kaveri

Tämän päivän salkkareissa oli hyvin argumentoitua läysää siitä, mitä tapahtuu kun ”Downtownin” koulu lopettaa – ja ylipäätään mikä merkitys koko keskustan rakennelmalla on.

Eipä tarvitse joulukirkossakaan enää kuoroa kuunnella.

Salon kaupunki olisi hyvä putoushahmo.

Asioiden vääristelyä kaupungin ennusteissa

Syntyvyys kun aika huono mittari ennusteille. Muuttoliike ratkaisee. Esimerkiksi Teijon alue on viimeisen viiden vuoden toinen niistä kahdesta alueesta, missä on ollut kasvua 0-9 vuotiaiden lasten määrässä (data löytyy salo.fi sivuilta) ja ei lähellekään kaikki siellä ole syntynyt.

Toteutumasta huolimatta Salon kaupunki perustaa ennusteensa pelkästään syntyvyyteen, joten lopputulos on ennuste, että Teijon koulun oppilaat tulevat häviämään vaikka siellä on parhaillaan kasvua.

Minä

Niin mutta kun juuri minun lapseni käy sitä lakkautettavaa koulua. Olen valmis hyväksymään vaikka kuinka suuret kustannukset kaikille muille, kunhan minun ei tarvitse muuttaa elämässäni mitään.

Eikä minua haittaa, että lapseni on homeisessa ja hiiriä sekä rottia vilisevässä päiväkodissa tai koulussa, kunhan minun ei tarvitse kuljettaa lastani kouluun, jossa on hyvä ja terveellinen oppimisympäristö.

Kaikki tuo kuljettaminen on pois minun vapaa-ajastani.

Tarkkailija A

7.2. salkkarissa oli luvut per koulualue, suurimmat pudotukset lapsiluvussa ovat Salon keskustan alueella. Eli supistamalla keskustan kouluja ja irtisanomalla niiden opettajia saadaan aikaan suurimmat säästöt. Kyläkoulujen lakkauttaminen ja muutaman sadan oppilaan liikuttaminen koulutakseilla maaseudulta Salon keskustaan ei tuo Salolle miljoonien säästöjä, koska kuljetukset syövät ne vähät säästöt. Koulujen ja päiväkotien lakkauttaminen lähialueilta voi lisäksi viedä myös veronmaksajat. Kaupunginhallituksesta tullut kommentti oli että seiniin ei investoida. Puhutaanko nyt todellisista käyttökustannuksista vai ns. sisäisistä vuokrista? Pieni terve kyläkoulu jossa ilmalämpöpumput ei hirveitä maksa lämmityksen ja veden osalta. Ihan vain vertailun vuoksi, eräs yliopisto irtisanoi tilan jonka vuokra yliopistokiinteistöltä oli 200 000 euroa… Lue lisää »

Matias

Oletko nyt ottanut huomioon, että ala-asteelta yläasteelle siirtyy kyliltä oppilaita ja se vaikuttaa laajalta alueelta niiden koulujen oppilasmääriin. Kylillä kun yläasteita ei ole.
Kyläkoulutkaan ei kuntotutkimusten mukaan niin hyvässä hapessa ole. Muutaman vuoden sisällä lakkautettaviksi aiotuissa kouluissa on edessä peruskorjaukset, arvio noin kolme miljoonaa.

Tarkkailija A

Kyllä luvut olivat ala-asteiden oppilasmäärissä, vertailun voi tehdä katsomalla kuinka monta aloittaa ekan luokan verrattuna ylempien luokkien oppilaisiin. Ja terveen hirsisen kyläkoulun ’peruskorjaus’ maksaa aika paljon vähemmän kuin keskustan umpihomeessa olevan ’uudemman’ koulun. Kolme miljoonaa mistä? Että kitataan ikkunat ja maalataan pinnat? Voi hyvä sylvi miten veronmaksajia vedätetään…

Järkipäätös

Ensinnäkin isossa koulussa saadaan toimintoja sopeutettua luonnollisesti pitämällä luokkakoot samoina, jolloin luokkien määrä ja henkilökunnan tarve pienenevät. Kyläkouluilla vain luokkakoot pienenevät ja jääräpäisesti ollaan menossa tilanteeseen, jossa itse aloitin opintieni 60-luvulla seitsemän oppilaan koulussa.

Joillakin on illuusio siitä, että kaikki oppilaat asuvat kävelymatkan päässä nykyisistä kyläkouluista. Todellisuudessa suuri osa kulkee niissäkin taksin kyydissä, jolloin lisäkustannus esimerkiksi Hajalasta Halikon asemalle tai keskustaan ei ole suuri.

Poliitikot luulevat vain lapsiperheiden muistavan koulun lopettamisen, jolloin Hajalassa voisi tulla äänestysprosentin mukaan noin 70 pettynyttä äänestäjää. Muistakaa myös, että kannattamattomien koulujen säilyttämisellä voi menettääkin 700 ääntä.

Prioriteetit kohdilleen

Hajalan lapset eivät mahdu Mustaanmäkeen, siis Halikon asemalle, eli on kuljetettava melkein 4 km lisää, yhteensä 10km, (jos lasketaan koulujen välinen etäisyys), kun lapset viedään Halikon keskustaan. Eihän tossa ole mitään järkeä. Ja mitä enemmän on kuljetettavia, niin sitä kauemmin lapset joutuvat istumaan taksissa. Se sitten vaikuttaa todella monen lapsen koulumatkaan. Muutenkin lapset liikkuvat liian vähän. Eli jos lähikouluun pääsee nyt itse tai että kuljetetaan 10km päähän taksilla, mikä kiertää sitten kaikki pikkukylät läpi, niin ei kiitos. Aikuisten pitää päästä nopeasti työpaikalle (tunnin juna), mut on ok laittaa lapset istumaan taksissa viikottain tuntikausia. Eli ollaan laittamassa rahaa siihen, että aikuiset… Lue lisää »

Tappiskoulua käynyt

Eipä ole meille veronmaksajille selvinnyt, mitkä ovat Salon tulevaisuuden suunnitelmat esim. viiden vuoden jänteellä. Onko suunnitelmia? Emme tiedä, mitä aluetta kehitetään, missä on uuden työvoiman tarvetta jne.

Ehdotus: keskitetään peruskoulut yhteen paikkaan. aloitetaan Salon vanhasta kaupungintalosta, joka on entinen koulurakennus ja kadun toisella puolella ns. tappiskoulu uusiokäyttöön. Lisärakennuksille löytyy tilaa ympäriltä. Keskitetään kaikki opiskelu keskustaan, vai löytyisikö IoT Campuksesta tilaa keskitetylle peruskoululle?

Campukselle on uponnut pääomaa, mutta onneksi kukaan ei tiedä, mitä vaikka meriveden parin metrin nousu vaikuttaa Meriniityn kiinteistöihin. Ehkä veden alle jää muutakin kuin Vuodensaaren tie.

Takarivin kaveri

Aurinko paistaa
kävelen töihin ja kuuntelen kevään tuloa.
Varikset ne siellä vain nauravat
Kenen näpeissä kaupunki on?

– Takarivin kaveri, 2020

Kysynkö

No säästöjä on pakko saada. Mistä porukka täällä ottaisi ne säästöt? Mitä lakkautetaan ja mistä?

Tarkkailija A

No jos Salon keskustan kouluissa on suurin oppilaskato, niin siellä sitten supistetaan toimintaa ja lakkautetaan virkoja.

Toisaalta voisi kysyä ovatko päiväkodit ja koulut ainoa missä Salo voi säästää? Jos budjettivaje on 20 miljoonaa niin muutaman koulun lakkauttaminen ei sitä paikkaa. Vastikään uutisoitu lasten huostaanottojen kustannus vuodessa, 10 miljoonaa, voisi vähentyä esim. panostamalla ennaltaehkäisevään toimintaan ja kotiapuun. Mutta niihin ei vain taida ’olla varaa’? Hölmöläisen peitto, leikataan toisesta päästä ja palellaan toisessa päässä.

Muuttaja

Salo – päivä päivältä parempi ilman kyliä.

Täyttä soopaa

Väestö ikääntyy, syntyvyys laskee eikä raha riitä kaikkeen, ei vain riitä.

On tosi vaikeaa saada myytyä edes taloa nurkkakulmilta, ei sinne enää nykyään kukaan muuta, halutaan lähelle palveluja, se on kehityksen suunta.

Väestöpakoa nurkkakulmilta tuskin tulee, kun ei saa taloaan myytyä.

Pertti

Se on käsittämäntä, miten tällaista voi tapahtua. Velka kasvaa, väki vähenee. Ainoa mikä lisääntyy Salossa on virkamiesporras. Miten se on mahdollista? Mitä tekevät valtuutetut, jotka ovat luvanneet parhaan kykynsä mukaan hoitaa kunnan asioita.

Miksi ensimmäisenä erilaisin selityksin vähennetään kuntalaisilta ja vaikeutetaan heidän arkeaan? Miksi ei vähennetä ja kevennetä organisaatiota yläpäästä, siirrettävä vastuuta suoritusportaaseen päin. Uskon, että silloin hommat toimisivat paljon paremmin. Organisatio keveämmäksi, verot alas. Tällä Salo tulee pärjäämään.

Laskekaa hyvät ihmiset, miten paljon säästää, kun muuttaa työn perässä Turkuun tai Helsinkiin. Ottakaa laskuissa huomioon verot, matkakulut, matka-aika ja kaikki matkaan kuuluvat kustannukset, kun ei ole kotisedulla. Hämmästytte.

Vapaa Kanaherra

Itse laskin ja muutin pois kehien sisältä. Hämmästyin.

Jerppu

Turusta en tiedä, mutta kyllä Helsingissä asuminen ja eläminen on aivan liian kallista ainakin meikäläiselle. Eikä mitään mahdollisuuksia likimainkaan saman tasoiseen ja yhtä väljään asumiseen kuin Salossa. Johonkin yksiöön voisi rahat riittää, ja sitäkin saisi maksaa lopun ikäänsä. Enkä kyllä semmoiseen betonierämaahan muuttaisi ikimaailmassa, kyllä suomalaisen paikka on luonnon keskellä maaseudulla.

Hämmästyn harva se päivä niitä ihmisiä, jotka ovat Helsingin kodikseen valinneet. Ei ole ihmispoloilla paremmasta tietoa.

Siitä olen samaa mieltä, mitä kirjoitat virkamiesten lisääntymisestä, kun samaan aikaan koko muuta kaupunkia ollaan ajamassa alas.

Erkki

Vastaus Pertille. Valtuutetut, jotka sinne aikoinaan valittiin, eivät ole nykyhetkessä mukana muuta kun omassa asiassa. Virkamieskunta istuu kultatuolissa suojellen omaa riviiriä, koska muuta ei tarvitse tehdä.

Olen sitä mieltä, että virkoja pitää yhdistää, koska väki vähenee eikä loppua näy.

Jos valtuusto ja virkaporras yhteistyönä tekisivät niin, että ensin maaseutu kuntoon, niin kaupunki kuntoutuu automaattisesti.

Suomalaista julkishallintoa arvostava

Uskossaan vahvat taas keskustelee. Virat kuulemma lisääntyy, mutta millä perusteella? Mitä uusia virkoja on perustettu? Varsinkin, kun uutisoitiin, että vähennystarve on n. 80 henkeä. En sanoisi tuota virkojen lisääntymiseksi, kun vähennetään. En myöskään ymmärrä kultatuoleista ja omien töiden suojelusta puhumista. Joka tuollaista suustaan ja näppäimistöltään päästää, ei joko ymmärrä julkishallinnosta tai katkeruuttaan vinkuu. Kumpikaan ei ole peruste haukkua ahkeria työntekijöitä. On se kumma, että ollaan niin kateellisia pienipalkkaisille virkamiehille, että pitää joka päivä julkisesti haukkua. Haukkua nyt ihmisiä, jotka päivät tekevät meidän kaupunkilaisten eteen töitä. Hävetkää! Toivon, että julkishallinto menee keväällä pitkään lakkoon. Katsotaan sitten, ovatko päivät kuluneet kultatuoleissa istumiseen… Lue lisää »

Urpo

Hakukoneen avulla löytyy julkaisu ”Salon kaupungin henkilöstöraportti 2018”. Nopealla vilkaisulla en löytänyt siitä virkasuhteisten määrää tai määrän kehitystä viime vuosien ajalta. Muuten siinä on kattavasti esitetty henkilöstön määrä vuosina 2016-2018. En ala avata lukuja tässä, jokaisen kannattaa niihin ihan itse tutustua. Konsulteille yms. tahoille ulkoistettujen tehtävien määrään ei julkaisu taida vastausta antaa. Yleisesti ottaen on väärin alkaa purkaa asiaa henkilökunnan määrästä puhumalla. Kyse on tehtävien määrästä. Mitkä tehtävät oikeasti ovat tarpeellisia ja mitkä voidaan jättää tekemättä. Paljonko tietoa on tarpeen tuottaa ja paljonko sen tekemiseen käyttää resursseja. Onko valtuutetun syytä vaatia selvityksen tekoa asiasta a, b ja varmuuden vuoksi (=hauska… Lue lisää »

Keijo K.

Herää kysymys, kenen pitää hävetä ja mitä?

Pertti

Juuri tällaista on julkishallinto. Kankea organisaatio, toisen tontilta ei saa sanoa mitään. Minulle kuuluu vain tämä työ, en tee muuta. Kysy vaikka kaupan kassalta, joka on kuukauden määräaikaisessa työssä ja siltäkin osalta maksaa julkishallinon palkkoja. Kysy, mitä mieltä hän on seitsemän viikon kesälomasta. Työstä, josta ei voi saada potkuja kovinkaan helposti, ja jossa tämän lisäksi on kahden viikon talviloma, ja sairauslomasta ei välttämättä tarvitse mennä lääkäriin. Eikä tarvitse kilpailla tuotteen laadulla eikä edullisuudella. Kovin sinne kuitenkin on tunkua. Kysy miltä tuntuu, hän on sentään yksi palkanmaksaja. Suomessa on luultavasti Euroopan epätasa-arvoisin työympäristö. Toivottavasti lakko kestää niin kauan, että huomataan, etteivät… Lue lisää »

Haluttu päätös

Koulujen lakkauttamisessa ei katsota olevan hallintolain mukaisia asianosaisia, joten lapsia tai heidän huoltajiaan ei tarvitse kuulla.
Kouluverkosta päättäminen voidaan näin ollen tehdä täysin valtuustossa.

Salossa on noudatettu kuten Somerollakin hyviä tapoja päätöksenteossa ja kuunneltu lapsia ja heidän huoltajiaan, mutta sitä ei olisi tarvinnut tehdä ellei olisi haluttu.

Toisaalta haluttu lopputulos on tehty asettamalla kysymykset niin, että niihin saadaan päättäjiä miellyttävä ja haluttu ratkaisu, ja moni onkin siihen ansaan langennut erityisesti huoltajista.

Ongelma on päässänne

Luuleeko ja uskooko joku ihan oikeasti, että syrjäkulmille tulee joku asukasryntäys ja erityisesti vielä lapsiperheryysis?

Siellä olevia asuntojakin saa myydä kuukausi- ellei vuositolkulla. Kuka sinne enää nykyään muuttaisi?

Ne asunnot kelpaavat korkeintaan kesämökeiksi kaupunkilaisille, jos niillekään, eikä niistä ikinä saa puoliakaan, mitä on aikoinaan maksanut.

Lapsillakin on järjettömät matkat kavereille. Niihin kyllä kyyti löytyy huoltajilta, mutta kouluun tai päiväkotiin kuljetus onkin yllättäen ongelma?

Urpo

Ei ole kyse mistään haja-asutusalueen lapsiryntäyksestä. Kyse on siitä, että haja-asutusalueilla edelleen asuu lapsia, joiden perusopetus täytyy järjestää kuten keskustassakin asuvien. Nyt tehdyillä esityksillä haja-asutusalueen lapsien koulumatkat pitenevät huomattavasti, ja se vaikuttaa lasten lisäksi koko perheeseen. Haja-asutusalueen toiminnot ovat elintärkeitä koko yhteiskunnalle, ja siksi niiden edellytyksiä ei pidä rapauttaa. Niin suppeaa näkemystä yhteiskuntaan ei pitäisi kenelläkään olla, etteikö tätä ymmärtäisi. Monien mielestä haja-asutusalueen rooli on olla vain linjaus junaradalle, kun keskustaan sitä ei saa rakentaa. Eikö tämä ole melko nurinkurista? Kesämökkiläisetkin tarvitsevat palveluita, jotka ovat vakituisen aseutuksen varassa. Esim. yksityisteiden ylläpito ei juuri missään ole mökkiläisten varassa, yleensä paikalliset hallinnon… Lue lisää »

Vapaa Kanaherra

Minulla oli eräs duunikaveri, joka kerran harmissaan selitti sitä, että hänestä olisi voinut tulla vaikka koripalloilija (pitkä heppu kun oli), mutta vanhemmat oli väkisin halunnut lapsineen maalle asumaan. Jotain kolmen kilometrin kävelymatkoja bussipysäkille ja kouluun tyyppisiä ratkaisuja.

Perheen pyörittämisessä omasta mielestäni ideaali asumisen ratkaisu olisi tämä: asunto yliopistokaupungissa, iso perheasunto pienessä kaupungissa palvelujen äärellä sekä mahdollinen maaseutuasunto. Tällä kombinaatiolla mielestäni huolehditaan perheen työllisyydestä, koulutuksesta ja vapaa-ajasta varsin kattavasti.

Keijo K.

On todella hienoa seurata, miten joku murehtii niidenkin taloudellisia ongelmia, joilla ”ongelma on päässään”.

Tämä toisten ongelmissa ja virheiden tekemisessä myötäeläminen on ihailtavaa.

Vaahtokarkkia ja shamppanjaa

Valitettavasti tässä on raha, jolla on vain ja ainoastaan merkitystä. Pienten yksiköiden ylläpitäminen ei vain ole yksinkertaisesti kannattavaa eikä siksi tule, vaikka kuinka haluttaisiin. Fakta on myös se, että perusopetuksen vaatimukset muuttuvat joka ikinen vuosi jonkun verran ja vastaan tulee yksinkertaisesti myös se, että osassa näitä syrjäseutujen opinahjoja ei millään saada vastaamaan vaatimuksia, ja vaikka saataisiinkin, hintalappu on niin korkea, ettei siinä ole mitään järkeä. Ongelmia on jo nytkin isoissa keskustojen kouluissa esimerkiksi digitaalisessa opetuksessa, ja se on tulevina vuosina rajusti kasvussa. Verojen nostaminen pilviin taas vie vastaavasti ne viimeisimmätkin asukkaat niin keskustasta kuin syrjäseuduiltakin. Mitään järkeen käyvää ehdotusta, joka… Lue lisää »

Tarkkailija A

Jos nykykoulut ovat suuria tiloja, joissa oppilaat kuulosuojaimet päässä itseohjautuvat opiskelemaan sitä mikä heitä sattuu milloinkin kiinnostamaan, niin luulisi vanhempia kiinnostavan laittaa lapset kyläkouluun opettajien ohjattavaksi. Ihan vain Pisa-tulosten valossa.