Junamatkustus kasvoi Salossa viime vuonna 15 prosenttia

11
Karjaalainen Samuel Grof kulkee joka arkipäivä junalla Karjaalta Saloon ja takaisin. Kuvat: SSS/Marko Mattila

Salon asemalta tehtiin vuonna 2019 noin 360 000 junamatkaa. Junamatkustuksen määrä kasvoi 15 prosenttia vuodesta 2018. Koko Helsinki–Turku-välillä matkamäärät kasvoivat viime vuonna 12 prosentilla.

VR:n mukaan vuosi 2019 oli koko Suomessa junamatkustamisen ennätysvuosi. Kotimaan kaukoliikenteessä tehtiin 14,2 miljoonaa matkaa, mikä on 9 prosenttia edellisvuotta enemmän. Koskaan ennen kotimaan kaukojunissa ei ole matkustettu yhtä ahkerasti. Vuodesta 2015 kaukoliikenteen junamatkat ovat lisääntyneet yli 26 prosentilla.

Salosta joka arkipäivä hyppää junaan muun muassa karjaalainen Samuel Grof . Hän opiskelee Salon seudun ammattiopistossa, ja juna on hänelle paras kulkuväline Karjaan ja Salon välillä.

– Bussejakin menee, mutta se tulisi paljon kalliimmaksi ja kestäisi paljon kauemmin.

Junalippujen hintaa Grof pitää tänä päivänä kohtuullisena. Hän ostaa aina kausilipun kuukaudeksi kerrallaan.

Jos jotain junamatkustamisessa voisi parantaa, niin se olisi Grofin mielestä aikataulussa pysymistä.

– Junat ovat aika usein myöhässä, varsinkin talvisaikaan. Omalla kohdalla pisin viivästyminen on ollut pari tuntia.

Turkulainen Satu Lehmus-Lehto suosii aina julkisia liikennevälineitä, jos se on mahdollista.

Suurimpana syynä junamatkustamisen lisääntymiseen ovat VR:n mukaan junalippujen lasketut hinnat. Viimeksi hintoja laskettiin joulukuussa, jolloin opiskelijat, lapset, varus- ja siviilipalveluhenkilöt sekä eläkeläiset alkoivat saada kaukoliikenteessä peruslipun lisäksi alennusta myös säästölipuista.

Lisäksi parannettu vuorotarjonta, panostus junien palveluihin sekä digitaalisten myyntikanavien uudistukset ovat lisänneet junan suosiota.

Myös ihmisten ilmastotietoisuus on edistänyt junamatkustamista. Juna kuluttaa selvästi vähemmän energiaa kuin muut liikennemuodot ja tuottaa siksi vähemmän päästöjä.

Esimerkiksi turkulaiselle Satu Lehmus-Lehdolle ilmastoystävällisyydellä on merkitystä.

– Suosin kimppakyytiä ja julkisia, jos vain mahdollista, hän sanoo.

Lehmus-Lehto käyttää useimmiten bussia, mutta muutamia kertoja vuodessa myös junaa. Tällä kertaa hän astui Salosta Helsinkiin menevään junaan.

Salolaiset Jyrki Niinistö (vas.) ja Mikko Rannikko käyvät töissä Vantaalla. He käyttävät työmatkoihin yleensä autoa, mutta tällä kertaa he valitsivat junan. He lisäisivät mielellään junan käyttöä, jos pk-seudun liityntäliikenne saataisiin toimivammaksi.

Ilmastokysymyksiä miettivät myös salolaiset Jyrki Niinistö ja Mikko Rannikko , jotka käyvät töissä Vantaalla. Yleensä he menevät töihin autolla, mutta tällä kertaa he matkustivat junalla, koska luvassa oli saunailta.

– Kannatan ehdottomasti junalla matkustamista ympäristöystävällisyyden takia. Junassa pystyy myös helposti tekemään etätöitä, Niinistö toteaa.

– Kyllä juna on huomattavasti rennompi paikka kuin moottoritie. Ja ilmastoasioita tulee myös pohdittua, Rannikko sanoo.

Niinistö ja Rannikko ovat toistaiseksi suosineet työmatkalla kimppakyytiä henkilöautolla, sillä siten työmatkaan kuluu 1 tunti 15 minuuttia suuntaansa. Junaa ja bussia käyttäen matkaan menisi 2 tuntia 30 minuuttia. Päivässä se tarkoittaisi viittä tuntia työmatkoihin.

– Jos liityntäliikenne pääkaupunkiseudulla toimisi paremmin, tulisi varmasti vaihdettua junaan, he arvioivat.

Niinistön mielestä Tunnin junalla voisi olla todella laaja käyttöpotentiaali.

– Jos sille saataisiin riittävästi vuoroja ja lisäksi saataisiin pk-seudun paikallisliikenne toimivaksi, olisi varmasti muitakin, jotka siirtyisivät käyttämään junaa kuin me, hän sanoo.

Salossa Niinistö ja Rannikko joka tapauksessa haluavat asua, vaikka työpaikka onkin pk-seudulla.

– Riittää, kun katsoo helsinkiläisten asuntojen hintoja, niin Salo pysyy kyllä kiinnostavana. Ja kun vielä on täältä kotoisin: salolaisethan ovat tunnetusti paikkalintuja, Rannikko naurahtaa.

Paukkula

Espoo-Lohja-Salo -rata tarvitaan. Salo on kehnon yksiraiteisen radan varassa.

Maiju

Turkuun pääsee säästölipulla halvemmin kuin esim.paikulla täällä Salossa. Puolessa tunnissa perillä eikä pysäköintiongelmia. Itse kuljen nykyään vain raiteilla, oma auto jää ilman muuta kotiin. Hölmöt ne ajelee muulla kuin junalla.

Jerppu

Missä radanvastustajien kommentit ”muutamasta matkustajasta” ja ”junalla matkustavasta eliitistä”?

Iskikö todellisuus vasten kasvoja? Eikö haluttaisi lukea faktoja, jotka eivät istu omaan näkemykseen?

Raideliikenteessä on tulevaisuus ja Salon paras toivo.

Spiderman

360 000 matkaa vuodessa Salon asemalta. Päivää kohti se tekee hieman alle tuhat. Kaikki eivät matkusta edes sinne Helsinkiin, vaan iso osa kulkee myös Turkuun. Matka-aika Turkuun on saman suuruinen, oli juna tunnin tai ei. Salolaiset tykkäävät käydä ruotsinlaivoilla. Ja jutustahan se todellinen ongelma käy ilmi, liityntäliikenne siellä pääkaupunkiseudulla.

Ei nämä esitetyt luvut mitenkään puolla tunnin junaa, vahvistavat vain, että aika pienen joukon harrastus ovat nämä etätyöt junassa. Kyllä pääkaupunkiseudulle edelleen perusduunarit saavat omalla autollaan kulkea, monen työvälineet ovat muutakin kuin kauluspaitaa ja läppäriä.

Simo vaatehuoneelta, hei

Vain 999 🙂

Eli joku sakki käyttää viikonloppuisin viihdetarkoitukseen junaa. Ja sitten loppu pakkautuu arkipäivisin kippoon.

Jerppu

Heh, taisi mennä huumoriosastolle… Tuhannet salolaiset vyöryvät massoina täyttämään ruotsinlaivoja. Mutta mukavaa nähdä, että vielä jaksetaan vitsiäkin vääntää.

Käykää joskus kokeeksi itse ajelemassa arkiaamun ensimmäisillä junavuoroilla ja arvioikaa, kuinka pieni joukko siellä on työmatkustajia ja kuinka monella on läppäri sylissä. Voitte yllättyä. Laskekaa samalla autoja ja polkupyöriä aseman nurkilla.

Hyvin harva duunari kuljettelee omia työvälineitä työmatkalla mukanaan, muuta kuin läppäriä.

Paitsi että paljon sakkia kulkee Salosta Turkuun ja Helsinkiin, niin kyllä sieltä junasta joka aamu hyvin paljon väkeä myös jää pois Salossa. Opiskelijoita ja Salossa työssä käyviä, olettaisin.

Urpo

Kulkuyhteyksillä on suuri merkitys. Olihan Turkukin ennen moottoritien avaamista paljon nykyistä kauempana, vaikka liikennemäärät olivat huomattavasti nykyistä pienemmät. Nykyään moottoritie on itsestääselvä asia, mutta hankkeen alkuaikoina ei ollenkaan. Muistan hyvin tuolta ajalta luonnonsuojelijoiden mielenosoitukset, joissa tien rakentamista vastustettiin. Tunnin junan ongelmana on nyt se, ettei vuosikymmen(i)en päästä liikennöintinsä aloittavan junan aikatauluista, kustannuksista tai pysäkeistä ole kenelläkään minkäänlaista käsitystä. Käyttäjien kannalta olennaista on vain se, että yhteydet pelaa ja kustannukset pysyy kurissa. Turkuun aletaan rakentaa kohta matkakeskusta, jossa yhdistetään linja-auto- ja rautatieasemat. Vaikka Maiju ei muita hyviä kulkutapavalintoja näekään, monille on suuri ongelma, jos Turun päässä pitää päästä kävelymatkaa kauemmas asemalta.… Lue lisää »

Tarkkailija A

Salon rautatieaseman pysäköintipaikat ovat ainakin arkiaamupäivisin jo tupaten täynnä, mutta nähtävästi osa junaan nousijoista parkkeeraa veturitallin pysäköintialueelle sekä linjurin kauppaparkkiin (luvatta). Tietääkö joku, voiko parkkihalliin jättää auton esimerkiksi iltaan asti, saako sen sieltä vielä ulos vai meneekö portit kiinni yhdeksältä?

Voisiko joku kaupungin taholta tehdä jotakin tälle pysäköintiongelmalle, jotta junan käyttäjien määrä nousisi? Viimeksi en uskaltanut enää luottaa pysäköintipaikan löytämiseen kohtuuajassa, ja menin sitten bussilla Piihovista.

Harri

– Bussejakin menee, mutta se tulisi paljon kalliimmaksi ja kestäisi paljon kauemmin, sanoo yksi matkustaja. Ei ole mennyt enää pariin vuoteen Karjaalle eikä myöskään Tammisaareen.

It Senior

Pikainen laskutoimitus antaa tuloksen minuuttihinnaksi 64 miljoonaa euroa, mutta sen edellytys, että juna ei pysähdy Salossa. Turusta nopeampi yhteys.

Auttaisiko, jos Salo liitettäisiin Turkuun, ei tarvitsi haikailla pysähtymistä Saloon.

Maakuntalainen

Niin kauan kuin VR:n liikesalaisuuden vuoksi ei pystytä suurelle yleisölle kertomaan, kuinka monta pendelöijää kulkee junalla, nämä kasvun prosenttilukemat lukemat ovat hyödyttömiä. Paitsi junaa käyttävien kokonaismäärä matkustusväleittäin, myös matkustustiheys pitäisi selvittää. Jonkun tahon pitäisi myös kyetä antamaan jokin lukumäärä junalla pendelöivien arvioidusta kasvusta. Rantaradasta tulisi välittömästi tehdä edes samantapainen selvitys, kuin minkä Taloustutkimus teki ”Tampereen tunnin junasta”. Vasta sitten voidaan arvioida hankkeen todellisia hyötyjä. Näin vähillä tiedoilla tavallisen sukankuluttajan on mahdotonta arvioida uuden radan tarvetta pendelöinnin näkökulmasta. Eikö pendelöinti kuitenkin ole ollut se tärkein syy vaatia uutta rataa vanhan kunnostamisen sijaan? Liikennejärjestelmien työmarkkinavaikutuksista ilmestyi tutkimus joulukuussa 2019 Valtioneuvoston selvitys- ja… Lue lisää »