Keskusta turvaisi koulutusverkon lukioiden ja ammatillisen koulutuksen yhteisopinnoilla – OAJ tyrmää avauksen: ”Opintojen sisältö ei ole sama”

1

Opetusalan ammattijärjestö OAJ ei lämpene keskustan esitykselle toisen asteen lähikoulujen luomisesta, kertoo järjestön koulutusjohtaja Heljä Misukka.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen ehdotti tiistaina eduskunnassa, että ammattikouluissa opiskelevat voisivat suorittaa yleissivistävät opintonsa lukiossa ja päinvastoin. Kurvinen kutsui ehdotusta toisen asteen lähikouluiksi.
Kurvinen kertoo STT:lle, että kyseessä oli poliittinen avaus, johon ei ole tarjolla valmista yksityiskohtaista mallia. Hän pohtii, että oppilaitokset voisivat tarjota toisilleen esimerkiksi matematiikan, äidinkielen ja vieraiden kielten kaltaisia teoriaopintoja.
OAJ:n koulutusjohtaja Misukka vastaa ehdotukseen sanomalla, että ammatillisen koulutuksen ja lukion opetussuunnitelmat poikkeavat merkittävästi toisistaan. Misukka huomauttaa, että keskusta oli viime vaalikaudella uudistamassa sekä lukiolakia että ammatillista koulutusta, ja kutsuu puolueen linjaa siksi poukkoilevaksi.
– Olemme suhtautuneet aika kriittisesti ehdotukseen sen takia, että toisen asteen opintojen sisältö ei ole sama. Ammatillisessa koulutuksessa esimerkiksi vieraista kielistä luetaan oman alan sanastoa, Misukka sanoo.
Koulutuspoluilla on myös muita eroja, hän huomauttaa.
– Yleensä ammatillisen opiskelijat hakeutuvat alalle, koska he haluavat heti niin sanotusti päästä kädet savessa kiinni ammatilliseen tekemiseen.

Toisen asteen kampukset esikuvina

Keskustan avauksessa on osin kyse maaseudun elinvoimasta, Kurvinen sanoo. Yhteistyömahdollisuus auttaisi koulutuksen järjestäjiä turvaamaan koulutuksen ympäri maata, vaikka syntyvyys pienenee. Laajan koulutusverkon myötä nuorten ei tarvitsisi muuttaa koulutuksen perässä kotoaan peruskoulun jälkeen.
– Koulutussektori joutuu massiiviseen muutokseen seuraavan kymmenen vuoden aikana, koska syntyvyys on niin paljon pienentynyt, Kurvinen sanoo.
– Uskomme myös, että tätä kautta tulisi säästöjä, kun matematiikan ja äidinkielen opintoja sekä kieliopintoja voisi tehdä yhdessä, hän lisää.
Suomen lukiolaisten liitto ja ammatillisen toisen asteen opiskelijoita edustava järjestö Osku suhtautuivat Kurvisen avaukseen kriittisesti. Opiskelijajärjestöt vetosivat yhteisessä tiedotteessa duaalimalliin eli lukion ja ammatillisen koulutuksen erillisten tehtävien puolesta.
Kurvinen vakuuttaa, että tavoitteena ei ole yhdistää toisen asteen oppilaitoksia vaan purkaa hallinnollisia raja-aitoja. Esimerkiksi mahdollisista yhteistyöpaikoista hän nostaa eri puolilla maata olevat toisen asteen kampukset, joissa lukio- ja ammattikoulutusta annetaan samoissa kiinteistöissä.
– Mekaanista yhdistämistä tai nuorisokoulua Ruotsin malliin emme aja, Kurvinen sanoo.

Opetusministeri: Ei yhteistä toista astetta

Tuoreeltaan tiistaina eduskunnassa Kurvisen avausta naapuripuolueista kiittivät opetusministeri Li Andersson (vas.) ja entinen opetusministeri Jukka Gustafsson (sd.). Kurvinen kertoo olleensa tyytyväinen esityksen saamaan ”varovaiseen myönteisyyteen”.
Li Andersson tarkentaa STT:lle, ettei ollut avauksesta etukäteen tietoinen, eivätkä puolueet ole sittemmin keskustelleet ehdotuksesta. Hän ei usko, että lukiot ja ammatilliset oppilaitokset pystyisivät sellaisenaan tarjoamaan yhteistä opetusta, tai asian mahdollinen toteutus ainakin vaatisi tarkempaa selvitystä.
– Lukion kurssirakenne ei ole suoraan verrannollinen siihen, miten oppiainesisällöt on rakennettu ammatillisella puolella, Andersson sanoo.
– Toki niillä alueilla, joissa toimitaan samoissa tiloissa, pystytään hyödyntämään opiskeluhuollon palveluita ja muita hallinnollisia palveluita yhteisesti.
Andersson kertoo tulkinneensa keskustan avauksen kannanottona keskusteluun, joka liittyy maanlaajuisen koulutustarjonnan turvaamiseen tulevaisuudessa. Hän itse kirjoitti kaupungistumisen ja syntyvyyden laskun vaikutuksesta koulujen tulevaisuudelle vasemmistoliiton blogissa maanantaina.
Ministeri näkee pohdinnan toisen asteen yhteistyöstä normaalina koulutuspoliittisena keskusteluna. Se ei kuitenkaan tarkoittaisi kaavailua lukion ja ammatillisen koulutuksen yhdistämisestä.
– Sellaisia suunnitelmia ei ole olemassa, Andersson sanoo.

https://vasemmisto.fi/miten-kay-koulujen-jos-lapset-loppuvat/

STT

Kuvat:

Urpo

Juuri tällaista keskustelua Salossakin pitäisi käydä. Mahdollisuuksia varmasti löytyy, jos niitä halutaan löytää. Kuntalaiskuulemisten yms. edeltävien tilaisuuksien yhteydessä niitä olen itsekin kuullut esitettävän. Mutta jos keskitytään ideoiden jalostamisen sijaan siihen, miksi joku uudistus ei voisi toteteutua, jäljelle jää vain leikkauslistat. Vielä minulle ei kyllä ole valjennut se, kuka siitä hyötyy.