Kiistelty lietteen tasataksa tuo salolaisille yli 200 000 euron laskun

10
Salon keskusjätevedenpuhdistamo on keskiössä, kun Salon kaupunki ja Lounais-Suomen Jätehuolto Oy vääntävät lietteen vastaanotto- ja käsittelysopimuksesta.

Kamppailu kiistellystä sako- ja umpikaivolietteen tasataksasta jatkuu. Salo ei aio vielä allekirjoittaa sopimusta, jonka kaupunginhallitus on jo hyväksynyt.

– Sellaisenaan sitä ei allekirjoiteta ainakaan seuraavaan viikkoon. Pyrimme saamaan ratkaisun, joka on niin Salon edun mukainen kuin mahdollista, kaupunginlakimies Antti Mäkelä toteaa.

Kaupungin laskelmien mukaan salolaisilta peritään tasataksalla jopa 250 000 euroa nykyistä enemmän lietteen vastaanotto- ja käsittelymaksuja vuodessa.

– Käsittämätöntä vedätystä. Eihän siinä ole mitään järkeä, että jos Salo pystyy tuottamaan palveluja halvemmalla, niin se kielletään, yrittäjä Heimo Koskinen perniöläisestä Jätehuolto H. Koskinen Oy:stä puuskahtaa.

Koskinen toimitti kaupungille keskiviikkona oikaisuvaatimuksen. Siinä vaaditaan, että kaupunginhallituksen päätös lietesopimuksesta kumotaan.

Salon kaupunginhallitus hyväksyi kolmatta vuotta vatvotun lietesopimuksen 20. tammikuuta niukasti äänin 7–6. Sopimus on määräaikainen ja se on voimassa vuoden loppuun.

Oikaisuvaatimuksen mukaan ”päätöksen valmistelu on ollut puutteellista, eikä asianosaisia ole kuultu päätöksenteon yhteydessä. Kaiken lisäksi päätöksenteon tueksi ei ole esitettävissä riittäviä perusteita”.

Perusteluissa mainitaan, ettei yrittäjille ole annettu – useista pyynnöistä huolimatta – mahdollisuutta tulla kertomaan näkemyksiään kaupunginhallituksen kokoukseen. Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n edustajat ovat sen sijaan olleet useasti mukana kokouksissa kuultavana.

Allekirjoittajia on parikymmentä.

–  Mukaan olisi saanut varmasti puoli Saloa, mutta tämän ei ole tarkoitus olla kansalaisadressi, Heimo Koskinen toteaa.

Turun hallinto-oikeus hylkäsi tiistaina Salon kaupungin valituksen Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan päättämästä tasataksasta. Kaupunginlakimies Antti Mäkelä on sen jälkeen sukkuloinut liikelaitos Salon Veden ja Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n väliä.

Sako- ja umpikaivolietteen tasataksa nostaa puhdistamomaksuja Salossa roimasti. Mäkelää on kiinnostanut erityisesti kysymys, mihin salolaisilta jatkossa perittävä raha päätyy.

– Aukottomasti en ole saanut tietoa tivattua. Lounais-Suomen Jätehuollon viimeisin virallinen lausunto on se, että he eivät vedä mitään välistä, vaan jakavat sen maakunnan kaikille asukkaille. Salolaiset nyt sitten tukevat näillä maksuilla muiden kuntien toimintaa.

Yrittäjä Heimo Koskinen pitää ajatusta järjettömänä. Hänen mielestään tasa-arvoa tulisi kehittää kaupungin sisällä eikä eri kaupunkien välillä.

– Turku kilpailee Salon kanssa asukkaista ja työpaikoista ja kaikesta muusta. Miksi meidän pitäisi antaa Turun suuntaan almuja, kun sieltä ei ikinä annettaisi meille mitään.

Oikaisuvaatimus on kuntalain mukaan käsiteltävä viivytyksettä. Salon kaupunginhallituksen seuraava kalenteriin merkitty kokous on maanantaina 2. maaliskuuta. Uusien lietemaksujen on määrä tulla voimaan 1. maaliskuuta.

10
Jätä kommentti

6 Comment threads
4 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
9 Comment authors
Keijo K.

Kaikkihan tietävät, mihin tämä erään tahon ahneus johtaa.

Bisnistä vaan

Saloa johdetaan ulkopaikkakuntalaisten toimesta jatkuvasti suuntaan, joka ei suosi salolaisia, vaan aivan muita tahoja. Jatkuvasti tulee esille asioita, jotka haittaavat taloudellisesti tai muuten paikkakunnan omia asukkaita. Aivan käsittämätöntä toimintaa.

Ensimmäinen asia, josta pitäisi päästä eroon, on tuo LSJH.

Lähiön asukki

Kuulostaa ihan siltä, että jälleen kerran muualla on peritty maksu todellisten kustannusten mukaan ja Salossa kaupunkilaiset ovat saaneet tapansa mukaan tukea haja-asutusalueita, jotta nämä ovat selvinneet halvemmalla. Nyt nousee kauhea poru kun tämä tuki on vaarassa. Voi elämä tätä Suomen aluepolitiikkaa, kohta varmaan korjataan taas siihen muotoon että hintasäännöstelyllä saadaan tuet pyörimään. Kyllä maalla on mukavaa, kun muut maksaa kustannukset.

Bisnistä vaan

Kerrohan miksi jätevedestä pitäisi maksaa moninkertainen hinta siitä että se tuodaan imuautolla asiakkaan kustannuksella jätevedenpuhdistamolle kuin että se tulee putkea pitkin puhdistettavaksi. Minusta taas tuntuu että tällä yritetään vaan saada lisää rahaa kerättyä…

Lähiön asukki

Suomessa on perinteisesti ollut tapana, että oli sitten kyse linja-auton käytöstä, taksimatkustamisesta tai vaikkapa sähköverkkojen ylläpidosta, säännöstelyn perimmäinen tarkoitus on ollut ”turvata palvelujen tasapuolinen tarjonta” myös harvaan asutuilla alueilla. Tästä on seurannut, että tiheämmin asuttujen alueiden ihmiset ovat maksaneet (ja tietyillä osa-alueilla maksavat edelleenkin) korkeampia hintoja, jotta vastaavasti hinnat olisivat matalammat siellä missä ihmisiä on vähemmän per neliökilometri. Nyt aletaan olla siinä pisteessä, että tähän ei enää löydy samalla tavalla rahaa kuin ennen, mutta johtajuuden puutteen takia Salossa taistellaan vielä vastavirtaan. En tunne jäteveden hinnoittelua, mutta voin hyvin kuvitella, että tällaisten kuormien käsittely edellyttää muutoksia normaaliprosessiin (kalustoa, työtä eri vaiheissa… Lue lisää »

Merkonomi

Kunnallisten osakeyhtiöiden päätöksenteko pitää saada kuntalaisille avoimemmaksi. Suomessa ei julkisuuslakia sovelleta kunnallisiin osakeyhtiöihin – Ruotsissa lainsäädäntö on kaiketi tämän suuntaista, että julkisuuslaki koskee myös kunnallisia osakeyhtiöitä – joten aika pimennossa tavallinen kuntalainen on täällä Salossa mm LSJH:n päätöksistä.

Olisi hyvä saada Salon kaupungin nettisivuille myös LSJH:n hallituksen kokousten esityslistat ja pöytäkirjat pois lukien tietysti asiat, jotka koskevat liikesalaisuuksia. Mikään laki ei sitä kai nytkään estäisi, jos vaan haluttaisiin tälläkin tavoin lisätä avoimuutta.

Minusta konsernijaosto voisi tässä avoimuuden lisäämisessä toimia aktiivisesti jo nykyisenkin osakeyhtiölain perusteella.

Metsään?

Sakoliete metsään niin kuin ennenkin?

Yksi kysymys

Eikö jätehuollolla ole Turussa iso entinen autoliikkeen kiinteistö, missä on paljon paikallista ympäristöväkeä töissä? Kun Salossa kysellään mihin se raha menee.

Veronmaksaja

Veronmaksajat Salossa eivät tiedä, millä panoksilla ja prosenteilla Salon kaupunki on mutkien kautta vastuussa esimerkiksi jätteenpolttolaitoksen yli sadan miljoooan investoinneista.

Jätteiden varjolla on kehitetty kiinteistöveron tapainen rahankeruu. Mikä on seuraava maksujen laajennus, sen varmaan tietävät esimerkiksi valtuutetut, jotka lahjoittivat Rouskiksen Turkuun.

Tuottamastaan voitosta lain mukaan kunnallisen yhtiön pitäisi maksaa osinkoa kaupungille. Jätetoiminta ei muuten saisi edes tuottaa voittoa.

Maija

Sama pätee vissiin vesilaitokseenkin. Senkin pitäisi tuotolla kattaa investoinnit sen sijaan, että tuotolla tuettaisiin pohjatonta kassaa.

Odotan mielenkiinnolla Caruna-ilmiön leviämistä. Kaikki, jotka voivat, alkavat nostaa hintoja ”koska tulevaan pitää varautua”.