Ruotsin kielen taito avasi ovia

0
Salolainen Janne Väistö haluaa kielilähettiläänä kertoa myös siitä, miten ruotsin kielen oppiminen on avannut hänelle monta ovea. Kielilähettilään voi tilata kouluihin oppitunneille. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Miksi en jakaisi ideaa, että kun osaa kieltä, se avaa ovia? Näin mietti salolainen Janne Väistö , kun hän päätti ryhtyä ruotsin kielen puolestapuhujaksi eli kielilähettilääksi.

– Kaikkien kielten osaaminen on tärkeää, hän muistuttaa.

Kielilähettiläänä Väistö aloitti viime syksynä, jolloin hän herätteli yläkoululaisten motivaatiota kielen opiskeluun sekä Hermannissa että Hankoniemellä. Lisäksi hän vieraili Halikon lukiossa.

Koulussa käydessään hän aloittaa kysymällä ensin kahta asiaa.

– Kysyn, törmäätkö jossakin ruotsin kieleen ja luuletko tarvitsevasi kieltä, hän selittää.

Äidinkielenään suomea puhuva Väistö on itse mainio esimerkki siitä, kuinka hän ei koulussa voinut edes aavistaa, että ruotsin kielestä voisi joskus olla hänelle hyötyä ja että se myös avartaa hänen maailmaansa.

Hän kävi Halikon yläkoulua juuri siihen aikaan, kun keskustelut pakkoruotsista käynnistyivät.

Väistö suhtautui ruotsin kieleen koulussa neutraalisti ja suoritti ruotsin keskinkertaisesti. Ruotsin kieli kuului opintoihin vielä kauppaoppilaitoksessa, mutta sen jälkeen hän ei ruotsia käyttänyt eikä tarvinnut pariinkymmeneen vuoteen.

Kielitaitoa hän ei tarvinnut edes maisteriopinnoissa, vaikka aihe koski ruotsin kieltä.

– Opiskelin Turun yliopistossa poliittista historiaa ja tein gradun, joka liittyi pakkoruotsiin, hän kertoo.

Väistö päätti jatkaa aiheesta väitöskirjaan saakka, kun professori sitä hänelle suositteli.

Samalla hän siirtyi Åbo Akademiin ruotsinkieliseen ympäristöön. Hän huomasi, ettei ymmärrä ruotsia edes sen vertaa, että pärjäisi kahvipöytäkeskusteluissa.

– Se oli tosi haastavaa, hän myöntää.

Väistö kulki Salon ja Turun väliä bussilla ja pänttäsi matkojen ajan käytännön ruotsia.

– Kuuntelin myös Radio Vegaa, luin Hbl:ää ja katsoin tv:stä ruotsinkielisiä ohjelmia, hän jatkaa.

Hän sanoo, että kun ruotsia kuuli ja sitä joutui käyttämään, kieli loksahti niin, että jo noin vuoden kuluttua alkoivat sujua myös kahvipöytäkeskustelut.

– Siihen huumoriin en kyllä pääse sisälle, hän sanoo.

Kielitaito on antanut Väistölle paljon. Sen avulla hän on saanut tutustua ja päästä sisälle suomenruotsalaiseen kulttuuriin.

Väitöskirjavaiheessa hänelle oli kielestä hyötyä silloin, kun hänen tarvitsi perehtyä tanskankieliseen ja norjankieliseen aineistoon.

Kielitaidosta on ollut hyötyä myös tutkimustyössä, kun Väistö on ollut esimerkiksi Ruotsin puolella vierailevana tutkijana.

Ruotsia hän käyttää edelleen mielellään, jos vastapuoli on ruotsinkielinen. Suomessa kieli tosin helposti luiskahtaa takaisin suomeen.

– He vaihtavat, kun huomaavat, että olen suomenkielinen.

Salossa hän puhuu ruotsinkielisen naapurin kanssa ruotsia ja vanhempien kesäpaikassa Houtskärissä paikallisten ruotsinkielisten kanssa ruotsia.

Väistö sanoo ymmärtävänsä myös niin sanottua riikinruotsia eli ruotsinruotsia. Tätä kieltä hän on kuullut lapsuudessa, vaikka itse oppikin suomen kielen.

– Synnyin Göteborgissa, jossa elin ensimmäiset seitsemän vuotta. Kaikki kaverit kuitenkin olivat suomenkielisiä ja kävin suomenkielisessä päiväkodissa ja koulussa, hän selittää.

Salonseutulainen ja myöhemmin salolainen hänestä tuli, kun vanhemmat muuttivat Kuusjoelle.

Väistö muistuttaa, että vaikka Salossa ruotsinkielisiä on vain noin 570, noin 50 kilometrin säteellä Salosta ruotsi on äidinkielenä jo noin 40 000 ihmisellä.

Kielilähettiläs on ruotsin kieltä osaava tavallinen ihminen

 

Tavoitteena herättää into kielen opiskeluun

Kansalliskielet ry:n toteuttama Kielilähettiläät-projekti alkoi 2018 ja se kestää 2021 kesään.

Ruotsin kieltä osaava kielilähettiläs vierailee ruotsin tunneilla.

Tavoitteena on herättää oppilaiden sisäinen motivaatio kielenoppimiseen.

Kielilähettiläät ovat tavallisia ihmisiä, jotka ovat esimerkiksi opiskelleet tai tehneet töitä ruotsiksi.

Usein ruotsin kielen tarve on tullut lähettiläille yllätyksenä.

Viime vuoden loppuun mennessä vierailuja oli yli 50 paikkakunnalla ja ne tavoittivat 6 000 oppilasta.

Vuonna 2010 perustettu Kansalliskielet ry (Nationalspråken rf) on suomenkielisten perustama yhdistys, jonka tehtävänä on vahvistaa Suomen molempien kansalliskielten asemaa.

Lähde: www.kielilahettilaat.fi