Salo varautuu irtisanomaan 80 oppimisympäristöselvityksen takia

19
Opetuslautakunta torjui Teijon koulun lakkautuksen.

Salon kaupunki varautuu irtisanomaan enintään 80 työntekijää ja viranhaltijaa oppimisympäristöselvityksen takia.

Irtisanomiset koskisivat opettajia, koulunkäyntiohjaajia, päiväkodinjohtajia, varhaiskasvatuksen opettajia ja lastenhoitajia, varahoitajia, erityisavustajia, ravitsemis- ja puhtaanapitohenkilöstöä sekä kiinteistöhuollon henkilöstöä.

Kaupunki on käynyt selvitystä koskevat yt-neuvottelut joulu–tammikuun aikana. Neuvottelut päättyivät viime viikon tiistaina, mutta kaupunki tiedotti niiden lopputuloksesta vasta maanantaina.

– Tiedotimme vasta nyt, jotta neuvottelujen lopputuloksesta ehdittiin kertoa yksiköissä työntekijöille, henkilöstöjohtaja Christina Söderlund kertoo.

Oppimisympäristöselvityksen poliittinen käsittely alkaa tiistaina Salon opetuslautakunnassa. Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto tekee lopulliset ratkaisut 24. helmikuuta.

Valtuuston päätöksen jälkeen yt-neuvotteluja jatketaan ja neuvottelutulosta tarkennetaan valtuuston päätöksen mukaiseksi.

Yhteistoimintaneuvotteluissa kaupunki on varautunut henkilöstön kannalta pahimpaan eli tilanteeseen, jossa oppimisympäristöselvityksen esitykset toteutuvat sellaisenaan.

– Tämä on ihan normaalia yt-lainsäädäntöä. Se vaatii, että yt-neuvottelut on käytävä ennen kuin asiassa tehdään päätös, Söderlund sanoo.

Apulaiskaupunginjohtaja Jari Niemelä esittää opetuslautakunnalle, että tänä vuonna lakkautettaisiin Hajalan koulu, Hiiden koulu ja Teijon koulu. Samoin suljettaisiin Hajalan ja Kaivolan päiväkodit. Teijon päiväkoti on esityksen mukaan vuorossa ensi vuonna.

Seuraavina vuosina lakkautettavia olisivat Meri-Halikon ja Puolukkapuiston päiväkodit.

Yt-neuvottelujen sivuvaikutus on, ettei kaupunki voi palkata ketään vakituisiin palvelussuhteisiin niin kauan kuin oppimisympäristöselvityksen täytäntöönpano on kesken. Vaikutus koskee noin puolta kaupungin toiminnoista ja yksiköistä.

 

 

 

19
Jätä kommentti

6 Comment threads
13 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
11 Comment authors
Kyse on lapsista

Enteilee varsin hyvää ja hohdokasta tulevaisuutta Salon seudulle. 80 henkilön vähennystarve lasten parista tulee tietämään entisestään lisääntyviä ongelmia. Lasten vaikeudet, kiusaamiset sun muut tulee sen kuin lisääntymään, koska aikuisten määrä vähenee rajusti.

Miten kauan tämänlainen toiminta mahtaa voida jatkua ennen kuin tulee loppu?

Vai pysäyttääkö koronavirus maapallon?

MDI

Täällä palstoillahan on väitetty, ettei säästöjä synny mutta tällä irtisanottavien määrällä säästyy arviolta noin 5 ME vuosittain. Eihän se tietysti kivaa ole mutta jos lapsiakaan ei ole, niin miksi maksaa pienten ryhmien opettajille täyttä palkkaa.

Tarkkailija A

Pienessä kyläkoulussa on tavallisesti 3 opettajaa, 2 koulunkäyntiohjaajaa ja 1 ruuanjakaja-siivoja. 80 henkilön irtisanominen = 13 koulun lakkautus. Palkat tuolla alalla ovat aika matalat, joten säästö voisi olla luokkaa 4 miljoonaa, jos nuo kaikki toimet lakkautetaan.

Mutta menoja ovat sitten koulukyydit, tyhjilleen jäävien kiinteistöjen lämmitys ym, kulut, jotka syövät säästöjä. Laskelmissahan on lisäksi oletettu, että nuo kyläkoulujen koululaiset eivät enää tarvitse opettajaa tai ruokaa keskustan kouluissa.

Matias

Tarkka lainaus esityslista liitteestä, jossa laskettuna säästöt: ”Taulukossa laskettu nykytoiminnan kustannukset. Kun yksikkö lakkautetaan ja kiinteistö myydään, tilakustannukset poistuvat kokonaan ja ruokapalvelukustannukset suurin piirtein puoliintuvat”.

Eli ruokakulut on otettu huomioon, toinen puoli ruokakuluista on henkilöstökuluja, kuljetuskuluja ja tilakuluja.

Tarkkailija A

Vimeisin uutinen kuitenkin oli että lähes kaikille 80:lle mahdollisesti irtisanottavalle löytyisi Salon kaupungilta uusi työ, eläköityvien ja avoimien pestien kautta. Eli nettotuloksena henkilöstö ei vähenisi ollenkaan eikä säästöjä sieltä synny. Koulukiinteistöjen saaminen myydyksi tähän maailmanaikaan taitaa olla aika utopiaa, joten tilakustannukset säilyvät suurelta osin. Koulukuljetusten todellisia kustannuksia ei kukaan ole laskenut.

Miinuspuolella on sitten menetetty maine, jatkuva epävarmuus, sekä niistä johtuva veronmaksajien muutto muualle. Kyllä kannatti??

Keijo K.

Kyllähän sekin hetken lämmittää, kun pakkasella housuunsa lirauttaa, mutta entä sen jälkeen? Loppupeleissä säästö saattaa olla pienempi, jos kaupunki menettää veronmaksajia, ja vanhempien mukana yleensä lapsetkin poistuvat paikkakunnalta veroja maksavien vanhempiensa kanssa.

Valtionosuus yleensä tulee lasten (koululaisten) määrän mukaan. Jos niin onnettomasti käy, että jopa satoja tuhansia veroja maksava yrityskin lähtee tämän vouhotuksen myötä, niin tuleeko Salo päivä päivältä paremmaksi?

Matias

Se satojatuhansia veroja maksavan yrityksen lähtö oli uutisankka, joka oikaistiin lehdessä.

Ensinnäkin kyse oli yrityksen verotettavasta tuloksesta, veroja siitä maksetaan 20%. Toiseksi yritysten maksamista veroista tuloutuu kunnille vain hyvin pieni osa tuosta 20% vero-osuudesta. Eli kyseisessä tapauksessa kaupungin osuus oli muutama tuhat euroa.

Tarkkailija A

Tässä on aika hyvä pointti, eli yritysten maksamista veroista todella pieni summa päätyy kunnalle (jos nyt verosuunnittelua harrastava yritys edes mitään veroja ylipäätään minnekään maksaa). Miksi siis kaupunginjohtaja peräänkuuluttaa Saloon vain lisää yrityksiä, eikä veronmaksajia? Salossa asuva ja tänne verot maksava kuntalainen lienee paljon arvokkaampi kuin joku yritys? Miksi siis Salossa asuvia mutta muualla työssäkäyviä veronmaksajia ei tueta esim. lähikouluilla ja päiväkodeilla, vaan kyykytetään tekemään kymmenien kilometrien ylimääräisiä lenkkejä Salon keskustaan joka päivä? Vain jotta paikataan keskustan alenevaa lapsilukua?

Make

Näissä yt-neuvotteluissa ei suunnitella maksettavan pienempää palkkaa vaan irtisanottavan.

Luokkakoot eivät kuitenkaan pienene, vaan kasvavat, kun kouluja yhdistellään. Tätä myötä avustajien tarve lisääntyy, jotta luokan lapsille voitaisiin tarjota edes jonkinlaiset oppimismahdollisuudet.

Yksi opettaja ei ehdi vastata 25-30 oppilaan kysymyksiin tai avunpyyntöihin, jos se ei kykene siihen pienemmässäkään. Tosin avustajilta ja ohjaajilta ei vaadita luokanopettajan pätevyyttä, joten halvemmaksi tulee. Halpaa ratkaisuahan tässä haetaan, ei niinkään toimivaa.

MDI

Tietenkin luokkakoot kasvavat, kun pikku kouluja yhdistellään, mutta eivät ne mitenkään jättiläisluokiksi kasva. Kyläkoulun opettaja kykenee samalla palkalla ja kustannuksella opettamaan isommassa koulussa kevyesti 20 – 25 oppilasta, ja siihen ei koulunkäyntiavustajaa (tai hienommin -ohjaajaa) tarvita. Vai ovatko salolaislapset jotenkin keskimääräistä hölmömpiä? Avustaja-ohjaaja ei ole myös mikään opettajan sihteeri, joka tekee työt, vaan nimenomaan oppilaan avustaja. Omalla helsinkiläislapsellani oli vuosituhannen alussa 32 oppilaan luokka ja yli 1.100 oppilaan ala- ja yläkoulussa sekä lukiossa yksi (1) koulunkäyntiavustaja sekä yksi (1) sivari. Jos kyläkouluissa on nimimerkki Tarkkailija A:n mukaan kolme opettajaa ja kaksi ohjaajaa, niin mitä ne oikein tekevät niiden muutaman oppilaan… Lue lisää »

Make

Jos oma kokemus on 20-50 vuoden takaa, niin on ehkä syytä tutustua onko mikään muuttunut 2020-luvulla niin opettajan kuin oppilaan osalta eikä esiintyä asiantuntijana. Kannattaa ihan googlettaa ja katsoa mitä kaikkia tehtäviä opettajalla nykypäivänä on. Voi myös miettiä oppiko kaikki siellä jättiluokissa missä ne muistot on. Jos muisti tekee tepposet tai aika on kullannut ne, niin voin paljastaa vastauksen: eivät oppineet. Ehkä MDI oppi tai hänen lapsensa oppi, mutta monesti silloin ei välitetty. Annettiin armovitosia että saatiin oppilas pois luokalta ja koulusta ja seuraavien huoleksi. Liian iso luokka ei ole hyvä asia. OAJ:n mielestä luokassa ei saisi olla yli 20… Lue lisää »

MDI

Oma kokemus koulumaailmasta on jokapäiväistä ja viimeiset noin kymmenen vuotta on mennyt myös johtokunnassa noin 800 oppilaan koulussa eli jotain saatan tietää, en toki tietysti niin paljon kuin nimimerkki Make. Opettajan tehtävät ovat samoja kuin ennenkin. Tapa tehdä ja välineet ovat muuttuneet, mutta perussisältö ja osin määräkin ovat samat kuin ennenkin. Paperityöt ovat ehkä lisääntyneet, mutta nekin hoituvat helpommin ja harvempiin opettajiin kohdistuen isossa yksikössä. Ammattiliiton mielipiteelle en paljon painoa antaisi, sehän ajaa vain jäsentensä etua. OAJ yrittää niin kovasti esiintyä jonain viranomaisena, mutta OAJ:lle merkitsee vain pienentyvien ikäluokkien mukanaan tuoma jäsentensä työmahdollisuuksien heikentyminen, siksi liitto kannattaa luokkakokojen pienentämistä. Oppilaiden… Lue lisää »

Tarkkailija A

Kyläkouluissa on keskimäärin 40-60 oppilasta, jotka muodostavat noin kolme ryhmää kooltaan 15-20 oppilasta per opettaja. Siis kyläkoulujahan ei yhdistetä, vaan oppilaat siirretään koulukyydeillä Salon keskustan suuriin kouluihin. Kyyditysajat ovat 2.5 – 3.5 tuntia päivässä, koska linjaus on mennä halvimmalla tavalla lain sallimissa puitteissa. Vanhemmille koulun suuruus ei liene olevan se kynnyskysymys, mutta koulumatkan kesto on. Tässä on raportoitu koululaisista, joiden matka koululle on luokkaa 10-15 km. Halvimmalla kilpailutettu koulutaksi poimii kyytiin klo 07:05, kiertää kylät poimien oppilaita ja saapuu koululle 8:n jälkeen, mutta koulu alkaa vasta klo 9. Ja sama matka-aika takaisinpäin. Koulujen lakkautuksia ehdottaneen konsultin selostuksessa oli lisäksi se… Lue lisää »

Tarkkailija A

Opetustoimen palkat ovat vuodessa Hajalassa 235 000, Teijolla 170 000, Hiidessä 246 000 ja Komisuolla 253 000 = 904 000 eli vajaa miljoona. Tästä säästetystä summasta otetaan pois koulukuljetukset, joiden summaa kukaan ei tiedä, koska kaikki koululaiset siirtyvät kuljetettaviksi eikä kuljetuksia ole vielä kilpailutettu.

80 hengen poisto ei voi kohdistua muutamaan pikkukouluun, vaan kyllä aikeena on tehdä kerralla laajempia lakkautuksia.

Epäilijä

Uudelleenkoulutuksen tarve vain lisääntyy. Ei niinkään vähennystarve.

Vanhustenhuollon puolella riittää töitä niin kauan kuin huonokuntoisille on tarjolla yksin asumista kotona.

erkki

Jos yritykset tai muu työnantaja kouluttaisi oman tarpeeseen henkilön jota tarvitsee, ei yhteiskunnan tarvitse kouluttaa, vain maksaa tarvitsijalle.

Vanhuusasialle ei sovi yksityisyys, ei Esperin tapaukset tai siihen verrattavat,
vain yhteiskunnan on hoidettava vanhuusasia. Merkit pelottavat jo nuorempiakin kun seuraavat tätä bisnesajattelua vanhuksilla.
Kaupungille ja päättäjille tiedoksi kun maaseutu voi hyvin, niin kaupunki maaseudun keskelläkin voi hyvin, siinä Salokin voisi ottaa mallia, eikä riidellä kaikista pienistä asioista.

Anne

Onko kukaan pohtinut, millä tavoin yhdysluokissa asiat ”väärinpäin” opiskelleille taataan puuttuvat tiedot yhden luokka-asteen luokissa? Eli niille oppilaille, jotka ovat lukeneet toisen luokan kirjoja ekaluokalla, 4. luokan kirjoja 3-luokalla ja 6. luokan kirjoja viidennellä.

Tuleva vuosi olisi tasoitusvuosi, jolloin koko vuosiluokkaa vastaava oppimäärä olisi kaikilla kasassa, mutta nyt siis koulu aiotaan lopettaa sitä ennen.

Urpo

Onko sinulla jotain näyttöä siitä, että tällaisissa luokissa oppimistulokset olisivat huonompia kuin suurten koulujen suuremmissa ryhmissä? Minulla ei ole, mutta tunnen useita, jotka ovat kyläkoulujen yhdysluokkapohjalta hankkineet korkeakoulututkinnon ja sijoittuneet työelämässä vaativiin tehtäviin.

Suurempana riskinä oppimistuloksille pidän säästöjen takia kasvatettavia ryhmäkokoja ja erityisopetuksesta luopumista. Näistä on vaarana koitua todella kallis lasku myöhemmin.

Ojasta allikkoon

Miten nämä koulukuljetukset mahtavat toimia, kun lapsia on enemmän kuskattavana, kun ei nytkään toimi? Ei olisi ensimmäinen kerta, kun kuski jättää hakematta lapsia. Sitten vanhemmille soitetaan töihin, että nyt jäi kyydistä, hae lapsesi. Jotkut pääsevät, mutta pendelöijillä on vaikeampaa, eikä kaikki pääse kesken työpäivän hakemaan. Pitääkö koulujen jatkossa varautua tähän tilanteeseen suuremmissa määrin? Millä varaudutaan kun henkilökunta on tiukennettu minimiin? Lähikouluun kulkeminen on monelle lapselle myös opettelua liikenteessä kulkemiseen omassa tutussa ympäristössä. Jos lapset oppivat, että portilta pääsee autolla suoraan koulun pihalle, niin missä välissä he tätä taitoa oppivat? Iso meluisa työpaikka kuulostaa aikuisenkin korvaan kovin kaaosmaiselta työympäristöltä, niin mitä… Lue lisää »