Salon Hyötykäyttö Oy on kuljettanut salolaisten kotitalouksien metallijätettä Kajaanin Romu Oy:lle kierrätettäväksi. Hyötykäyttö kertoo asiasta selvityksessään Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Ely pyysi selvitystä sen jälkeen, kun Lounais-Suomen jätelautakunnassa kiinnitettiin viime vuonna huomiota Salon metallijätteen vähäiseen määrään (SSS 11.12.2019).
Elyn ylitarkastaja Erika Liesegang painottaa, että mitään ympäristörikosta ei ole tapahtunut, sillä Kajaanin Romu on oikea vastaanottopaikka ja se on käsitellyt metallijätteen oikein. Hänen mukaansa ongelmana on jätehuoltomääräysten rikkominen.
– Salon Hyötykäytön ympäristölupa mahdollistaa metallijätteen vastaanoton, käsittelyn ja kierrättämisen, mutta luvan raportointivelvoitetta ei ole täytetty. Salosta on viime vuonna toimitettu 242 tonnia metallijätettä Kajaanin Romulle ja 8 tonnia Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:lle. Näistä kotitalouksien metallijätettä on 40 tonnia eli loput on kerätty yrityksiltä.
Kotitalouksista eli taloyhtiöistä ja omakotitaloista on kertynyt metallijätettä hiukan yli rekkalastillinen, sillä rekka vetää 30–35 tonnia.
Salon Hyötykäytön ja Salon Jätehuollon toimitusjohtaja Mikko Brandt ihmettelee asiasta noussutta selvitysintoa ja painottaa yritystensä toimineen metallijätteen suhteen sääntöjen mukaisesti.
– Olemme toimittaneet jätemetallin asiallisesti käsiteltäväksi ja luvan mukaisesti raportoineet elylle vuosittain käsittelemämme metallijätteen määrät. Sitä ei ole haudattu minnekään eikä tehty muitakaan taikatemppuja, hän korostaa.
Metallijätteestä pienmetallit kuten vanhat kattilat on luokiteltu LSJH:n omaisuudeksi. Säilyketölkit ja muut metallipakkaukset ovat puolestaan tuottajien omaisuutta.
– Tuottajavastuun käytännöt vaihtelevat ja monet asiat ovat tulkinnanvaraisia. Sekametallin joukosta on mahdotonta ruveta erottelemaan pois muutamaa paistinpannua ja kattilaa, Brandt huomauttaa.
Salon Jätehuolto on Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:n valtuuttama terminaali, joka ottaa vastaan pakkausjätteitä ja välivarastoi sitä. Brandt muistuttaa yrityksensä aloittaneen metallijätteen keräämisen jo 20 vuotta sitten.
– Sitä ei ollut kunta eikä kuntayhtymä järjestämässä.
Erika Liesegangin mukaan asiaa selvitellään vielä elyssä.
– On LSJH:n asia tehdä tutkintapyyntö, jos he haluavat tapella rahasta, hän huomauttaa.
Kotitalouksien jäteastioista kerättävästä metallista 70 prosenttia on LSJH:n omaisuutta. Loput metallijätteestä kuuluu metallipakkausten tuottajayhteisö Mepak-Kierrätys Oy:lle. LSJH:n toimitusjohtaja Jukka Heikkilän mukaan tutkintapyyntöä ei olla tekemässä.
– Lähdemme siitä, että selvitetään tilannetta ja neuvotellaan, hän toteaa.
Heikkilä sanoo, ettei pysty vielä arvioimaan rahallisen menetyksen suuruutta.
Mikko Brandt kertoo, että metallijätteestä maksetaan 60–80 euroa tonnilta. Silloin taloudellinen hyöty 40 tonnista olisi parin–kolmen tuhannen euron luokkaa.
– Se on häviävä osa yhtiöittemme 5 miljoonan liikevaihdosta, hän hymähtää.
17 kunnan omistama LSJH alkoi ihmetellä salolaisten metallijätteen kohtaloa, kun viime vuonna Korvenmäen jätekeskukseen oli joulukuun alkuun mennessä tuotu metallijätettä vain Kemiönsaaresta. Salossa kaikilla yli neljän huoneiston taloyhtiöillä on velvoite kerätä metallia.
Tuo jätteen omistaminen on kumma asia. Jos minä hankin kattilan, se on minun omaisuutta ja minä saan päättää kenelle sen annan.
Jos annan sen Salon Hyötykäytölle, ei se muutu LSJH:n omaisuudeksi. Jos tiputan sen LSJH:n jäteastiaan, silloin se on jatkossa LSJH:n omaisuutta.
Juurikin näin, mitä ihmettä LSJH oikein tarkoittaa?
Asumisen jäte kuuluu kunnan vastuulle, eli vaikka toinen yritys kuljettaisi sen, niin se silti kuuluu Salossa viedä LSJH:lle, joka hoitaa asukkaiden jätehuollon kaupungin puolesta.
Kattila ei ole pakkaus, joten se ei kuulu pakkausten tuottajien vastuulle, kuten esimerkiksi säilyketölkki.
Tuo on aika ympäripyöreä termi, että kuuluu kunnan vastuulle. Tarkoittanee sitä, että kunta vastaa, että ko. jätteelle on asianmukainen keräyspaikka. Mutta se ei tarkoita sitä, että jos ko. metalli on toimitettu Hyötykäytön keräykseen, se muuttuisi jotenkin LSJH:n omaisuudeksi.
On kaiken lisäksi harhaanjohtavaa puhua jätteestä, kun kyseessä on puhtaasti kierrätysmateriaalin hyötykäyttö. Ja mitä tulee pakkauksien tuottajien vastuuseen, silloin pakkausten tuottajat vastaavat keräyksestä, mutta eivät hekään sitä pakkausta omista sen jälkeen, kun sen on kuluttaja kaupasta ostanut.
MH:n kanssa samaa mieltä. On täysin absurdi ajatus, että jonkun tavaran omistusoikeus mystisellä tavalla siirtyisi itsestään jollekin jäteyhtiölle – eihän ole mahdollista edes määritellä, milloin tavara muuttuu jätteeksi. Ymmärrän kyllä, että se voidaan määrittää muuttuvan jätteeksi silloin, kun se viedään jätehuoltoyhtiön jäteastiaan tai kun jätehuoltoyhtiö tyhjentää asiakkaan astian kuljetusautoonsa, mutta ennen sitä hetkeä ei kyllä varmasti kuulu jäteyhtiölle, että mitä kukakin omistamillaan tavaroilla tekee. Voin aivan varmasti viedä vaikka kattilani ja metallipurkkini vaikka Kiinaan tai Afrikkaan, eikä LSJH voi sitä estää, tai saa edes tietää. Tässä saadaan nyt esimakua siitä, mitä on tulossa, kun hyljeksitty jäte muuttuu vähitellen halutuksi raaka-aineeksi.… Lue lisää »
Misä vaiheessa tuote muuttuu jätteeksi? Jos tosiaan laitan esim. kattilan metallikeräykseen, ei se mielestäni ole jäte. Se voi jatkaa elämäänsä jonkun muun käyttämänä tai menee kiertoon, esimerkiksi sulatetaan ja tehdään uutta terästä. Mielestäni se ei ole jäte missään vaiheessa.
Kyllä kai jäte on sellainen, jolla ei ole enään mitään käyttö- eikä kierrätysarvoa.
Tämän vuoksi tämä kaiken haluava jätefirma haluu myös lietteet koska lietehän on myöskin raaka-ainetta esim. biokaasulle. Virtsasta saadaan myös fosforia joka on koko ajan vähenevä luonnonvara…
Missä vaiheessa tuote muuttuu jätteeksi? Tässä on oikeasti mielenkiintoinen kysymys. Samaa mieltä tuosta, että jäte lasketaan jätteeksi vasta siinä vaiheessa, kun siitä ei enää saa mitään ns. irti, jälleen käytettäväksi. Jotenkin huvittavaa myös tämä nyky-yhteiskunnan tai kierrätys- ja jätefirmojen suhtautuminen tee se itse -ihmisiin, jotka harrastuksellaan pidentäisivät esim. huonekalujen käyttöikää tuunaamalla ja korjaamalla niitä puhumattakaan dyykkareista, jotka omalta osaltaan vähentävät ruokajätettä, kun saisivat vain tonkia niitä jätelavoja ilman, että heitä pidetään rikollisina. Itse olen nähnyt ja elänyt sen ajanjakson, kun Peppursuo oli vielä voimissaan ja kaupungin jäteastiat olivat sellaisia, joihin pääsi helposti tonkimaan. Voi pojat, kuinka paljon juuri tee se… Lue lisää »
Pohtikaa minne jäteasioihin liittyvien riitojen jäljet johtaa. Tällaistako toimintaa myös luottamusmiehet haluaa?
Joutavaa veivaamista jätelaki aiheuttaa, kuten huomataan. Samaan aikaan kompostiin kuuluvan jätteen keräystä ei ole hoidettu kunnolla, vaikka kaatopaikalle ei sitä moneen vuoteen ole saanut viedä. Talvella kotikompostikaan ei toimi, joten eiköhän perunankuoret sekajätteeseen monessa taloudessa päädy. Meneekö sitten polttoon vai penkkaan, huonoja vaihtoehtoja molemmat.
Jätelaki: 5 §: Tässä laissa tarkoitetaan jätteellä ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä. 35 §: Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa on noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä. Jäte on toimitettava kunnan määräämään vastaanotto- tai käsittelypaikkaan. 41 §: Kiinteistön haltijan tai muun jätteen haltijan on luovutettava kunnan vastuulle kuuluva jäte alueella järjestettyyn kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai kunnan järjestämään alueelliseen vastaanottopaikkaan. Kun metalliesine poistetaan käytöstä on se laitettava kiinteistöllä sijaitsevaan metallille tarkoitettuun jäteastiaan, jolloin se siirtyy kunnan omaisuudeksi. Metalliastiasta kuljettajan on kuljetettava jäte kunnan määräämään paikkaan. Jos yksityinen kuljetusyritys vie jätteen muualle kuin kunnan määräämään paikkaan, rikotaan jätelakia… Lue lisää »
”Kun metalliesine poistetaan käytöstä, on se laitettava kiinteistöllä sijaitsevaan metallille tarkoitettuun jäteastiaan, jolloin se siirtyy kunnan omaisuudeksi.”
Meillä omakotikiinteistöllä ei ole kuin sekajäteastia. Kerään metalliromun autotallin nurkassa olevaan laatikkoon. Ovatko ne jo kunnan omaisuutta siellä? Olen vienyt ne sieltä lähimpään metallinkeräysastiaan. Olenko rikkonut lakia, kun en tiedä, kuka ylläpitää metallinkeräyslavaa, ja mihin ne menevät?
missä sanotaan niin, että se siirtyy kunnan omistukseen. Jäteastia ei ole kunnan.
Siirtyykö myös jätepaperi kunnan omistukseen kun laitan paterikeräyksen?
Hankin n. vuosi sitten vanhan ja pienen sekä entisen teollisuushallin harrastetilakseni, kenen omistamaa on metalliromu joka kaupanteon yhteydessä siirtyi hallintaani??
Siinäpä visainen kysymys. Kuka omistaa sen minkä on ostanut? Mistäköhän saisi tiedon?