Salolaistaiteilijan persoonallisia otuksia työmaa-aidassa

0
Ilona Niemen persoonalliset hahmot piristävät Merimieseläkekassan Kulttuurimajakka-rakennushankkeen työmaa-aitaa Espoossa.

Salolaisen kuvataiteilija Ilona Niemen (s. 1975) uusin teos on esillä näkyvällä, mutta hieman erikoisemmalla paikalla. Personae mythologicae käsittää 28 persoonallista ja värikästä hahmoa, jotka löytyvät rakennustyömaa-aidasta näyttelykeskus WeeGeen edustalta Espoosta.

Niemi tuo teoksessaan esille suomalaisen mytologian hieman vieraampia hahmoja. Niemen luomat hahmot perustuvat jo ennen Kalevalaa julkaistuun, Christfried Gananderin kirjoittamaan teokseen Mythologia Fennica (1789).

– Ilmatar ja Väinämöinen ovat monelle tuttuja hahmoja. Muun muassa Tuheroinen ja peurojen kantaäiti Juonetar sen sijaan ovat vieraampia, Niemi kertoo hahmoistaan.

Niemen hahmot kuvastavat nimenomaan taiteilijan omaa näkemystä mytologisista hahmoista. Hahmot ovat kollaaseja, joissa yhdistyy eläinten ja ihmisen osia.

– Hahmot voidaan lajitella neljän eri elementin mukaan ilman, maan, veden ja tulen hahmoiksi, ja päätin myös aidan värit näihin neljään elementtiin perustuen, Niemi kertoo.

Salolainen kuvataiteilija Ilona Niemi innostui mytologioista jo opiskeluaikoinaan.

 

Niemeä viehättää Gananderin teoksessa se, että kirjailija on liittänyt teokseensa otteita muista kulttuureista ja mytologioista. Muun muassa Kreikan mytologia on teoksessa vahvasti läsnä.

– Ganander yhdistää hienosti Kreikan mytologiaa ja vanhoja suomalaisia taruolentoja.

Erilaiset myytit ovat kiehtoneet Niemeä pitkään. Hän kiinnostui mytologioista jo opiskellessaan Åbo Akademissa kieliä ja kirjallisuutta.

– Kaikki esseeni käsittelivät jollakin tapaa mytologioita. Myöhemmin myös graduni linkittyi vahvasti mytologioihin.

Myyttiset hahmot ovat ajattomia, ja Niemi kertoo käsittelevänsä niiden kautta nykyhetken teemoja, kuten naiseutta, ihmisen ja eläimen välistä suhdetta ja eroavaisuuksia sekä ympäristöä ja luontoa.

– Teoksessa sekoittuvat muun muassa historia ja nykyhetki sekä luonnollinen ja keinotekoinen.

Esimerkkinä Niemi mainitsee Veen emosen, jonka keinotekoisen näköinen ”glitterikruunu” on saanut muotonsa Tyynenmeren syvyyksissä elävältä säde-eläimeltä.

 

 

Yksityiskohta teoksesta Personae mythologicae. Vasemmalla Päivätär, auringon ja päivän jumalatar ja oikealla Myrrysmies, velho tai tietäjä, jonka uskottiin tietävän salaisuudet ja pystyvän ihmeparannuksiin.

Niemi teki hahmojen kanssa intensiivisesti töitä muutaman kuukauden ajan. Teoksen aikataulu oli tiukka.

– Minuun otettiin yhteyttä lokakuussa ja valmista piti olla jo tammikuussa. Nautin siitä, että sain keskittyä luovaan työhön, kun tilaaja hoiti erittäin ammattimaisesti kaikki oheishommat, kuten tiedotuksen ja seinien maalauksen.

Niemi on aikaisemminkin tehnyt samankaltaisia hahmoja.

– Ne on tehty aika perinteisin keinoin leikkaamalla ja liimaamalla sekä tekemällä esimerkiksi tatuointeja tussilla.

Alkuperäiset teokset ovat vain A4:n ja A3:n kokoisia, kun nyt esillä olevat hahmot ovat peräti parimetrisiä

– Skannasin teokset suurella resoluutiolla. Ne tulostettiin alumiinille ja niihin laitettiin graffitisuoja.

Nyt esillä oleva teos on Niemen tähänastisen uran suurin projekti.

– Olin haaveillut, että saisin joskus tehdä hahmoistani isoja. Nyt se haave toteutui, hän iloitsee.

 

Yksityiskohta teoksesta Personae mythologicae. Veden emoinen, veden emo, joka johdatti kalat verkkoon.

 

Niemi on kouluttautunut Yhdysvalloissa ja Skotlannissa, ja hänen teoksiaan on ollut esillä muun muassa osana ryhmänäyttelyitä Lontoon National Portrait Galleryssa (2002), Gescheidle galleriassa Chicagossa (2007) ja Turun Taidemuseossa (2007). Yksityisnäyttelyitä on ollut puolestaan muun muassa Joensuun ja Salon taidemuseoissa (2018 ja 2014).

Niemen Personae mythologicae -teos on WeeGeen tilaama, ja se on esillä ainakin koko vuoden 2020. Teos tulee osaksi EMMA-kokoelmaa. Teoksen elementtejä voidaan käyttää uudelleen ja kierrättää myös muissa kohteissa.

EMMA – Espoon modernin taiteen museo toimii asiantuntijana Espoon kaupungin julkisen taiteen hankkeissa. Monet uusimmat julkisen taiteen teokset Espoossa sijoittuvat julkisen ja kevyen liikenteen kulkureiteille.

 

Ilona Niemi

Valmistunut kuvataiteen maisteriksi Southern Illinois University -yliopistosta vuonna 2007. Opiskeli tätä ennen kuvataiteen kandidaatiksi Gray’s School of Art -yliopistossa Skotlannissa. Opiskellut myös kieliä Åbo Akademissa Turussa. Käynyt kuvataidelukion Turussa, kotoisin Piikkiöstä.

Niemen teoksia on ollut esillä useissa näyttelyissä Suomessa ja ulkomailla. Valittiin vuonna 2002 arvostettuun Lontoon National Portrait Galleryn BP Portrait Awardiin ja vuonna 2011 saman museon julkaisemaan nykymuotokuvauksen eepokseen 500 Portraits.

Asuu perheensä kanssa Salon Lukkarinmäessä.

Instagram: ilonaniemiart

Jätä kommentti