Saloran radiotuotantoa esiteltiin ja muisteltiin radiopäivänä

0
Maailman radiopäivän opastettu kierros kiinnosti yleisöä Salon elekroniikkamuseossa Astrum-keskuksessa torstaina. Kuvat: SSS/Minna Määttänen

Saloran entisillä työntekijöillä ja ystävyksillä Pentti Katajalla , 89, ja Arja Valkosella , 77, riittää yhteistä muisteltavaa ja juteltavaa. He tapasivat toisensa torstaina Salon elektroniikkamuseossa Astrum-keskuksessa, jossa järjestettiin maailman radiopäivän kunniaksi opastettu kierros.

Molemmat aloittivat Saloran palveluksessa nuorina. Kumpikin muistaa tarkasti ensimmäisen työpäivänsä. Katajasta tuli saloralainen 10.11.1949 ja Valkosesta 3.4.1961.

Valkonen eteni työurallaan juoksutytöstä lähettämön apulaiseksi. Myös Kataja palkattiin Saloraan alun perin juoksupojaksi, mutta eteni vuosien mittaan esimiesasemaan ja muun muassa suunnittelijaksi.

– Melkein kaikkia muita hommia olen tainnut tehdä paitsi toimitusjohtajan ja ruokalan emännän töitä, Kataja heittää.

Salorassa työskenteli kolmisenkymmentä ihmistä, kun Kataja aloitti yrityksen työntekijänä.

– Töihin mentiin kello 7, mutta ensimmäiset kaksi tuntia meni talvella siihen, että työtila saatiin lämpimäksi, hän kertoo.

Arja Valkonen näyttää Pentti Katajalle radiota, jota Salora valmisti Valkosen mennessä yritykseen töihin. Salora Rivieraa valmistettiin kaikkiaan 10000 kappaletta.

Vuonna 1961 työntekijöitä oli jo noin 200, kun Valkonen aloitti Salorassa.

– Tehtaassa alkoi olla aika ahdasta. Metalliosasto oli alakerrassa ja kokoonpano yläkerrassa, Valkonen muistelee.

Myös tuolloin valmistuksessa ollut radiomalli on hyvin muistissa.

– Siinä se on, Salora Riviera! Valkonen näyttää kyseistä radiota vitriinissä.

Kataja työskenteli pitkään Valkosen työnjohtajana. Valkosella on vain hyvää sanottavaa entisestä työnjohtajastaan.

– Ei mitään moitteen sijaa. Pentti oli vaatimaton ja reilu. Hän muisti aina kehua hyvin tehdystä työstä, Valkonen sanoo.

Seppo Hurve (vas.) ja Mauri Lievonen ovat entisiä saloralaisia. Hurve aloitti laitosmiehenä, mutta siirtyi jo ennen koeajan loppua työnjohtajaksi. Lievonen puolestaan palkattiin alun perin korjaajaksi, mutta yleni muun muassa suunnittelijaksi.

Elektroniikkamuseon opastetun kierroksen piti niin ikään pitkään Saloran palveluksessa ollut Raimo Jokinen . Hän kertoi paikalle saapuneelle yleisölle radion kehityksestä ja etenkin Saloran aikaisesta radiosuunnittelusta ja -tuotannosta.

Salora sai alkunsa vuonna 1928, jolloin Fjalar Nordell ja Lauri Koskinen perustivat Salon kauppalaan Nordell & Koskinen -yrityksen. Salossa oli 1920-luvulla myös muita radiovalmistajia.

Ensimmäiset radiot toimivat akuilla, joita ladattiin mitä erikoisimmin keinoin.

– Olen kuullut, että joku laittoi radion akun aamulla linja-auton kyytiin, josta se tuli illalla takaisin ladattuna, Jokinen kertoo.

Nordell & Koskisen ensimmäisen radion eli kidekoneen valmistus alkoi vuonna 1928.

Maaseudun sähköistys eteni vauhdilla 1920-luvun lopulla, mutta 1930-luvun lama iski myös radioiden valmistukseen. Nordell & Koskinen oli ainoa salolainen radioita valmistava yritys, joka selvisi lamasta.

Sota-aikaan Nordell & Koskisen tuotanto oli monen muun yrityksen tavoin virallisesti pysähdyksissä.

– Todellisuudessa jotain tuotantoa oli nähtävästi silloinkin.

Sodan jälkeen pulaa oli kaikesta, myös radioiden valmistuksessa käytettävistä puusta ja kankaista. 1940-luvun loppupuolella tuotantomäärät kasvoivat ja radioita valmistettiin jo 4 000–5 000 vuodessa.

Yrityksen nimi muuttui Saloraksi vuonna 1945. Ensimmäiset ula-radiot Salora toi markkinoille 1950-luvun alussa.

– Siitä alkoi radion kulta-aika.

1960-luvulla tuotantomäärät nousivat jälleen vauhdilla. Esimerkiksi Arja Valkosen muistamaa Salora Rivieraa valmistettiin jo 10 000 kappaletta. Saloran viimeinen oma malli oli vuonna 1979 markkinoille tullut Salora Hi-Fi Stereo 6600. Kyseisen mallin edeltäjä oli aikansa supermalli, joka maksoi tuolloin peräti 3 000 markkaa.

Salora toi ensimmäisen transistoriradionsa markkinoille vuonna 1959. Malli oli nimeltään Salora Bambi.

Radion ääressä päivittäin 3,4 miljoonaa

Radiota kuunneltiin viime vuonna keskimäärin 2 tuntia ja 40 minuuttia päivässä.

Radion kuunnelluin hetki oli arkiaamuisin kello 9.

Radiota kuuntelee päivittäin 69 prosenttia eli 3,4 miljoonaa suomalaisista.

Viikoittain radio tavoittaa 91 prosenttia eli 4,5 miljoonaa suomalaista.

Eniten suomalaiset kuuntelevat Yle Radio Suomea, toiseksi eniten Radio Novaa ja kolmanneksi Yle Radio ykköstä.

Maailman radiopäivää vietettiin torstaina 13. helmikuuta.

Lähde: Finnpanel Oy:n kansallinen radiotutkimus