– Lavastus on taidetta vasta osana esitystä.

Nuoresta iästään huolimatta 24-vuotias Riku Suvitie on ehtinyt suunnitella lukuisia lavastuksia Salon Teatterin päänäyttämölle ja muutamiin lähiseudun teattereihin. Viimeksi yleisö on nähnyt salolaissyntyinen nuorukaisen kädenjälkeä Salon Teatterin Puhdistuksessa ja Mustapukuisessa naisessa.

Suvitie päätyi alalle sattumalta.

– En ollut koskaan harrastanut teatteria, mutta lukion jälkeen halusin mennä siviilipalvelukseen ja totesin, ettei Salossa ollut muita kiinnostavia siviilipalveluspaikkoja kuin Salon Teatteri.

Varmistaakseen paikan saamisen Suvitie alkoi harrastaa teatteria, otti vastuun lukion musiikkiteatterikurssin lavastuksesta ja haki tuntumaa näyttämöön muun muassa Teatteri Provinssissa ja Kirakan kesäteatterissa.

– Tiesin, että siviilipalvelun aikana tehtäväkseni tulee muun muassa lavastusten rakentamista.

Riku Suvitie aloitti siviilipalveluksen heti ylioppilaskirjoituksia seuranneena syksynä. Hän oli kouluaikana tanssinut, harrastanut musiikkia ja soittanut viulua.

– Salon Teatteri oli silloin pienempi ja henkilökuntaa oli vähän, joten sain tehdä kaikkea, mikä kiinnosti. Olin mukana tekemässä lavastuksia ja äänisuunnittelua. Kun intohimo nousi ja sain toteuttaa itseäni, tuli teatterilla vietettyä pyöreitä päiviä ja kuulosteltua öisin talon kummituksia, Suvitie kertoo.

Riku Suvitien lavastus Salon Teatterin Jekyll & Hydeen vuonna 2017.

– Itse en ollut kuvataiteellisesti lahjakas, joten oli paljon kiinni otettavaa, kun teatteri ja sen visuaalinen puoli alkoivat kiinnostaa. Musiikkitaustasta on ollut iso apu, koska teatteri on aikaan sidottu taidemuoto. Siinä on tärkeää ymmärrys rytmistä ja melodian kulusta.

Siviilipalvelusvuoden jälkeen Riku Suvitie sai keväällä töitä Turun Kaupunginteatterin näyttämömiehenä. Näyttämömies huolehtii käytännön asioista niin, että tapahtumat näyttämöllä hoituvat ja tekee esimerkiksi lavastuksellisia muutoksia näytöksen edetessä.

Vakityönsä ohella Suvitie toimi lavastajana Salon, Paimion ja Kaarinan teattereissa.

– Ne olivat kiireisiä vuosia, joista muistan hädin tuskin mitään. Lopetin työt Turun Kaupunginteatterissa, kun pääsin opiskelemaan.

Riku Suvitien lavastus Salon Teatterin Puhdistukseen vuonna 2019.
– Pelkäsin pitkään, että mokaan oikein todella pahasti.

Suvitie aloitti viime syksynä esittävien taiteiden lavastuksen opiskelun. Hänet hyväksyttiin Aalto-yliopistoon yhtenä neljästä uudesta lavastusopiskelijasta.

– Olemme kaikki hyvin erilaisia, meillä on erilaiset lähestymistavat ja työhistoriat. Samantyylisiä lavastajia ei näin pieneen maahan kannata kouluttaa.

Suvitien tavoitteena on valmistua taiteen maisteriksi viidessä vuodessa.

– Tilat ja tiloilla vaikuttaminen kiinnostavat minua. Haluan luoda tiloja, jotka välittävät tunnetta ja merkitystä. Lavastus ei itsessään ole taidetta. Se on taidetta vasta osana tukemaansa esitystä.

Turun Kaupunginteatterissa Suvitie oli myös näyttämöllä avustajarooleissa.

– Nautin esiintymisestä, mutta se vie niin paljon aikaa, etten ole ehtinyt tehdä sitä. Se ei ole samalla tavalla intohimo kuin tilasuunnittelu.

Urallaan hyvään vauhtiin jo ennen opiskeluja päässyt Suvitie kokee olevansa hyväosainen ja etuoikeutettu.

– Ymmärrän, että nättinä valkoihoisena miehenä ja keskiluokkaisesta perheestä tulevana olen saanut helpommin työtilaisuuksia kuin joku muu. Se on tärkeää tiedostaa, hän painottaa.

– Salon Teatterin taiteellinen johtaja Pauliina Salonius antoi minulle ensimmäiset mahdollisuudet, jotka johtivat muihin töihin. Hänen uskonsa minuun auttoi puskemaan eteenpäin, Suvitie kiittää.

Hän on päässyt kokeilemaan myös televisiotyöskentelyä apulaislavastajana, kun Turussa kuvattiin Fisher King Productionin nuorten kauhusarjaa Cryptid. Televisiosarja esitetään ensi syksynä Viaplaylla.

Riku Suvitien lavastusta Kaarina-Teatterin Pieneen tulitikkutyttöön vuonna 2017.

Suvitie lähtee lavastajan työssään liikkeelle näytelmätekstin purkamisesta.

– Kirjoitan ylös muun muassa vaihdot, tapahtumapaikat ja millainen tunnelma missäkin kohtaa on. Suunnitelma voi lähteä kohtausten väliltä eikä niiden sisältä. Näytelmän pitää toimia rytmissä, hän korostaa.

– Teen lavastuksesta pienoismalleja. Kolmiulotteinen suunnittelu on minulle luontevampaa kuin luonnostelu paperille.

Suvitie on heittäytynyt kaikkiin omiin töihinsä innostuneena. Hän sanoo jokaisessa työssä olevan uutta opittavaa käytännöstä.

– Pienessä teatterissa lavastajan pitää osata valtavasti kaikkea! Kun suunnittelee jotain, pitää varautua toteuttamaan lavasteet itse. Tykkään aidoista materiaaleista ja että selvästi näkyy, mitä näyttämöllä on käytetty oli se sitten puuta, metallia tai pressua.

Salon Teatterin Macbethin lavastuksessa Suvitie paneutui betonin käyttöön ja Mustapukuisessa naisessa uutta oli suurten kankaiden värjäys. Hän paljastaa pisaroiden olevan maneerinsa.

– Rakastan pintakäsittelyä. Patinoin kovalla kädellä.

Riku Suvitien lavastus Salon Teatterin Macbethiin vuonna 2018.

Opintojensa ohella Suvitie teki syksyllä turkulaiselle Teatteri Kurnuttavalle Sammakolle yhden ja Salon Teatterille kaksi lavastusta.

– Nyt olen joutunut kieltäytymään tarjotuista töistä, jotta jaksan opiskella. Elämässä on paljon osa-alueita, joilla en ole kasvanut, kun olen keskittynyt pelkkään teatteriin.

Suvitie tietää, että henkisten resurssien käyttöä täytyy rajoittaa, jotta ei pala loppuun.

– Siihen oppiminen on ollut tosi vaikeaa. Koulu antaa mahdollisuuden rauhoittua; ilman sitä paahtaisin samaa tahtia kuin ennen. Intohimo sujahtaa helposti työnarkomaniaan. Onhan addiktion ensiaskel nautinto!

Suvitie aikoo pitää keväällä taukoa lavastustöistä ja sanoo jättäneensä uhkarohkeasti myös osan kesää tyhjäksi.

– En ole pitänyt kunnon lomaa sitten kouluvuosien. Haluan nauttia elämästä, keskittyä lukemiseen, hengailla, käydä baareissa ja olla nuori, hän nauraa.

Suvitie käy paljon teatterissa. Helsinkiin muutettuaan hän on parhaimmillaan nähnyt kymmenen esitystä kahdessa viikossa. Suomen Kansallisteatterissa tammikuussa vierailleen Medusan huoneen kuvaus sukupuoleen liittyvästä vallasta ja hiljentämisestä kosketti Suvitietä erityisesti.

– Esitys käsitteli tärkeitä aiheita, joten päätin antaa itselleni mahdollisuuden nähdä sen kahdesti ja ostin etukäteen molemmat liput. Se oli hyvä ratkaisu, sillä ensimmäisellä katselukerralla en väsyneenä ottanut kaikkea vastaan, mutta toisella kertaa se todella kosketti. Olin vaikuttunut.

Riku Suvitien viimeisin lavastus on Salon Teatterissa tänään viimeistä kertaa esitettävän Mustapukuisen naisen lavastus. Se on pelkistettyä ja koko näytelmä luottaa yleisön mielikuvitukseen.

Viime aikaisista teatterikokemuksistaan Suvitie nostaa esille myös Vaasan kaupunginteatterin Romeon ja Julian, jonka energisyydestä ja fyysisyydestä hän piti.

– Nautin myös Kansallisteatterin Sapiensin lavastuksesta, ja Lontoossa näkemäni Mustapukuisen naisen toteutus oli ihastuttava.

Ensimmäisen opiskeluvuotensa aikana Suvitie on saanut paljon uutta ajateltavaa, ymmärrystä ja itsevarmuutta.

– Kokemuksen kautta tiedän, missä olen hyvä ja keskityn koulussa siihen, missä on kehitettävää.

Suvitie sanoo oppineensa vähitellen kestämään virheitä ja myöntämään, ettei kaikkea osaa saman tien. Hän sanoo kehittäneensä vahvuudeksi sen, että uskaltaa olla huono, vaikka se tuntuisikin ikävältä.

Riku Suvitien lavastus Teatteri Kurnuttavan Sammakon Molliin ja Kummaan vuonna 2018.

– Pelkäsin pitkään, että mokaan oikein todella pahasti. Olen lopulta ymmärtänyt, että ihailemani ihmiset ja esikuvani ovat tehneet työtä jo 10–20 vuotta. Itse olen ollut alalla vasta kolme–neljä vuotta. Ei kukaan ole hyvä aloittaessaan. Se on itsestään selvä asia ja silti vaikea sisäistää, Suvitie miettii.

Hän toivoo pääsevänsä tulevaisuudessa tekemään nykyajassa kiinni olevia esityksiä; joko kokonaan uusia tekstejä tai nykyaikaa kommentoivia.

– Haluan kokeilla myös installaatioiden tekemistä. On tietysti paljon visuaalisia asioita, joita tahdon toteuttaa. Livevideota käyttävää esitystä olisi kiinnostavaa päästä tekemään.

SIVIILIPALVELUS TOI AMMATIN

Riku Suvitie

–  Haluan nauttia elämästä ja olla nuori.

Syntyi Salossa 1.6.1995.

Kirjoitti ylioppilaaksi Salon lukiosta vuonna 2014.

Suoritti siviilipalveluksensa Salon Teatterissa 2014–2015.

Työskenteli Turun kaupunginteatterin näyttämömiehenä 2016–2018 ja näyttämömestarina viime vuoden kevään.

Asuu Helsingissä ja opiskelee Aalto-yliopistossa esittävien taiteiden lavastusta.

Lavastanut Salon Teatterissa näytelmät Mustapukuinen nainen, Puhdistus, Maailman ympäri 80 päivässä, Macbeth, Jumala, Jekyll & Hyde, Viidakkokirja, Tulethan joulu kultainen ja Ainon aito mä, turkulaisen Teatteri Kurnuttavan Sammakon näytelmät Pää tyynyyn, Hyvää huomenta, Apo Apponen! ja Molli ja Kumma sekä Paimion kesäteatterin Ihan Iskussa ja Kaarina-teatterin Pieni tulitikkutyttö.

Harrastaa lukemista, päiväkirjan kirjoittamista ja rauhoittuu juostessaan.

Pyrkii eroon pikanuudeleista.

Motto: Siitä huolimatta.

Riku Suvitien lavastus Salon teatterin Viidakkokirjaan vuonna 2017.

Jätä kommentti