Tulipalo syttyy usein samaan kellonaikaan, eikä siihen ole hyvää selitystä – Katso grafiikka-analyysi Varsinais-Suomen tulipaloista

0
Pelastuslaitos joutui purkamaan Halikon Rautavalu Oy:n valimon kattoa tulipalossa heinäkuussa. Arkistokuva: Jan Sundman.

Salossa sattui viime vuonna tulipalo 36 asuinrakennuksessa ja 7 teollisuusrakennuksessa.

Yhteensä rakennuspaloja ja rakennuspalovaaroja oli kaupungissa 66. Näin kertovat Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen tilastot.

Tulipalojen määrä on pysynyt Salossa hyvin vakiona viime vuosien ajan. Suurin luku oli vuonna 2018, jolloin kaupunkiin sattui 72 tulipaloa tai palovaaraa.

Salo on maakunnan listan keskivaiheilla, kun tulipalojen määrät suhteutetaan kuntien asukaslukuihin.

Somerolla tulipaloja oli kaikkiaan 15 viime vuonna.

Varsinais-Suomessa sattui viime vuonna 487 rakennuspaloa tai rakennuspalovaaraa. Tulipalojen määrä väheni maakunnassa 20:llä vuodesta 2018.

Eniten paloja tapahtui luonnollisesti maakunnan suurimmassa kaupungissa Turussa. Kaupungissa kirjattiin yhteensä 144 rakennuspaloa tai rakennuspalovaaraa.

Viime vuoden tehtävämäärät kaikissa kunnissa mahtuvat normaalin vuosivaihtelun piiriin, muistuttaa Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen palopäällikkö Markus Rautio.

Maatalousrakennuspaloja Varsinais-Suomessa sattui 31, useimmat näistä isoissa maatalouspitäjissä Salossa tai Loimaalla.

Pelastuslaitoksen tulipaloihin liittyvissä tehtävissä on suuret vaihteluvälit, kuukausien, viikonpäivien ja myös kellonaikojen mukaan.

Vaarallisinta tulipalojen suhteen Varsinais-Suomessa oli tilastojen mukaan toukokuisena lauantaina ja kello 17–18.

– Vuodesta toiseen tuo tunti ja pidemmällä aikavälillä kello 15–19 ovat tilastollisesti vuorokauden todennäköisimpiä tulipalon syttymishetkiä, kertoo Rautio.

Valtakunnallisesti tulipalotilastot ovat samankaltaisia eli tulipalo syttyy tyypillisimmin kello 15–19.

– Tarkkaa syytä tähän en osaa sanoa. Ihmiset ovat ehkä silloin vilkkaimmillaan, pohtii Rautio.

Yksi selitys ajankohtaan on sauna, mutta se selittää vain osan. Markus Raution mukaan kiuas on syttymissyynä joka viidennessä rakennuspalossa tai -vaarassa lauantaisin kello 15–19, kun keskimäärin kiuas on palon syy kolmessa prosentissa paloista.

– Pelastustoimen tilastojen mukaan suomalaiset saunovat eniten lauantaisin kello 15–19. Kiukaan ympäristö ja sauna kannattaa aina tarkistaa, ettei palavaa materiaalia ole kiukaan läheisyydessä ennen kuin sen laittaa lämpenemään, muistuttaa Rautio.

Ihminen aiheuttaa tahallaan tai tahattomasti keskimäärin noin puolet tulipaloista, kun puhutaan rakennuspaloista ja rakennuspalovaaroista.

Asuinrakennuspaloja tilastoitiin maakunnassa 278 kappaletta. Pelastuslaitos kertoo, että 159:ssä eli noin kolmanneksessa rakennuspaloista ainakin yritettiin alkusammutusta.

– Näistä tilanteista alkusammutus joko sammutti tai vähintään rajoitti paloa 135 kertaa. Se on noin 85 prosenttia tapauksista, lisää Rautio.

 

 

Tilastot vaikuttavat kalustoon ja sijaintiin

Pelastuslaitos seuraa tilastojaan tarkasti.

Onnettomuusmäärien ja -tyyppien kehittyminen vaikuttaa siihen, mitä kalustoa alueelle hankitaan. Tilastokehitys voi tarvittaessa muuttaa myös miehistön ja paloasemien sijoittelua onnettomuuspaikkojen mukaan, kertoo Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen aluepalopäällikkö Kari Alanko.

– Vuoden 2018 kesän jälkeen kehitimme maastopalotoimintaamme. Toimintamallit, koulutus ja kalusto on hurjan maastopalokesän jälkeen viritetty, jatkaa Alanko.

Aluepalopäällikön mukaan pelastuslaitos seuraa tarkasti myös luonnonilmiöiden, tulvien ja myrskyjen määriä ja muotoja. Ilmastonmuutoksen ilmiöt vaikuttavat pelastuslaitoksen varautumiseen.

 

 

Uudenkaupungin raju puutalopalo opetti pelastuslaitosta

Uudenkaupungin raju puutalopalo viime helmikuussa on jäänyt sekä Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen että maakunnan asukkaiden mieleen. Se oli myös opettavainen tulipalo pelastajille, sanoo Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen aluepalopäällikkö Kari Alanko.

Palossa 5.2.2019 menehtyi kaksi henkilöä ja loukkaantui kaksi talon asukasta. Lisäksi sammutustöissä olleet kaksi palomiestä loukkaantuivat.

Alanko kertoo, että palosta on yritetty ammentaa kaikki oppi, jotta vastaavaa ei pääsisi enää tapahtumaan.

– Olemme tarkastelleet paloa myös oman työturvallisuuden kannalta, jotta välttyisimme siltä, että oma väki loukkaantuu työtehtävissä.

Kumpikin loukkaantunut palomies sai palovammoja olkapään seuduille, vaikka suojavaatetus oli asianmukainen. Palovammojen syynä olivat äärimmäisen kuumat olosuhteet.

Alanko kertoo, että työtehtävissä tapahtuu pieniä nyrjähdyksiä, mutta palomiesten loukkaantuminen ja palovammat ovat harvinaisia.

– Olemme keskittyneet sen jälkeen työturvallisuuteen ja siihen, onko asiat tehty oikein.

Uudenkaupungin iso puutalopalo poikki myös varautumista ja valistusta asukkaiden suuntaan.

– Teimme pelastuslaitoksena täsmäiskun alueelle ja tarkistimme onko kaikki kunnossa. Iso palo vaikutti varmasti monella tapaa myös asukkaiden ajatuksiin.