Tunnin juna nytkähti eteenpäin

12

Valtio ja kunnat ovat päässeet yhteisymmärrykseen Tunnin junan suunnittelua edistävästä hankeyhtiöstä.
Salo on yhtenä kaupunkina mukana yhtiössä. Salon maksuosuudeksi on määritelty 3,74 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan hankeyhtiö kerää yli 77 miljoonan euron pääoman.
Liikenne- ja viestintäministeriö tiedotti hankeyhtiön etenemisestä perjantaina. Myös Tampereen ja Helsingin välistä Suomi-rataa edistävät kunnat ja valtio saavat oman hankeyhtiönsä.

Rahoituksen kannalta on tärkeää, että hankeyhtiöiden perustaminen etenee.
Suomella on mahdollisuus hakea EU:n Verkkojen Eurooppa -ohjelman (CEF) rahoitusta suunnittelutyölle, mutta aikaikkuna on lyhyt. Hakuaika päättyy 26. helmikuuta.
Mikäli rahoitusta saadaan, valtio ja kunnat saavat osan hankeyhtiöön laittamistaan rahoista takaisin. Julkisuudessa esitettyjen arvioiden perusteella tukirahan saamiseen on hyvät mahdollisuudet.

Salo varasi jo viime syksynä rahaa hankeyhtiöön osallistumista varten.
Asiasta ei oltu yksimielisiä kaupunginhallituksessa, mutta varaus tehtiin selvin luvuin 9–4 päättyneen äänestyksen tuloksena. Myös valtuuston budjettikäsittelyssä asia eteni enemmistön turvin luvuin 34–15.
Äänestystuloksista päätellen suurin osa salolaispäättäjistä antaa tukensa Tunnin junalle. Hankeyhtiöön osallistumisen sinetöinti olisi myös valtuuston aiemmin linjaaman kaupunkistrategian mukainen päätös. Tunnin juna on yksi Salon kaupunkistrategia 2026 -listauksen kärkihankkeista.

Matkustajamäärät Turun ja Helsingin välisellä rantaradalla ovat kasvussa.
Viime vuonna Salon asemalta tehtiin noin 360 000 junamatkaa, mikä on 15 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Tunnin juna lyhentäisi matka-aikaa, lisäisi raideliikenteen toimintavarmuutta ja parantaisi Salon edellytyksiä olla mukana eteläisen Suomen kasvussa.
Nopea ratayhteys avaa Salolle uusia mahdollisuuksia. Lyhyempi matka-aika tuo pääkaupunkiseudun ja Turun työmarkkinat entistä lähemmäksi. Tunnin juna helpottaa työmatkaliikenteen lisäksi myös muuta matkustamista.

Maakuntalainen

Kannatuksen puutteesta voitaisiin kertoa kirjoittaa myös näin: Lähes puolet (n. 44 %) valtuutetuista eväsi tukensa ”Tunnin junalle”. Selviä lukuja nämäkin. Matka-aikaa ja toimintavarmuutta kyetään parantamaan jo olemassa olevallakin radalla, huomattavasti edullisemmin ja luontoa ja kulttuuriympäristöjä säästäen.

Näille lupauksille mukana olosta ”eteläisen Suomen kasvussa” ja ”uusista mahdollisuuksista” pitäisi saada tuntuvasti konkreettisempaa sisältöä, jotta ne vakuuttaisivat.

Matkustamisen helpottuminen on maksamassa maltaita, Väylän tuoreimman kustannusarvion mukaan n. 3,5 miljardia euroa.

Vapaa Kanaherra

Hyvä ettei kuitenkaan kirjoitettu: olet laskenut väärin.

Valtuutetuista 30,6 prosenttia eväsi tukensa (15/49 = 0,306…).

Maakuntalainen

Olet oikeassa, karkea ajatus- ja laskuvirhe. Väsyneenä, kiihtyneenä ja kiiressä ei pitäisi kommentoida. Silloin on vaara sortua myös toiveajatteluun. Siihen sortuvat nekin, jotka kuvittelevat koko maakunnan (ellei peräti maan) tulevaisuuden pelastumisen olevan kiinni tästä Tunnin junasta. Muotoillaan uudestaan vaikka näin: Kärkihanke vastatuulessa – lähes kolmannes valtuuteista eväsi kannatuksensa Tunnin junalta. On makuasia, pitääkö vastustusta vähäisenä vai merkittävänä. Ja sanavalinnoilla on väliä, varsinkin pääkirjoituksissa. 7.4.2016 tämän lehden pääkirjoituksessa kirjoitettiin vielä näin: ”Salonkin kannalta merkittävä hanke, Tunnin juna, sai sen sijaan 40 miljoonan panostukset uuden pikayhteyden suunnitteluun. Tunnin on juna on nimi hankkeelle saada Turun ja Helsingin välille nopea raideyhteys. Salosta katsoen… Lue lisää »

Tervolan Tarzan

Väyläviraston syksyn 2019 aineistossa, joita käytiin läpi yleisötilaisuuksissa, todetaan Rantaradan kunnostamisen (nopeuden nosto ja tuplaraide) maksavan enemmän kuin Espoo – Salo -oikoradan. Se onkin ihan loogista koska oikorata on lyhyempi kuin nykyinen rata. En tunne tarkkoja lukuja mutta eron voisi kuvitella olevan luokkaa 40-60 km, koska oikorata olisi noin 94 km pitkä. Rantarata taitaa olla niin huonossa kunnossa, että toivottavasti uutta oikorataa aletaan tehdä heti ratasuunnittelun valmistuttua. Paradoksaalista on, että aina kun kouluverkon säästöistä keskustellaan, otetaan toiseen vaakakuppiin juuri tämä ratayhteys. Ainoa kuviteltavissa oleva keino saada tänne lisää ihmisiä on tämä rata. Asukkaat kyllä romantisoivat oma kyliään, kuten ovat tehneet… Lue lisää »

Maakuntalainen

”Täysremontin” välille Espoo-Turku, vaihtoehto Ve2B, kustannusarvio oli materiaaleissa 3,16 miljardia euroa. Väylän ”Helsinki-Turku nopea junayhteys” —hankkeen strategiakortissa 11/2019, kun jätetään Espoon kaupunkirata huomioimatta, saadaan muiden vastaavien osuuksien rakentamisen yhteissummaksi 3,18-3,22 miljardia euroa. Strategiakortin mukaan oikorata lyhentäisi matkaa 26 km.

En ole kanssasi samaa mieltä siitä, että ”ainoa kuviteltavissa oleva keino saada tänne lisää ihmisiä on tämä rata”. Onko mitään tutkimusnäyttöä tälle väitteelle? Arvelen, että työpaikoilla, palveluilla ja ympäristön viihtyvyydellä on merkittävämpi vaikutus muuttohalukkuuteen.

Ex-rakuuna

Mitenkään väheksymättä ”työpaikkojen, palvelujen ja ympäristön viihtyvyyden” vaikutusta muuttohalukkuuteen, mutta tuon määritelmän konkretia on aika kevyttä verrattuna Helsinki-Turku-rataan. Esimerkiksi jos Nokian tuotekehityksen tapaisia työpaikkoja saataisiin vastaavalla tavalla takaisin, vetovoimaa olisi runsaasti.

On hyvin helppo heittää tuollaisia yleisiä listoja kivoista asioista, mutta millaiset mahdollisuudet kaupungilla on tuollaisia toteuttaa niin, että Salo oikeasti erottuisi muista vastaavista kaupungeista?

Ratakaan ei ole kokonaan Salon vaikutusalueen sisällä, mutta sitä voidaan edistää ja niin kannattaakin tehdä, koska siitä olisi konkreettista hyötyä salolaisille ja sillä voisi erottua monista muista kaupungeista. Uuden puiston tekeminen tuskin tuo tänne uusia asukkaita, vaikka ympäristön viihtyvyys myönteisesti kehittyisikin.

Maakuntalainen

Mitenkään väheksymättä radan ja kasvukeskuksiin verrattuna Salon edullisempien asuntojen vetovoimaa, en usko pelkästään niiden riittävän. Palvelujen laadulla, määrällä ja vaihtoehdoilla sekä ympäristön viihtyvyydellä on myös merkitystä. Ja työpaikkojen merkityksestä nyt ei kai tarvitse kiistellä. Voisitko arvioida, kuinka suurelle joukolle salolaisia tuolla mahdollisella uudella radalla olisi sitä konkreettista hyötyä? Paljonko tällä hetkellä on pääkaupunkiseudulle pendelöijiä ja kuinka monena päivänä viikossa he matkustavat? Paljonko heidän määränsä oletetaan kasvavan? Minä en voi, koska VR:n liikesalaisuuden vuoksi tällaista tietoa ei ole saatavilla. Satunnaisilla bisneslounailla piipahtajilla ja ostos- ja virkistysmatkalaisilla ei voi uskottavasti perustella Väylän tämänhetkisen arvion mukaan n. 3,5 miljardin investointia. Turun suuntaan pendelöivistä… Lue lisää »

Paukkula

Sen kun menee asemalle katsomaan. Minkähän takia aikanaan ylimitoitetuksi väitetty aseman liityntäparkki on täpötäynnä arkisin? Lisäksi iso osa junankäyttäjistä tekee etätöitä 1-3 päivää viikossa.

Saloon ei ikinä tule uutta nokiaa, isoimmat firmat tuovat korkeintaan parisataa työpaikkaa. Kouluvähennykset tarkoittavat myös työpaikkojen vähennystä. Kaikki eivät tajua, että opettaja = työpaikka.

Maakuntalainen

”Sen kun menee asemalle katsomaan” -metodi ei minusta ole ihan riittävän informatiivinen tällaisten kustannuksiltaan mittavien infrapäätösten taustoittamiseen. Kyllä tuota pendelöintiä olisi jo korkea aika hieman perusteellisemmin tutkia. Mutta ilmeisesti varsinaissuomalaiset päättäjät tyytyvät vain toistelemaan ”Tunnin juna” -konsulttien muotoilemia iskulauseita asiaan sen syvällisemmin perehtymättä. Siis ne, jotka edes erottavat Tampereen ja Turun tunnin junat toisistaan.

Maakuntalainen

Kiitos muuten ”Paukkula” vinkistä. Kävin iltareippailulla laskemassa aseman parkkiruudut. Kahvilan asiakkaille ym. varattujen yhdentoista parkkiruudun lisäksi pääsin lukemaan 216 merkittyä parkkiruutua.

Paukkula

Linjurin alakerrassa ja Läntisen terveysaseman vastapäisellä tontilla on myös autoja päivisin. Lisäksi ei-niin-merkityillä paikoilla. Junille tullaan myös pyörillä ja kävelten. Ja joka junaa odottaa pitkä jono hakijoitten autoja.

Maija

Liityntäparkin täyttyminen on myös merkki siitä, että kulkuyhteys kaupungin sisältä rautatieasemalle puuttuu.
Siinä mietittävää.