Varma työpaikka on hyvä täky opiskeluun

7
Talonrakentajaksi opiskeleva Miro Ora rakentaa työsalissa varastokoppeja, jotka ovat tilaustyö asiakkaalta.

Lähes satavarma työpaikka odottaa Salon seudun ammattiopistosta valmistuvia kokkeja, koneistajia ja talonrakentajia. Varsinkin metalli- ja ravintola-alalla työvoimapula on jatkunut pitkään ja talonrakennuksessa se on odotettavissa muutaman vuoden päästä, sillä opiskelijamäärä on kolmessa vuodessa laskenut yli puolella.

– Töitä on laidasta laitaan ja nykyinen työharjoittelujen määrä on unelma, kokiksi keväällä valmistuva Joonas Rantanen kuvaa tilannetta opiskelijan kannalta.

31-vuotias aikuisopiskelija kannustaa nuoria alalle, joka tarjoaa paljon vaihtoehtoja.

– Ihmiset mieltävät, että kokki on iltaisin ravintola-annoksia rucolalla viimeistelevä työntekijä, mutta mahdollisuuksia on paljon enemmän. Suurtalouskeittiöissä, päiväkotien keittiöissä, lounasravintoloissa. Itse menen työssäoppimaan vähittäiskaupan palvelutiskille, sillä minua kiinnostaa esikäsittely ennen tuotteiden tiskiin laittoa.

Rantanen jätti lukion aikoinaan kesken. Hän kouluttautui kiinteistönhoitajaksi ja myöhemmin linja-autonkuljettajaksi. Slti hän halusi opiskella edelleen.

– Minut toi kouluun intohimo kotikokkaukseen. Ensimmäisen kipinän sain, kun vanhempien kanssa katsoimme masterchefit ja kokkisodat.

Hän myöntää, että työ on rankkaa. Keittiössä on kuuma ja jaloilla ollaan jatkuvasti.

– Aluksi jalat olivat tulessa, mutta siihen tottuu.

Intohimo ruuanlaittoon toi Joonas Rantasen ammattiopistoon. Lautasilla pastaa ja broileria.

Topias Järvinen, 17, aloitti kone- ja tuotantotekniikan eli metallialan opiskelun syksyllä 2018. Hänestä tulee koneistaja vuoden päästä.

– Alalla on hyvä tulevaisuus, ala on varma ja työpaikka on hyvinkin helppo saada.

Näistä syistä hän luopui alkuperäisestä suunnitelmasta mennä lukioon.

Ala ei kuitenkaan houkuta nuoria.

– Tämä ei ole niin haluttu, kun on käsitys, että tämä on likaista työtä. Ja onkin, esimerkiksi hitsaaminen.

Hänestä on luonnollista, että kädet voivat tahriintua työssä. Niin käy myös mopoa ropatessa.

Koneistajan työskentely metallintyöstökoneilla on siistiä hommaa. Koneet sorvaavat ja jyrsivät metallista tarvittavia kappaleita työntekijän ohjelmoinnin mukaan.

– Ihan mukavaa, välillä turhauttavaakin. Harmittaa, kun kappaleesta ei tule sellainen kuin pitäisi. Ajan kanssa silmä harjaantuu.

Topias Järvisestä opiskelu on mielenkiintoista. Koneistajan työssä tarvitaan matematiikkaa, mittaustaitoja ja taitoa käyttää perustyökaluja.

– En ole kovin taitava matematiikassa, mutta se on riittänyt tähän asti. Laskimellakin voi laskea, mutta mieli pysyy virkeänä, kun laskee päässä.

Hän on hankkinut työharjoittelupaikan salolaisesta Jame-Shaft Oy:stä. Viiden viikon harjoittelu alkaa helmikuun lopulla.

– Jos tekee työn hyvin, voi saada palkkaa ja kesätöitä.

Topias Järvinen opiskelee koneistajaksi, jonka työhön kuuluu muun muassa metallintyöstökoneiden ohjelmointia.

Miro Oralle, 16, ammatinvalinta on ollut aina selvä.

– Rakennushommia on tullut tehtyä pienestä pitäen kaverin kanssa, ensimmäistä vuotta talonrakentajaksi opiskeleva Ora kertoo.

Hänellä oli entuudestaan kokemusta muun muassa seinien laatoittamisesta.

– Ammatti vaatii kärsivällisyyttä, intoa tehdä ja motivaatiota. Välillä menee päin puuta, mutta sitten tehdään vaihe uudestaan.

Opiskelun alku on ollut tekemällä oppimista työsalissa. Nyt edessä on ensimmäinen työharjoittelu Pohjolan Perustus Oy:ssa.

Valmistuttuaan Ora haluaisi keskittyä omakotitalojen rakentamiseen.

– Työllisyystilanne alalla on aika hyvä ja palkka kohtalainen. Työ on mielenkiintoista, näkee tuloksen.

Hän miettii tovin, miksi rakennusala ei silti ole nuorista kovin kiinnostava.

– Tämä on aika raskasta työtä. Nostamisia on usein.

Entä sääolosuhteet työmailla. Hellettä, viimaa, pakkasta ja sadetta.

– Säät eivät vaikuta. Se on mikä on, tehdään hommia, jos pystytään.

Yhteishaku 18.2.–10.3.

Koulutuksia räätälöidään, mutta opiskelijoita ei silti ole tarpeeksi

Ravintola- ja catering-alan opiskelijoiden määrä Salon seudun ammattiopistossa on viime vuodet laskenut, mutta viime syksynä aloittaneiden määrä kääntyi nousuun. Opiskelun aloitti 63 opiskelijaa.

Ravitsemisalan opiskelijoista suurin osa suorittaa perustutkintoa ja valmistuu kokiksi. Tarjoilijan tutkintoa suoritetaan selvästi vähemmän.

Koulutusalajohtaja Reija Kiviluoto kertoo, että työvoimapulan takia opiskelun aloittaminen on joustavaa jatkuvalla haulla. Tilannetta yritetään helpottaa muun muassa lyhytkestoisella oppisopimuksella, joka räätälöidään yrityksen tarpeiden mukaan.

– Lyhyessä oppisopimuksessa hyötyvät työnantaja, joka löytää hyvän tyypin, jolla ei ole koulutusta ja työntekijä, joka on enemmän tekijätyyppi kuin opiskelija. Kaiken kaikkiaan opintopolut ovat yksilöllisiä omista lähtökohdista lähteviä, Kiviluoto toteaa.

Julkisuus antaa ravintola-alasta houkuttelevan kuvan, mutta arki on myös muuta.

– Työ on raskasta, fyysistä seisomatyötä. Se on usein vuorotyötä ja monesti myös pätkä- tai osa-aikatyötä.

Metallialan kiinnostavuudessa on näkyvissä pientä piristystä.

– Kone- ja tuotantotekniikan eli metallialan opiskelijoiden määrä on hienoisessa kasvussa. Viime syksynä aloittaneiden määrä oli edellissyksyä parempi, kone- ja tuotantotekniikan kulutusalajohtaja Helinä Juhela kertoo.

Viime syksynä opiskelun aloitti 20 peruskoulunsa päättänyttä. Se on ihanteellinen aloitusporukka ja vähintään samaa tavoitellaan tämän vuoden yhteishaussa.

Jatkuvan haun kautta metallialan opinnot aloitti viime vuonna 31 opiskelijaa.

– Jatkuvan haun kautta ei kuitenkaan tule niin paljon hakijoita kuin me alan työntajien kanssa toivomme. Yritykset ovat kiinnostuneita kaikista alan motivoituneista opiskelijoista. Tutkinnon suorittaneilla on hyvät mahdollisuudet saada työpaikka, Juhela sanoo.

Ammattiopisto on herättänyt nuorten kiinnostusta metallialaan muun muassa järjestämällä 9.-luokkalaisille tutustumisia työpaikoille ja tet-jaksoja oppilaitoksessa.

Talonrakennus on kärsinyt opiskelijapulasta muutaman vuoden. Viime syksynä opiskelun aloitti 9 nuorta, kun kolme vuotta sitten heitä oli 20. Maanrakennuksessa tilanne on parempi. Viime syksynä opiskelun aloitti 16.

Lisäksi talonrakennusta opiskelee aikuisia ammattiaan täydentäviä tai vaihtavia. Heitäkin kaivataan lisää.

– Vaikka Salossa ei ole akuuttia pulaa talonrakentajista, vähäinen opiskelijamäärä näkyy tulevaisuudessa, kun tekijöitä ei enää ole, koulutusalajohtaja Mikko Silfverberg sanoo.

Kun uutta rakennetaan parhaillaan vähän, korjausrakentamisen merkitys Salossa kasvaa.

– Jokaisen kotitalouden ja taloyhtiön pitäisi uskaltaa tehdä remonttiratkaisuja, käyttää ammattilaisia ja näin työllistää.

Silfverberg ei löydä syytä talonrakennuksen heikkoon imuun, vaikka rakennusteollisuus on vakaa työllistäjä. Salosta moni käy töissä Turussa ja Helsingissä.

Ravintolat hakevat kesäksi kuumeisesti työntekijöitä

Pula ravintola-alan työntekijöistä korostuu kesäsesongin aikaan. Opettaja Veronika Eriksson kertoo, että yritykset kysyvät häneltä tiivisti opiskelijoita kesätöihin alueena koko saaristo.

– Vien viestiä eteenpäin ja toistan opiskelijoille päivittäin, että töitä on!

Kesätöitä olisi tarjolla varsinkin Särkisalossa, Teijolla ja Mathildedalissa. Suurin ongelma ovat kulkuyhteydet, jos omaa autoa ei ole. Julkisilla kulkuneuvoilla työpaikalle saattaa päästä, mutta iltavuoron päättyessä ei pääse takaisin kaupunkiin.

– Puhutaan, että ala on huonosti palkattu, mutta työmäärään voi vaikuttaa ja sesonkien aikana saa tehdä niin paljon kuin haluaa. Kaikille palkka ei ole tärkein asia, vaan intohimo työhön, Eriksson toteaa.

Paitsi alan opiskelijoille, ravintola-ala on nuorille helppo ala saada osa-aikatyötä esimerkiksi lukion jälkeen ja näin rahoittaa opintojaan.

Urpo

Itse olen opiskellut aikana, jolloin työpaikan saanti oli enemmän kuin epävarmaa. Niissä harvoissa paikoissa, joita oli 90-luvun alkupuolella tarjolla, haettiin kouluttautunutta 30-vuotiasta kaveria, jolla on 20 vuoden työkokemus. Muistissa on eräskin paikka, johon työnantaja sai 189 hakemusta. Yksi valittiin.

Se motivoi opiskelemaan, varma työpaikka ei sitä mielestäni tee.

Erkki

Ei se koulutus takaa työpaikkaa. Työpaikan takaa, jos hoitaa työnsä hyvin.

Koulutus takaa todistuksella, että voi pyrkiä töhin. Itselläni ei ole työtodistusta mistään, mutta viime viikolla tarjottiin uutta työtä, vaikka olen jo 82-vuotias.

Pertti

Kyllä koulutus tarvitaan, jos pyrkii kunnalle tai valtiolle määrättyihin töihin. Osaamisesta en niinkään tiedä. Sitä varten on konsultit.

Sarkastinen virkamies

Joo, ei tänne kuka tahansa pääse. Pertin verorahoilla on kiva palkkailla konsultteja ja juoda kahvia.

Allan

Kunnilla katsotaan eduksi, jos vessan siivouksessakin on alempi korkeakoulututkinto.

Silti ammattitaitoinen laitoshuoltaja osaa homman parhaiten.

Urpo

Jos nyt kuitenkin jätetään vitsailut sikseen. Mielestäni on samantekevää, hankkiiko laitoshuoltajan vai maisterin tutkinnon. Vain sillä on merkitystä, että yrittää hoitaa mahdollisimman hyvin sen, mitä on tekemässä.

Erkki

Pertti, kyllä mainitsemaasi alalle pääsee koulutuksella, jos on puolueen jäsen tai muuten sopiva.