Analyysi: Ulkomaalaispelaajien merkitys Korisliigassa on pysynyt lähes muuttumattomana – Vilpas on liigan kotimaisin joukkue

0
Seagullsin Antti Kanervo on ollut Korisiigan paras kotimainen pistemies (ka. 14,7). Tiistaina Kanervo heitti 10 pistettä Lahti Basketballia vastaan.

Ulkomaalaispelaajien rooli ja määrä pysyy Korisliigan kestopuheenaiheena kaudesta toiseen.

Usein kuultu väite kuuluu, että ulkomaalaispelaajien merkitys kasvaa vuosi vuodelta. Tilastojen perusteella tämä ei pidä paikkaansa.

Korisliigajoukkueilla on saanut olla kaudesta 2015–2016 lähtien kokoonpanossa korkeintaan neljä ulkomaalaispelaajaa. Viimeisten viiden kauden aikana muutokset ulkomaalaispelaajien peliajassa ja pisteissä ovat kuitenkin olleet pieniä.

Ulkomaalaispelaajat ovat tehneet kuluvalla kaudella 62,9 prosenttia pisteistä. Ulkomaalaispelaajien osuus peliajasta on ollut 52,3 prosenttia.

Viidessä kaudessa ulkomaalaispelaajien peliaika on vähentynyt kolmella prosenttiyksiköllä ja osuus tehdyistä pisteistä on pysynyt lähes samana. Viime kauteen verrattuna tehtyjen pisteiden osuus on laskenut 4,2 prosenttiyksiköllä.

Toinen vakioväite kuuluu, että ulkomaalaispelaajat ratkaisevat ottelut. Eli seura, joka hankkii parhaat ulkomaalaispelaajat, pärjää muita paremmin.

Tämäkään väite ei pidä paikkaansa, jos tarkastellaan kuluvaa runkosarjaa.

Runkosarjan voitosta tasapäin taistelevien Seagullsin ja Vilppaan ulkomaalaispelaajat ovat saaneet selvästi vähiten peliaikaa. Vilppaan ulkomaalaispelaajat ovat vieneet 44,5 prosenttia peliajasta ja tehneet 53,5 prosenttia pisteistä, Seagullsin vastaavat luvut ovat 47,6 ja 53,5.

Kärkikaksikon ohella myös BC Nokia (48,3 ja 53,4) kuuluu vähiten ulkomaalaisriippuvaisiin liigajoukkueisiin.

Korisliigan ulkomaalaisriippuvaisimmat joukkueet ovat Kouvot ja Karhubasket.

Hallitsevan mestarin Karhubasketin osalta lukema on kuitenkin aavistuksen harhaanjohtava, sillä kotimaisiksi pelaajiksi on laskettu ainoastaan Suomen kansalaiset. Niinpä Karhun bosnialainen Bojan Sarcevic on laskettu ulkomaalaispelaajaksi, vaikka hän ei vie paikkaa ulkomaalaiskiintiöstä.

Viime kauteen verrattuna Karhubasket on kuitenkin huomattavasti vähemmän riippuvainen ulkomaalaisnelikosta. Viime kaudella Karhubasketin poikkeuksellisen tasokkaat ulkomaalaispelaajat tekivät peräti 81,2 prosenttia pisteistä ja veivät 75,2 prosenttia peliajasta. Tällä kaudella lukemat ovat pudonneet 69,8:aan ja 65,6 prosenttiin.

 

Seuraavan kerran Korisliigan ulkomaalaispelaajien määrää käsitellään ennen kauden 2021–2022 alkua.

Viimeisten viiden kauden aikana on saatu selkeää dataa siitä, miten suuren roolin neljä ulkomaalaispelaajaa joukkueissa ottavat.

Mikäli ulkomaalaiskiintiö supistetaan kolmeen, paras vertailukausi on viimeisin kolmen ulkomaalaispelaajan kausi 2014–2015. Tuolloin ulkomaalaispelaajien osuus peliajasta oli kuitenkin vain 6,3 prosenttiyksikköä pienempi kuin kuluvalla kaudella ja pisteiden osuus 4,2 prosenttiyksikköä pienempi.

Toinen, joskin epätodennäköisempi, vaihtoehto on poistaa kaikki ulkomaalaisrajoitteet. Tätä kokeiltiin Korisliigassa kaudella 2006–2007.

Tuolloin ulkomaalaispelaajien osuus peliajasta oli 4,5 prosenttiyksikköä suurempi kuin kuluvalla kaudella ja osuus pisteistä vain 1,2 prosenttia suurempi.

Ulkomaalaispelaajien määrä on ollut ja tulee todennäköisesti olemaan jatkossakin Korisliigan tulevaisuuden kuumin ja kiistellyin kysymys.

Tämän jutun numerofaktat, vuosi vuodelta rapistuvat liigapaikkakuntien olosuhteet sekä viime aikaiset uutiset seurojen talousongelmista kertovat kuitenkin sen, että Korisliigalla on huomattavasti tärkeämpiäkin ongelmia ratkaistavanaan.

Korisliigan suosio ja seurojen hyvinvointi ei näytä riippuvan siitä, onko joukkueen kokoonpanossa kolme, neljä tai viisi ulkomaalaispelaajaa.