Suomalaisen urheilun käännekohtia – osa 1/10: Kun jöröjullikan onni kääntyi

0
Juha Mieto ja Thomas Wassberg lehdistötilaisuudessa Lake Placidin 15 kilometrin hiihdon jälkeen.

Neljä, kolme, kaksi, yksi ja NOIN! Oi, oi, oi, oi! Sadasosalla Juha voittaa tämän! Se saa kyllä nyt riemun kattoon!

Reilut 40 vuotta sitten, tarkalleen 17. helmikuuta 1980, Yleisradion tv-selostajat Pentti Salmi ja Juha Jokinen välittivät suomalaisille yhden unohtumattoman urheiluhetken.

Kurikan Ryhdin Juha Mieto voitti 15 kilometrin hiihdon olympiakultaa Lake Placidissa vaivaisen sadasosan erolla Ruotsin Thomas Wassbergiin.

Wassberg onnitteli heti maalialueella Mietoa ja myönsi rehdisti suomalaisen olleen parempi – joskin täpärimmällä mahdollisella erolla. Mieto otti vaikeroiden vastaan uransa ensimmäisen henkilökohtaisen olympiakullan.

– Notta olishan sen kullan voinu jakaa, Mieto myönsi kansainvälisessä lehdistötilaisuudessa.

Wassberg torjui Miedon ehdotuksen siltä istumalta.

– Kello on keksitty, jotta saadaan paremmuus selville, Wassberg muistutti.

Radioselostaja Paavo Noponen oli valmistellut tapansa mukaan olympiakullan varalta juhlapuheen, jonka hän lausui ääni väristen Suomen kansalle.

”Kuuluisan miehen nimi mainitaan kuin tulta iskevän salaman ja sitä seuraavan ukkosenjyrinän vavahtelevan kumun saattamana vielä hänen mainetekojensa jälkeenkin – jokapäiväisen elämän kehyksistä poiketen. Hän on suorittanut jotain kohahduttavaa, kiehtovaa ja uutta nuorisoa intouttavaa. Juha Mieto kuuluu näihin suuriin hahmoihin.”

Suomalaisilla ei juuri riittänyt sympatiaa ruotsalaisille. Niin monta kertaa Mieto – tuo karski ja lutuinen jöröjullikka – oli kohdannut ”kohtuutonta epäonnea” (eli Miedon loppuaika oli ollut muita huonompi).

Vuonna 1972 Sapporon olympialaisissa Mieto oli hävinnyt pronssimitalin kuudella sadasosasekunnilla. Vuoden 1974 MM-kisoissa Falunissa perinteiseen puusukseen luottanut Mieto hävisi uudella muovisuksella sujakoineelle Thomas Magnussonille (tosin Magnussoninkin suksen runko oli puusta).

Syntyi legendaarisia lauseita, joista yksi muunnelma kuului: ”Toiset uskoo Jeesukseen ja Mieto puusukseen.

Henkilökohtainen olympiakulta nosti Miedon suomalaisen hiihdon suurien joukkoon. Hänet valittiin vuoden urheilijaksi ensimmäisenä mieshiihtäjänä sitten Kalevi ”Susi-Kalle” Oikarisen.

Olympiakultaa seuranneet kaudet olivat kuitenkin vaikeita. Suomalaisen Pauli Siitosen kehittämä luistelutekniikka löi nopeasti läpi, eikä 197-senttisen Miedon kroppa taipunut uuteen ja huomattavasti nopeampaan tyyliin.

Olympiavoittaja unohdettiin nopeasti.

Mieto yritti eduskuntaan keskustan listalta vuoden 1991 vaaleissa, mutta huolimatta puolueen ”veret seisauttavasta” vaalivoitosta, Mieto jäi varasijalle.

Mieto kertoi 50-vuotishaastattelussaan marraskuussa 1999, että hänen suosikkiruokansa on mämmi ja lempiharrastus polttopuiden pilkkominen. Kumpikaan mieliteoista ei yltänyt otsikkoon asti.

Julkisuudesta poistuneen Mietaan nimi nousi esiin vain Ylen nostalgiakoosteissa tai Hiihtoliiton toistuvien dopingskandaalien yhteydessä.

Samaan aikaan Ruotsissa Wassbergia pidettiin moraalisena voittajana. Ruotsin hiihtoliiton aloitteesta sadasosista luovuttiin välittömästi Lake Placidin jälkeen.

Seitsemän vuotta Mietoa nuorempi Wassberg nousi olympiavoittajaksi neljä vuotta myöhemmin Sarajevon kisoissa, jossa hän voitti viestin ja 50 kilometrin hiihdon. Seitsenkertaisen arvokisavoittajan ura päättyi 1988 Calgaryn olympialaisten viestikultaan. Hänen mukaansa nimettiin luisteluhiihtotekniikka, jossa työnnetään sauvalla jokaisella liu’ulla.

Wassberg loi uransa paitsi menestyneenä valmentajana, myös suosittuna puhujana. Vaikeuksien voittaminen ja takaiskuista selviäminen henkilöityi Wassbergiin, jonka tavaramerkiksi nousi pitkä, tuuhea ja harmaantuva parta.

Suomessa Wassbergia pidettiin epäonnisena, mutta suoraselkäisenä miehenä – todellisena sankarina.

Lake Placidin miesten 15 kilometrin hiihdosta tuli helmikuussa kuluneeksi 40 vuotta. Ilta-Sanomat soitti vuosipäivänä Wassbergille.

– Muistan hyvin kun tulin maaliin ja näin, että hävisin kullan Juhalle sadasosalla. Ei siinä voinut kuin tyytyä kohtaloonsa. Se oli kuitenkin vain hiihtoa, kesken luentokiertueen tavoitettu Wassberg muisteli.

– Näin Juhan viimeksi Lahden MM-kisoissa 2017, kun olin SVT:n kommentaattorina. Juha oli katsomossa ja tervehdimme nopeasti.

Ilta-Sanomat ei tavoittanut Mietoa olympiakullan vuosipäivänä.

Fiktiivisessä juttusarjassa käännetään merkittäviä suomalaisia urheiluhetkiä ylösalaisin.

Oikeassa elämässä Wassberg voitti Miedon sadasosalla, eikä kukaan suomalainen ole unohtanut Mietoa – vaikka olisi yrittänyt.

Jätä kommentti