Korona pidättelee työntekijöitä Ukrainassa – ”Nyt näyttää todella pahalta”, halikkolaisviljelijä sanoo

15
Rannikon Puutarhaan tuli maanantaina kolme rekkakuormallista tavaraa, jota tällä satokaudella tarvitaan. Viljelijä Esa Rannikko purki lannoitelastia.

Vetinen talvi ei enää ole halikkolaisen viljelijän Esa Rannikon ainut murhe. Rannikon Puutarhan uutena uhkana on työvoimapula, jos koronavirus estää ukrainalaisia kausityöntekijöitä tulemasta töihin.

– Ukrainan rajat menivät kiinni sunnuntaina kello 15.00. Se tiedetään, että ne ovat kiinni ainakin kaksi viikkoa. Jatkoa ei tiedetä, Rannikko sanoo.

Ensimmäiset neljä ukrainalaista aloitti työnsä Rannikolla kahden viikon karanteenilla. Huhtikuun alussa pitäisi tulla kymmenen työntekijää lisää. Hekin päätyisivät tilalla ensin karanteeniin. Toukokuussa ukrainalaisia pitäisi olla töissä jo monta kymmentä.

–  Nyt näyttää todella pahalta. Paine on kova. Näillä pinta-aloilla emme saa kymmenellä ihmisellä paljon aikaiseksi, Rannikko toteaa.

Rannikon Puutarha joutuu rakentamaan tuotantokautta nyt tavallaan tyhjän päälle.

Perjantaina tuli kuorma pensasmustikan taimia, jotka pitäisi istuttaa. Maanantaina kolme rekkaa toi lannoitteita, mansikkamuovia ja talvilaatikoita.

– Nyt mitataan henkistä kanttia. Joudumme ottamaan riskejä ja miettimään, mihin lyödään panokset. Jos hyvin kävisi, koronatilanne normalisoituisi kesäkuulle mennessä, mutta kuka sen tietää, että niin käy? Kuka tietää, jos silloin ollaankin vielä pahemmassa tilanteessa?

Rannikon Puutarha viljelee liki kolmeakymmentä eri erikoiskasvia. Satoa pitäisi saada 180 hehtaarilta: mansikoita, tarhaherneitä, salkopapua, avomaankurkkua, kurpitsoita, vesimeloneita, tyrniä, pensasmustikoita, vadelmia…

Tila on suunnitellut palkkaavansa tänä vuonna yli sata suomalaista ja viitisensataa ukrainalaista kausityöntekijää. Esa Rannikkoa huolettaa paitsi työntekijöiden saatavuus myös se, miten tuotanto mahdollisesti saadaan kaupaksi.

– Tuntuu siltä, ettei mikään ole nyt omissa käsissä. On mietittävä, mitä järjestelyjä tehdään ja mikä on järkevää. Vahinkoa tulee joka tapauksessa, mutta laskutoimitus on nyt se, millä se saataisiin minimoitua.

Istuttavaksi suunnitellut taimet on tilattu. Rannikko huomauttaa, että ensin tarvittaisiin työvoimaa ja sitten vielä asiakkaita, joiden liikkumista ei ole rajoitettu.

Rannikon Puutarha on päättänyt sijoittaa kaikki tulijat portaittain karanteeniin niin, etteivät he ole kosketuksissa muiden työntekijöiden kanssa. Sitä varten on tehty suunnitelma useista karanteeniosastoista majoitustiloissa.

– Jos porukka on puhdasta, niin sitten pääsee töihin. Terveys edellä mennään, mutta entä jos Ukrainasta ei saada työntekijöitä edes karanteeniin saakka? Rannikko murehtii.

Rannikko arvelee, että jo pelkkä tieto karanteenista voi karkottaa osan kausityöntekijöistä.

– Meillä on käynyt töissä paljon pienten lasten vanhempia. Se on ymmärrettävää, että heille voi olla nyt kova paikka lähteä kotoa.

Halikkolaisen Meisalan Marjan ensimmäisten ukrainalaisten kausityöntekijöiden työlupa alkaa huhtikuun alussa.

– Se on turhan lähellä. Sitten on paha paikka, jos tilanne ei kuukauden päästä ole muuttunut. Jos tämä tällaisena jatkuu, suomalaiset saavat itse tulla poimimaan marjansa, viljelijä Janne Saario toteaa.

Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto on alan yrittäjien valtakunnallinen toimialajärjestö. Toiminnanjohtaja Miika Ilomäen mukaan suomalaistiloilla tarvitaan maalis-huhtikuussa jo satoja kausityöntekijöitä.

– Tilanne on vakava. Aika näyttää, mitä tuleman pitää.

Suomalaisilla marja- ja hedelmätiloilla käy satokauden aikana töissä yhteensä noin 15 000 ulkomaalaista kausityöntekijää. Heidän määränsä alkoi kasvaa 1990-luvulla, kun suomalaisia työntekijöitä ei enää ollut saatavilla riittävästi.

Työt kotimaisille

Eikö nyt tässä tilanteessa kuitenkin olisi hyvä, että suomalaiset nostaisivat takapuolensa sohvalta ja menisivät töihin.

Turhaan maksetaan ulkomaille palkkaa, kun täälläkin tarvitaan ostovoimaa talouden parantamiseen. Koronakin vielä pahentamassa asioita.

Paukkula

Mitä jos nämä alueen omat koululaiset saisivat kerrankin kesätöitä?

Muutamakin seteli auttaisi monissa perheissä tilannetta. Mansikkamaat olivat takavuosina perinteinen tapa aloittaa työura.

oi sen mansikan hintaa sitten torilla nostaa vastaavasti.

Keijo K.

Nykynuoriso kun on opetettu kännykälla ja sosiaalisen median kautta kaiken saamaan, niin se, joka saa tuon sakin mansikkamaalle tai yleensäkään tekemään muuta kuin räpläämään kännyä, on melkoinen fakiiri.

On pieni prosentti nuorisosta, joka suostuisi kesäaamuna nousemaan kuudelta aamulla lähteäkseen mansikkamaalle. Ikävää, mutta totta.

Salon Matti ja Talouskukkaro

Kertoo paljon yhteiskunnastamme. Salossakin työttömiä on noin 3 000, joiden päälle piilotyöttömät. Silti Saloon tuodaan jopa tuhat kausityöntekijää Ukrainasta.

Ihmiset ovat tottuneet pääsemään helpolla, kun voi nostaa helposti tukia tekemättä mitään. Ei ihme, että verotus on raju, joka ei silti riitä pyörittämään edes kuntataloutta.

Jotain pitäisi tehdä, ainakin vastikkeettomat tuet pitäisi lopettaa. Eikä tähän nyt käy selitykseksi se, että ei sillä palkalla elä.

Nykyinen yhteiskuntamalli kannustaa toimettomuuteen.

Ex-noksu

Tässähän on taustalla aivan sama syy, miksi suomalaiset tilaavat ja ostavat Kiinassa valmistettua tavaraa. Eri maa, eri tulotaso.

Valitettavasti noilla viljelijöiden tms. tarjoamilla palkoilla suomalaiset eivät täällä elä, vaan haetaan toimeentulotukea ja asumistukea avuksi. Suomalaisille vaikuttaa myös ns. tuloloukku.

Useimmat ihmiset ajattelevat kukkarollaan eikä sillä, että pitää periaatteesta tehdä raskasta peltotyötä tappiolla, jotta yrittäjä saa voittonsa.

Maija

”viljelijöiden tms tarjoamat palkat”. Et taida tietää, että maatalousalallakin on tes. Siinä on viime vuoden sopparissa alle 10 euron tuntipalkka. Huima, jos tulee maasta, missä euro on kovaa valuuttaa. Siksi ulkomaalaiset täällä käyvät töissä.

Tosin itse olen sen aikakauden lapsi, että juurikkaanharvennuksesta maksettiin kolme penniä metriltä. Kyllä minä niitä koulukavereita kadehdin, jotka syksyllä kertoivat käyneensä Linnanmäellä. Mutta itse tienasin kouluvaatteita, rannekellon, uuden pyörän.

En sano, että ennen oli paremmin. Sanon, että työnteon oppii vain tekemällä töitä.

Salon Matti ja Talouskukkaro

Reilun 10 euron tuntipalkalla monikin Suomessa joutuu tulemaan toimeen. Tässä on kyseessä rakenteellinen ongelma, joka Suomessa pitäisi ratkaista hyvinkin pikaisesti. Eu:n ulkopuolelta ei pitäisi myöntää ollenkaan työlupia sellaiseen työhön, johon löytyy Suomesta kykeneviä työntekijöitä, jotka ovat työttömyystuen piirissä. Tukia pitää tarpeen mukaan kohdentaa niille, jotka eivät oikeasti työllisty, ja jotka niitä sen vuoksi todella tarvitsevat. Byrokratiaa pitää helpottaa, että lyhyenkin työjakson tekeminen on mielekästä ja työ kannustaa tekemään. Eu:n ulkopuolisen työvoiman rajoittaminen määrätyillä matalapalkka-aloilla korjaa hyvinkin myös palkkaongelmaa, työn hinta nousee niukkuuden myötä. Se, että on kouluttautunut, ei voi olla este tehdä kaikkea tarjottavaa työtä, jos omalta alalta ei työllisty.… Lue lisää »

Ex-noksu

Hyvinpä Maija tunnut tietävän alan palkat. Ensimmäisessä kesätyöpaikassani maksettiin noin 8 markkaa/tunti.

Tein alaani liittyviä asennustöitä. En tehnyt kesätöitä ”töiden” vuoksi, vaan oppiakseni myöhemmin hyödyllisiä ammattitaitoja, jotka aikanaan johtivat minut matkapuhelinsuunnittelijaksi Mobiralle.

V.J.

Tuossahan olisi nuorille kesätöitä!

Urpo

Näyttää olevan porukkaa töissä muulloinkin kuin koulujen loma-aikoina eli kyllä ihan aikuisetkin voisivat työllistyä. Palkkatasosta en tiedä, mutta enpä minäkään ensimmäisten työpaikojeni tuloilla autoja tai taloja hankkinut. Jos olisin omistanut mopon, bensarahat olisin siihen saanut. Mutta kun en omistanut, enkä kavereideni tapaan kahviloissa käynyt tai vaatekaappiani jatkuvasti uusinut, kummasti rahat tarpeisiini riitti. Kritiikki yhteiskuntamallin ongelmista on siis oikea. Kun on jo koululaisena tiedossa, että tekemättä mitään ajautuu jatkossa ongelmiin, se kannustaisi hoitamaan omia asioita ajoissa eikä vasta sitten, kun ollaan luukulla ja jolloin yhteiskunnassakin nähdään enää massiiviset tukitoimet oikeana ratkaisuna. Sellaiset, johon tällä yhteiskunnalla ei ole varaa. Sinänsä kaikesta tilanteen… Lue lisää »

Aktiivista asennetta

Nuoret saisivat hyvää työkokemusta kesätöistä, ja työ sopisi myös aikuisille työttömille, jotka nostavat korvauksia ilman työvelvoitetta.

Laina Veijola

Kotimaassa on paljon työttömiä, siihen ryhmään kannattaa panostaa. Koululaisia vapautuu eri paikoista, hankkivat innoissaan opiskelurahaa.

Matti

Et taida olla yrittäjä. Tietäisit, miten halukkkaita suomalaiset ovat ja kuinka ahkeria.

Ex-Noksu

Oletko ”Laina” yhtään seurannut mediaa asiaan liittyen. Suuri osa työttömistä on 50+ ikäisiä, joilla on erilaisia työntekoa rajoittavia liikunnallisia sairauksia (kulumia jne.) Oletatko että he lähtevät nälkäpalkalla (8.91€/h) kaivamaan jotain pellosta?

Toisekseen, kuka yrittäjä uskaltaa palkata heitä fyysisesti vaativaan työhön? Työnantajan pitää järjestää työterveyshuolto ja maksaa sairausajan palkkaa. Työnantaja tuskin kertoo näistä asioista ukrainalaisille, vaan pyrkii saamaan kilpailuetua suomalaista työvoimaa käyttäviin nähden.

Vahtera

Olen ennen sotia syntynyt ja nähnyt muutakin kuin laiskottelun. Kun lentokoneet olivat ilmassa, me kaikki pakenimme pommisuojaan.

Silloin ei kysytty ikää, kun töitä sai. Ei mainittu palkasta ja sairauksista, eikä mitään muutakaan.

Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, ettei tänne tungeta vieraaksi. Jos olet samaa mieltä, mene töihin edes sen verran, että on vastiketta saamaasi avustukseen, sillä tilanne on nyt lähes sama kuin ennen sotia. Vain lentokoneet puuttuvat.