Koronavirusepidemia hidastaa tavaroiden kulkua maasta toiseen, mutta mitään tiettyjä tarvikkeita ei puutu

0

Koronavirusepidemia on hidastanut tavaran kulkemista maailmalla, mutta siitä ei ole viitteitä, että tiettyjä tarvikkeita puuttuisi markkinoilta. Näin arvioi STT:lle johtava asiantuntija Tiina Haapasalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK:sta.
– Meille välittyneen kuvan mukaan mikään tietty tavararyhmä ei ole huonommassa tilassa kuin muut. Kun tämä on näin maailmanlaajuinen kriisi, Haapasalo arvioi.
Maan hallituksen tavoite on ollut, että tavara- ja rahtiliikenne toimisi henkilöliikenteen rajoituksista huolimatta mahdollisimman hyvin sekä tuonnissa että viennissä.
– Lähtökohtaisesti tavarat liikkuvat vielä EU:n sisämarkkinoilla varsin normaalisti. Suomen tavoite tietenkin on, että näin on myös jatkossa, sanoo kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.) STT:lle.
Vaikutukset näkyvät viiveellä

Suomeen tuodaan muista maista muun muassa raaka-aineita, varaosia, elintarvikkeita, koneita, autoja ja komponentteja. Etenkin Kiinasta tuodaan Suomeen runsaasti varaosia ja laitteita moneen teollisuuden haaraan.
– Näiden toimitukset ovat hidastuneet, mutta meille asti ei ole näkynyt kriittisellä tavalla jonkin yksittäisen tuotteen puuttuminen tai poistuminen markkinasta, Haapasalo sanoo.
Skinnari muistuttaa, että vaikka lentoliikenne Kiinaan on koronan takia pysähtynyt, sinne on ollut koko ajan toimiva junayhteys.
Koronaviruksen vaikutukset eivät ole vielä näkyvissä ulkomaankaupan tavarakauppatilastoissa, jotka valmistuvat kahden kuukauden viiveellä. Skinnarin mukaan karkeina ennakkoindikaattoreina voi käyttää satamien liikennetilastoja, jotka ennakoivat heikkeneviä lukuja myös ulkomaankaupan puolelle.
Esimerkiksi Helsingin satamassa lähtenyt ulkomaan tavaraliikenne laski Skinnarin mukaan helmikuussa 20 prosenttia verrattuna vuotta aiempaan. Samaan aikaan tonneissa mitattu lähtenyt lastikonttiliikenne laski noin 27 prosenttia.

Keskuskauppakamari: Rajamuodollisuuksia kevennettävä ammattikuskeilta

Vaikka henkilöliikenteeseen on tullut paljon rajoituksia eri maiden viranomaisilta, tavaraliikennettä ei ole ainakaan vielä rajoitettu. Esimerkiksi Keski-Euroopan suuriin satamiin Saksassa, Hollannissa ja Belgiassa rahtilaivat kulkevat normaalisti. Ministerin tietoon ei ole tullut, että EU:n sisämarkkinoilla olisi sellaista häiriötä, että tavara olisi jäänyt maiden rajoille jumiin.
Haapasalon mukaan suurien huolintaliikkeiden tarjoaman tilannetiedon mukaan tavaraliikenteessä on jonkin verran ruuhkaa EU-maiden rajoilla. Melkein kaikkien Manner-Euroopan maiden rajoilla on jokin rajanylityskohta, jossa on enimmillään yhden tunnin jono.
– Tilanteeseen nähden tämä ei kuitenkaan ole vielä liian vakavaa, ja hidastukset johtuvat siitä, että henkilöliikennettä tarkistetaan.
Tavaraliikenteelle EU-maiden rajoilla pyritäänkin nyt saamaan yhteisellä päätöksellä pikakaistoja, niin sanottuja vihreitä kaistoja.
Keskuskauppakamari vaatii tavaraliikenteen sujuvuuden varmistamista nopeilla toimilla.
– Kaikki keinot tämän varmistamiseksi ja lisäämiseksi ovat tässä tilanteessa tervetulleita, Skinnari sanoo.
Keskuskauppakamari haluaa muun muassa, että vihreillä rajanylityskaistoilla rajamuodollisuudet ammattikuljettajilla kevennetään minimiin.

Eläkeläiset takaisin rattiin
Pandemian levitessä uhkana on, että tavaraliikenteen kulun kannalta kriittisiä työntekijöitä sairastuu paljon, mikä vaikuttaisi saatavuuteen. Haapasalon mukaan tähänkin voidaan varautua.
– Esimerkiksi yritykset voisivat kutsua muualla töissä tai eläkkeellä olevia kuorma-auton kuljettajia töihin, jos viikkojen edetessä tarve vaatii.
Haapasalo on itse jäsenenä huoltovarmuuskeskuksen logistiikkasektorissa, jonka tehtävänä on muun muassa pohtia, miten pandemian leviäminen aiheuttaisi mahdollisimman vähän haittaa tavarankuljetuksiin.
Skinnarin mukaan koronaviruksen lopulliset vaikutukset kansainväliseen talouteen ja kauppaan jäävät nähtäväksi.
– Tietysti juuri nyt se vaikutelma on synkkä.
Tuorein talousennuste saatiin tänään Pellervon taloustutkimus PTT:ltä, jonka mukaan Suomen talous supistuu tänä vuonna 3-6 prosenttia riippuen siitä, kuinka nopeasti koronaviruksen aiheuttamasta kriisistä toivutaan.
Skinnari ei halua ennustaa, miten paljon Suomen talous supistuu tänä vuonna.
– On mahdotonta antaa arvioita, mitä tämä tarkoittaa talouden laskun osalta. Tärkeintä on se, että teemme kaikkemme, jotta suomalaisten yritysten vientitoiminta on kovassa iskussa kriisin jälkeen, Skinnari korostaa.

STT

Kuvat:

Jätä kommentti