Kökkön talon sali muuttui toissa viikolla koulutilaksi Someron Pitkäjärvellä. Kurvisen perheen seitsemäsluokkalainen Jaakko, kuudesluokkalainen Aimo ja kolmasluokkalaiset kaksoset Noora ja Laura työskentelevät kukin omassa työpisteessään.

Oppimestarina valvoo perheen isä Jani Kurvinen, jonka kalenterin koronapandemia tyhjensi kertaheitolla. Täyteen ahdetusta kalenterista lähtivät niin kotikaupungin kuin maakunnankin poliittiset kokoukset sekä monipuolisen yhdistystoiminnan velvoitteet.

– Aloitimme kouluntyöt heti maanantaina 16. maaliskuuta. Poikien kanssa oli ensin pientä draamaa, kun heidän mukaansa kaikki muut koulukaverit saivat pelata, mutta meillä keskityttiin koulutehtäviin, Kurvinen kertoo.

Ensimmäinen etäviikko oli ”melkoista opettelua”, eikä kaikki ollut selvää vielä seuraavallakaan. Koulun suunnasta etäopetus alkoi organisoitua parin päivän totuttelun jälkeen ja on Kurvisen mukaan parantunut koko ajan.

Kurvisilla koulu alkaa kello 9. Kaikki opiskelevat aineita oman lukujärjestyksensä mukaan, mutta jokaisen tunnit ovat kolmen vartin mittaiset. Välitunneilla ei mennä ulos, joten silloin isältä irtoaa lupa jopa tietokonepeleihin.

– Yläkoululaisten oppitunnit pidetään Googlen nettisivu Classroomissa, jonka opettajat avaavat varttia ennen tunnin alkua.

Suuri osa koulutöistä tehdään tietokoneella. Someron kaupunki on jakanut kannettavat Chromebook-tietokoneet niille, joilla ei ole omia koneita käytössään.

– Meillä kotikoulun aloittamista helpotti se, että vuoden sisällä kummallekin pojista oli hankittu oma tietokone ja kaikki piuhat vedetty valmiiksi.

Kolmasluokkalaiset Laura (vas.) ja Noora Kurvinen opiskelevat kolmatta viikkoa kotona. Kuva: SSS/Santeri Haranto

Tietokonepeleistä innostuneet pojat käyttävät tottuneesti koneita mikrofoneineen ja kameroineen.

– Tytöt käyttävät yhteistä läppäriä pääasiassa vuorotellen, mutta toinen saa käyttöönsä minun koneeni, jos heidän pitää työskennellä koneella yhtä aikaa.

Kurvinen on varma, että kaikilla vanhemmilla ei ole koululaisten opastamiseen tarvittavia tietoteknisiä valmiuksia.

– Oppilailla on iso vastuu löytää kaikki tehtävänsä, kun läksyjä ilmoitetaan monen eri nettisivun kautta. Niitä tuleekoulujen viestijärjestelmäWilmasta sekä Sanomapron, 10monkeysin ja blogin kautta, ja jokaiseen on oma salasanansa.

Osa koulutehtävistä tallennetaan opettajien nähtäviksi Google Driveen ja osa lähetetään kuvina sähköpostilla. Kurvinen sanoo opettajien olevan hyvin selvillä oppilaiden etenemisestä: tekemättömistä tehtävistä tulee ensin Wilma-kysely, sitten soitto oppilaalle ja lopulta vanhemmalle.

Lapsilla on mennyt kotikoulussa mukavasti.

– Parasta on olla kotona isin kanssa, sanoo Laura, jonka mielestä koulunkäynti ja kavereiden näkeminen olisi kuitenkin kivempaa.

Noora näkee kotikoulun etuna myös sen, että voi nukkua pidempään:

– ”Kouluun” voi kävellä suoraan aamupalalta paria minuutta ennen tunnin alkua eikä myöhästy!

Opiskelun lomassa Noora on ehtinyt piirtää yli 30 Pokemon -hahmoa.

– Parasta on se, että saa olla kotona ja huonointa se, että pitää olla kotona, Jaakko kuvailee kaksijakoisia tuntemuksiaan.

Hän sanoo, että oppilaan vastuu opintojen etenemisestä on kasvanut etäopetuksessa.

Aimo on huomannut tehtävien valmistuvan hitaammin kotona kuin koulussa. Hän toivoo tilanteen normalisoituvan pian, jotta pääsee näkemään kavereitaan. Tätä nykyä Aimo on heihin yhteyksissä lähinnä tietokonepelien kautta.

– Onhan tämä tosi outoa, mutta ihan jees kuitenkin, hän luonnehtii kotikoulua.

Poikien pelikoneet on nyt valjastettu koulutyöhön. Kuva: SSS/Santeri Haranto

Normioloissa Jaakko käy Kiiruun yläkoulua Someron keskustassa ja nuoremmat sisarukset Pitkäjärven kyläkoulua kivenheiton päässä kotoa.

Aimo laskee parhaillaan matematiikassa tilavuuksia ja pinta-aloja; Jaakko pohtii historian kokeen äärellä, miten Krimin sota näkyi Suomessa. Tytöt sanovat tehneensä ”miinuslaskuja allekkain”. Jani Kurvinen kokee laskutehtävissä neuvomisen helpoksi, mutta suomen kielioppiin hänen täytyy syventyä.

– Sijamuotoja pitää lukea oikein huolella, jotta voi auttaa. Tykkään käydä läksyjä läpi ja ehkä opin samalla itsekin jotain, hän tunnustaa.

Liikuntatunnilla lapset ovat juosseet kotikulmilla ja välillä ulkoiluttaneet perheen neljää shetlanninlammaskoiraa. Musiikkitunneille Kurvinen on kaivanut avukseen vanhan pianokoulukirjansa eli John Thompsonin Pienet sormet soittamaan.

– Koulussa olisi helpompi soittaa Mozartia, kun siellä on jättimäinen valkokangas, josta näkee ohjeet, Noora toteaa.

Koulunkäynnissä hyödynnetään myös kotitöitä: tyttöjen piti esimerkiksi siivota vaatekaappi, josta otettiin kuvat ennen ja jälkeen. Jaakko tekee kotitalousopinnoissaan joka viikko jonkun ruokalajin. Viime viikolla poika valmisti perheelle lounaaksi perunamuusia, johon hän sekoitti peuranlihasäilykettä ja maustoi oreganolla.

Perheen äiti Meira Kurvinen saa keskittyä kokopäiväisesti ompelutyöhönsä, kun isä johtaa lasten etäkoulunkäyntiä. Sen ohella perheen arkea on muuttanut suuresti lasten harrastusten keskeytyminen: kuljetukset karate-, jalkapallo-, salibandy-, jääkiekko- ja telinevoimistelutreeneihin eivät nyt kuormita. Harrastusten puutteessa lapsille ei Kurvisen arvion mukaan ole kuitenkaan jäänyt ylimääräistä energiaa:

– Koulunkäynti kotona on niin intensiivistä ja erilaista.

Koulukirjojen lisäksi opiskelussa käytetään usein tietokonetta ja puhelinta. Kuva: SSS/Santeri Haranto

Yrittäjä hoitaa töitään koulupäivän lomassa ja osallistuu iltaisin etäkokouksiin

Harvalla vanhemmalla on yhtä hyvät mahdollisuudet heittäytyä koulumestariksi kuin Jani Kurvisella . Kökkön Lomamökkien isäntä ja lämmityspellettiä maahan tuovan Ecospring Finland Oy:n toimitusjohtaja hoitaa työasioitaan koulupäivien lomassa puhelimitse ja sähköpostitse.

– Lämmityspellettiä ihmiset tarvitsevat koronasta huolimatta, mutta leirintäalue ja lomamökit elävät maalis–huhtikuussa vuoden hiljaisinta aikaa. Kesän suhteen olen toiveikas, sillä sitä on kyselty paljon. Monikaan ei uskalla varata ulkomaan matkaa, mutta kotimaan kohteiden kanssa on helpompi säätää, jos tulee tarvetta muuttaa aikatauluja koronan takia.

Jani Kurvinen on Someron kaupunginvaltuuston keskustalainen puheenjohtaja ja Varsinais-Suomen maakuntahallituksen varapuheenjohtaja, jota työllistää politiikan lisäksi laaja yhdistyskenttä. Hän toimii aktiivisesti melkein kymmenessä yhdistyksessä ja on muun muassa Autoliiton Salon osaston puheenjohtaja.

Kurvinen huomauttaa, että etäkokousten pito on alkanut, mutta iltaan sijoittuvat palaverit eivät häiritse kotikoulun pitämistä.

– Esimerkiksi kaupunginhallitus, maakuntahallitus ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kuntakokous on jo pidetty etänä.

Kurvinen toteaa koulujen etäopetukseen siirtymisen rokottavan raskaasti useiden lapsiperheiden taloutta.

– Monen vanhemman tulopohja pettää koronapandemian takia, mutta menot lisääntyvät jo pelkästään siksi, että lapset ovat arkenakin kotona syömässä.

Kurvinen pitää hyvänä, että kunnissa mietitään keinoja alkaa jakaa kouluruokaa.

– Monissa perheissä sille on tarvetta ja keskuskeittiöissä ruokaa tehdään joka tapauksessa. Kotona asuvat vanhuksetkin tarvitsevat ruokapalveluja koronapandemian aikana enemmän kuin tavallisesti.