Leevi Jalosella edessään työnteon vuodet – Pelkällä lahjakkuudella saavutettava motocross-menestys on nyt saavutettu

0
Leevi Jalosella on kotitallissaan muistoina kisa-asuja menneiltä vuosilta ja myös uran ensimmäiset kilpapyörät ovat edelleen tallessa. Kuva: Jan Sundman

Otetaan ensin pakollinen korona-kysymys pois alta: miten pandemia on vaikuttanut muurlalaisen motocross-kuljettaja Leevi Jalosen ajoihin?
– Kauden aloitus nyt ainakin venyy parilla kuukaudella kesäkuun alkuun. Kisamäärässä mitattuna kyse ei kuitenkaan ole välttämättä kuin pari kilpailua lyhyemmästä kaudesta. Mutta toki, vielä on vaikea ennustaa miltä tilanne näyttää parin kuukauden päästä, Jalonen pohtii.
Sen sijaan harjoitteluun pandemia on vaikuttanut jo ja tulee vaikuttamaan jatkossakin. Motocross on koko Jalosen perheen yhteinen harrastus, joka vie heidät Suomen soraratojen lisäksi paljon myös Baltian maihin, Viroon etupäässä. Rajojen sulkeutumisen myötä asiaa Viroon ei ole, ja se syö tällä hetkellä ison osan harjoittelumahdollisuuksista. Jos ratoja aletaan myös Suomessa sulkemaan, menee treenaaminen jo todella vaikeaksi.
– Ajamaan pääsee Kavilaan, jonka lisäksi pyörän hallintaa ja tekniikkaa päästään varmasti tekemään jonkin verran tuttavan soramontulle Muurlassa, mutta siinäpä se pitkälti on. No, fysiikkaa on ainakin aika hioa, hymähtää Leevin isä Mika.

Fysiikkaa motocross toisaalta vaatiikin. 16-vuotias Leevi Jalonen on urallaan nyt siinä vaiheessa, jossa lahjakkuudella saadut ”ilmaiset menestysvuodet” alkavat olla takana ja tästä eteenpäin kymmenien Suomen Cup-sarjaa ja Baltian maiden kisoja kiertävien kuljettajien katraasta alkavat erottua ne, jotka treenaavat pyörällä ajamisen lisäksi myös kuntosaleilla ja pururadoilla.
– Aika-ajot ovat aika nopea rykäisy, ja siinä voi pärjätä vielä pelkällä ajotaidolla, rohkeudella ja nopeudella. Mutta jos peruskuntotreeni ei ole ajojen päälle maistunut, on runsaan 20 minuutin mittainen kisa loppua kohden aika hapotusta. Kyllä siellä jyvät alkavat erottua siinä vaiheessa akanoista, kaikki kisat paikan päällä seuraava Mika Jalonen sanoo.
Minkälainen suoritus motocross-kisa sitten fyysisesti on? Leevi Jalonen mittaa sykkeitään kisasta toiseen. Radat ovat vaativuudeltaan erilaisia, mutta sykealue pysyy silti tasaisesti 180–200 lyönnin välissä huippulukemien kohotessa jopa 210:een.
– Onhan se aika puristus. Ei se (syke) alle 180:n ole oikein missään vaiheessa kisaa. Salolainen Leevi Takatalo on vastannut jo muutaman vuoden treeniohjelmista, siitä on ollut iso apu, Leevi sanoo.

Sumeko Racing Team Kawasakin väreissä kisaava Jalonen nousi Viron talven hallisarjassa loppukautta kohden lähemmäs kärkeä. Kausi huipentui Baltic Master Cupin päätöskisaan, jonka ensimmäisen erän Jalonen voitti ja sijoittui toisessakin toiseksi. Loppusijoitus MX BC -luokassa oli siten kolmas. Sarjassa kilpailee juniorien lisäksi myös yleisen sarjan kuljettajia.
– Pyörä vaihtui viime kesäksi 85-kuutioisesta 250-kuutioiseen ja siinä oli alkuun aika paljon totuttelemista. Suomen kesän kisat menivät enemmän uuteen pyörään totutellessa, mutta talven kisoissa ajaminen alkoi jo sujua paremmin. Nyt alan olla sinut ison pyörän kanssa, Jalonen sanoo.
Suomessa Jalonen on ajanut viime kauden junioreille tarkoitettua MXJ-sarjaa. Sijoitukset ovat olleet kärkikymmenikön ulkopuolella, ja tulevalla kaudella tavoitteena on nostaa noita sijoituksia muutamalla pykälällä kohti palkintopallisijoituksia.
– MXJ-sarjassa kerätään sarjapisteiden lisäksi luokittelupisteitä, jotta saisi oikeuden siirtyä yleiseen sarjaan, eli MXA:han. Nyt on tietysti vielä aika auki, miten monta kisaa tänä vuonna päästään ajamaan. Mutta jos vain pari kisaa jää välistä, pitäisi noiden pisteiden saavuttamiseksi jo tällä kaudella sijoittua tasaisesti sijoille 5–7. Se on kova tavoite, mutta tulevalla kaudella sellaisista sijoista on ensimmäistä kertaa realistista ajaa, Jalonen selventää.
Suomen radoilla Salon Moottorikerhoa ja Virossa Tihemetsa Motoklubia edustavalla Jalosella on aikaa pisteiden keräämiseen rutkasti. 16-vuotiaana hänellä on oikeus ikänsä puolesta ajaa MXJ -sarjassa vielä neljällä seuraavallakin kaudella.

Kuten yleensä moottoriurheilussa, myös motocross vaatii kilpatasolla melkoisen summan rahaa. Tarkkoja summia Jaloset eivät ole enää ynnäilleet, mutta vuositasolla kulut ovat joka tapauksessa viisinumeroiset.
– Täytyy olla kiitollinen, että meillä on useita paikallisia yhteistyökumppaneita, eihän se muuten olisi mitenkään mahdollista. Esimerkiksi viime vuonna olimme perheen kanssa ulkomailla kisa- tai harjoitusreissuilla noin 80 päivää, Jaloset laskevat.
Entä millaiset ovat Jalosen tavoitteet motocrossin saralle tuleviksi vuosiksi?
– EM-sarja on varmaan sellainen kovin sarja, mihin voisi päästä kilpailemaan. Mutta tällä hetkellä ykköstavoite on luonnollisesti kivuta kohti Suomen ja Baltian maiden kärkeä. Sen jälkeen voi vasta haaveilla isommista kisoista, Leevi päättää.

 

Jätä kommentti