”Olisiko aika tehdä jotain?” SSS:n kysely kertoo kaupunkilaisten turhautumisesta epäsiisteyteen

15

Mitkä ovat Salon keskustan ihmetyksen ja ihastelun aiheet? Mitä salolaiset kaipaavat lisää kotikaupunkinsa ytimeen?

Salon Seudun Sanomat kysyi lukijoiltaan mielipiteitä keskustasta. Ennen ensimmäisenkään vastauksen lukemista yksi asia kävi selväksi: salolaiset välittävät kaupungistaan.

Vastauksia kertyi runsaasti. Yli 130 vastaajaa otti kantaa kaupungin hyviin ja huonoihin puoliin sekä visioi pitkän listan kehityskohteita.

Mitä salolaiset kertoivat?

Kaavoitusarkkitehti Tarja Pennanen on sitä mieltä, että Salon keskusta pärjää hyvin vertailussa muiden samankokoisten kaupunkien kanssa. Kuva: SSS/Santeri Haranto

Salon kaupungin kaavoitusarkkitehti Tarja Pennanen seisoo Turuntiellä entisen Eino Heinon vaateliikkeen edessä. Vaatteita liikkeessä on myyty viimeksi yli kymmenen vuotta sitten. Nyt jäljellä on painunut rakennus.

– Salon kaupunkialueen rakennukset on perustettu savipohjalle kuten rannikon jokivarsikaupungeissa yleensäkin. Painumista tapahtuu, sanoo Pennanen.

Eino Heinon kiinteistö on lohduton näky. Ei ihme, että juuri se keräsi eniten mainintoja SSS:n kyselyyn vastanneiden harmituslistauksissa. ”Kauhistelen Eino Heinon kiinteistöä. Katkennut, vajonnut talorötiskä.” Näin kirjoittaa yksi vastaajista ja summaa samalla monen muun mietteet.

Kiinteistön omistavat kolme Heinon sisarusta. Yksi heistä on Annemari Heino. Hän sanoo olevansa aivan samaa mieltä kuin kyselyn vastaajat.

– Tiedän, että rakennus on kamala. Häpeän sitä päivittäin, ja kiinteistöön liittyvät kustannukset rasittavat meitä vuosittain.

Heino kertoo, että kiinteistön myyntiä tai purkua on pohdittu ja selvitetty. Asiat eivät ole kuitenkaan edenneet lopullisiin päätöksiin asti, ja korttelin muiden hankkeiden tilanne on osaltaan monimutkaistanut prosessia. Vyyhti kiteytyy pysäköintijärjestelyihin ja ajoväyliin.

Helenankadun puolella korttelia on vireillä rakennushanke, josta Heinon tontin kaksi muuta omistajaa Maija Virtanen ja Hannele Tiilikka sekänaapuritaloyhtiö Asunto Oy Peisankulmaovat valittaneet. Asia odottaa parhaillaan päätöstä korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

Kaupunki ei voi pakottaa ketään myymään, ostamaan tai rakentamaan uutta. Jos rakennus aiheuttaa esimerkiksi vaaraa tai rottaongelmia, kaupunki voi patistaa kiinteistönomistajaa kohennus- tai jopa purkutoimiin uhkasakon voimalla.

Mutta voiko kaupunki tehdä jotain rakennuksille, jotka moni kokee katukuvaa rumentavina ja epämiellyttävinä?

– Maalin halkeiluun ei puututa. Rakennuksen täytyy olla merkittävästi laiminlyöty, ja sellaisiin tapauksiin on kyllä Turuntiellä ja Helsingintiellä puututtukin, sanoo Salon rakennus- ja ympäristövalvonnan johtaja Janne Ranki.

Artikkeli jatkuu listauksen jälkeen.

Poimintoja vastauksista: Tätä ihmettelen keskustassa

  • ”Miksi kiinteistöjen omistajia ei velvoiteta pitämään huolta omasta kadunvarresta ja poistamaan vanhoja teippauksia, kun liike on muuttanut? Kuolleet liikkeet voisivat siistiä ikkunansa muutenkin.”
  • ”Pääkadun varrella on harmillisen paljon ränsistyneitä kiinteistöjä, joiden myötä tulee surullinen kuva kaupungin tilanteesta.”
  • ”Plazan edustalla oleva räkäinen tupakkapaikka. Keskellä kävelykatua, ja sen ympäristö räitty todella kamalaksi. Yök!”
  • ”Ihmettelen, ettei täällä kaupungilla ole yhtäkään kunnon laadukasta aurinkoista terassia.”
  • ”Kävelykatuasia on ilmeisesti jäänyt johonkin unholaan, ikävä kun kaikki uudet ideat torpataan heti. Jotenkin pysähtyneisyyden aika vallitsee Salossa.”
  • ”Keskustan jalkakäytävät ovat todella huonossa kunnossa, olisko aika tehdä jotain?”
  • ”Tyhjät liikehuoneistot. Tuleeko edullisemmaksi pitää niitä tyhjillään kuin vuokrata kohtuuhinnalla?”
  • ”Ihmettelen, miten vähän keskustassa näkyy opiskelijoita ja nuoria pariskuntia, kaupungin eteenpäin menemisen kannalta elintärkeää ikäluokkaa. Tietävätkö he kuinka edullista ja helppoa Salossa on asua verrattuna suurempiin kaupunkeihin?”
  • ”Muualta muuttaneena kaupungin rähjäisyys ihmetyttää. Vieraille kaupunkia näytettäessä hävettää julkisivujen huonokuntoisuus.”
  • ”Esteettömyys on onnetonta ja jalkakäytävien kiveykset epätasaisia. Ihmettelen, ettei täällä arvosteta kauneutta ja panosteta siihen.”
  • ”Miksi joen lenkkiä sokeritehtaan ja riippusillan välillä ei kunnosteta kokonaisuudessaan?”
  • ”Näyteikkunoiden teippaukset ovat repaleisia tai kauhtuneita.”
  • ”Ihmettelen yrittäjäkulttuuria. Joku estää uusien yrittäjien pääsyä Salon katukuvaan, ja se tuntuu oudolle tavalle päästä eteenpäin.”
  • ”Suurta määrää huumehörhöjä, jotka myy, käyttää ja häiriköi.”
  • ”Hämeentien ankeus. Itäinen ohitustie tuli ja mahdollistaisi nyt Hämeentien viihtyisyyden parantamisen. Missä ovat puuistutukset, pyörätie ja viihtyisät jalkakäytävät?”
  • ”Miksi Länsirantaa suojellaan ”ihmeenä”? Ei ole kuin kamala naakkojen ulosteessa kylpevä parkkipaikka.”
  • ”Jos ulkopaikkakuntalainen tulee Saloon Helsingintien kautta, niin voi kamala sentään! Surkeita lahoamispisteessä olevia talonrötisköjä oikealla ja vasemmalla, tyhjiä ikkunoita ja pusikoituneita tontteja.”
  • ”Keskustan siistiminen ja uudistaminen tökkii. Asumme Turussa ja vietämme kesät Salossa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Turun keskusta on uudistunut vauhdilla, vaikka päättäjiä ja mielipiteitä on paljon enemmän. Samassa ajassa Salon keskustan palvelutarjonta on vähentynyt, eikä kaupunkiin ole tullut mitään yleishyödyllistä kehitystä, vain muutama kerrostalo. On vaikea uskoa ja ymmärtää miksi Salon uudistuminen on pienemmästä päättäjäjoukosta huolimatta näin tahmeaa ja pysähtynyttä.”
  • ”Nykyinen Steissin talo on ruma kuin mikä ja vielä näkyy kaikille junalla kulkeville ihmisille.”
  • ”Osaaminen on kadoksissa Salon keskustan uudemmassa rakentamisessa. Tässä muutama esimerkki: Helsingintie 14: Kylpyhuonekaakelilaatikko, joka räjähtää ympäristöstään. Sekava ja levoton kohta Helsingintiellä. Helsingintie 1 ja Horninkatu 15 kulma: muovailuvahamöhkäle, joka ei ole vuosikymmenien aikana asettunut paikalleen. Sekava ja levoton kadunkulma. Helenankatu 16-18: Paskanruskea kattokerros. Levottomia ja rumia rakennuksia.”
Vuonna 2018 remontoitu Kastun talo ja muut huolenpitoa saaneet vanhat rakennukset keräsivät kehuja kyselyyn vastanneilta. Kuva: SSS/Santeri Haranto

Turuntieltä matka jatkuu Annankadun kautta Vilhonkadulle.

LähiTapiolan kulmassa uusi kiveys on hyväkuntoinen ja siisti. Kaikkialla näin ei ole. Moni kyselyyn vastannut toivoo, että kadut ja jalkakäytävät olisivat paremmassa kunnossa.

Työnjako on selvä: kaupunki tekee jalkakäytävien korjaukset ja kiinteistönomistajat huolehtivat kunnossapidosta. LähiTapiola tarttui kuitenkin itse toimeen ja kustansi remonttityöt.

– Halusimme siitä turvallisen, sanoo LähiTapiolan toimitusjohtaja Ari Lagerström.

Keskustassa kulkiessa tyhjää liiketilaa ei voi olla huomaamatta. Sitä on kadunvarsilla ja kauppakeskuksissa.

SSS:n kyselyssä huoli tyhjistä liiketiloista saa negatiivisten asioiden listalla toiseksi eniten mainintoja ränsistyneiden rakennusten jälkeen. Tarja Pennanen pitää Salon keskustaa edelleen pääosin vireänä.

– Minusta tilanne ei ole Salossa sen huonompi kuin muissa samankokoisissa kaupungeissa. Liiketiloja on tyhjinä, mutta paljon on myös toimivia liikkeitä. Salosta saa kaikkea.

Plazan vanhan ja uuden osan välissä voi seistä hetken sateelta suojassa. Kauppakeskuksen vanhempi osa avattiin vuonna 1992 ja uusi puoli vuonna 2006. Samalla paalutettiin iso linjaus: Salossa kauppakeskus päätettiin tehdä keskelle kaupunkia, ei pellolle kaupungin ulkopuolelle.

– Aivan loistavaa, että kauppakeskus on keskustassa, sanoo Pennanen. Hän pitää sitä oleellisena asiana kaupunkikeskustan elinvoimalle.

Uuden puolen alakertaan hiljattain avannut kahvila näyttää kadulle hämyiseltä ja lämpimältä – ja on arkisin auki yhdeksään asti. Tällaisia paikkoja moni kyselyyn vastanneista tuntuu kaipaavan: tätä toivoisin lisää -listauksessa eniten mainintoja keräävät palvelut laidasta laitaan ja laajat aukioloajat.

Ennen sen tarkempaa perehtymistä vastaajien toiveisiin on aika käydä katsomassa, mistä salolaiset keskustassa eniten pitävät.

Artikkeli jatkuu listauksen jälkeen.

Poimintoja vastauksista: Tätä ihastelen keskustassa

  • ”Lyhyet välimatkat. Kaunis ympäristö kirjaston ja torin seudulla. Helpot yhteydet palveluihin autolla ja jalan. Hyvä ja paraneva palvelu koko kaupungissa. Ilmaiset parkkipaikat.”
  • ”Jokiranta ja tori sekä puistot ovat suosikkipaikkoja keskustassa.”
  • ”Ruuhkattomuus ja vapaiden parkkipaikkojen suuri määrä ovat Salon keskustan ehdottomia etuja. Liikkeissä saa hyvää asiakaspalvelua, ja kesällä kaiken kruunaa Suvisalon iltatori.”
  • ”Kaunis tori. Kirjasto, joka sopii miljööseen. Kesäinen vihreys.”
  • ”Salon VPK:n talo keskellä vilkkainta keskustaa. Toki samassa korttelissa muutkin vanhat talot. Kaikista näistä jopa pidetään huolta.”
  • ”Jokiranta, tori, kirjasto, kirkko. Tykkään hienoista puutaloista, joissa on koristeellisia puuleikkauksia. Sininen talo – keskustassa on kaksikin sinistä taloa, mutta vasta muuttaneena en tiedä, mikä on mikä!”
  • ”Iltaisin sillat nätisti valaistu. Kirjastolla keväisin kukkiva upea puu loistaa sävy sävyyn kirjaston kanssa. Puutaloja siellä täällä, niissä tunnelmaa. Veturitalli hieno ilmestys.”
  • ”On aivan ällistyttävän hienoa, että keskellä kaupunkia on eurooppalaisenkin mittapuun mukaan likimain täydellinen urheilupuisto!”
  • ”Öiset tyhjät kadut. Halpa kebab.”
  • ”Kastun taloa remontin jälkeen juuri tänään ihastelin.”
  • ”Jokaista valoa ikkunassa.”
  • ”Pieniä kivijalkakauppoja, joita vielä löytyy muutamia. Torin varren uutta kerrostaloa ja sen edustalla olevia jalkakäytävän uusia valoja.”
  • ”Jokilaiva oli edustavan näköinen viime kesänä.”
  • ”Kesäinen Salo on erittäin kaunis. Keskustassa on myös vanhan kaupungintalon vieressä kiva lasten leikkipuisto, joka on erilainen kuin muualla.”
  • ”Seppä Laurin patsas kertoo tärkeästä ajanjaksosta, jolloin rauta oli kuumaa ja sitä taottiin. Ihailen myös iltatorin kirpputorimyyntiä. Toivon sen vielä joskus kasvavan takaisin niihin mittoihin, joissa se oli 1990–2000-lukujen taitteessa.”
  • ”Taidemuseo Veturitalli kaikkineen sisältä ja pihalta.”
Torilla tavataan! SSS:n kyselyssä tori nousi salolaisten suosikkipaikaksi numero yksi. Myös torin vieressä oleva Tykkipuisto on kaupunkilaisten mieleen. Syysmarkkinat on yksi torin vuotuisista tapahtumista. Kuva: SSS arkisto

Tori, vanhat talot ja jokiranta.

Nämä kolme asiaa nousevat kyselyn mitalisijoille, kun listataan salolaisten lempiasioita keskustassa. Myös kirjasto, tykkipuisto ja muut vihreät keitaat saavat paljon kehuja.

Vilhonkadulla kirjaston kohdalla voi nähdä yhdellä silmäyksellä monia salolaisten lempiasioista. Tämä on myös kohta, jonka kohentamisesta kaupunki on jo tehnyt päätöksiä: pääkirjaston pihan muutostöihin on varattu 200 000 euroa.

– Pihaa suunnitellaan nyt. Aita otetaan pois, ja esteettömyys huomioidaan paremmin, sanoo Tarja Pennanen.

Tavoitteena on avoimempi tila, jossa kirjasto saisi vielä suuremman roolin. Samalla kohenisi 1900-luvun alussa tehdyn nikkarityylisen Kärjen talon ympäristö.

Kirjaston pihalta löytyy vielä yksi pieni mutta tärkeä asia: kirsikkapuu. Sen kauneus nousi esiin SSS:n kyselyssä. ”Kukkien” ja ”vihreyden” yleisluonnehdintojen lisäksi kaksi yksittäistä puuta saivat kyselyssä positiivista huomiota: kirjaston pihan kirsikkapuu ja Horninpuiston valopuu.

– Yhdellä puulla voi olla todella iso arvo. Kukkiva kirsikkapuu on iso asia kirjaston pihalla. Kyse on myös hetkestä keväällä ja vuodenajoista. Ei kaiken tarvitse olla koko ajan hehkeimmillään.

Kaupungin suunnitelmana on muuttaa Vilhonkadun päätä myös Länsirannan puolelta. Osittain nykyisen parkkipaikan päälle on kaavoitettu paikka paviljonkiravintolalle, mutta kaupunginvaltuuston hyväksymästä ja hallinto-oikeuden vahvistamasta kaavasta on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Kaupungin visioissa myös kävelykatu laajenisi Plazalta Vilhonkadun päähän jokirantaan. Päätöstä kävelykadusta ei ole kuitenkaan tehty.

Kaikki kukkiva keräsi kehuja kyselyssä. Kuvassa Tykkipuisto kevätasussaan. Kuva: SSS/arkisto Kirsi-Maarit Venetpalo

Jokirantaan ja Vilhonkadulle tiivistyy paljon myös kyselyyn vastanneiden toiveista.

Heti runsaampien palveluiden jälkeen eniten mainintoja saavat yleiseen siisteyteen panostaminen, vihreyden ja istutusten lisääminen, kävelykadun toteutuminen ja jokirannan elävöittäminen.

Myös suosikkilistan ykkönen, tori, löytyy toiveiden puolelta. Torille toivottaisiin enemmän elämää myös talviaikaan, ja kyselyssä nousee esiin myös ajatus torin kiinteästä ympärivuotisesta ravintolasta.

Tarja Pennanen sanoo, että kaupunki on pyöritellyt ajatusta torin kiinteistä rakennuksista. Hän ei kuitenkaan pidä niitä aivan ongelmattomana.

– Markkinat ovat tosi tärkeät Salolle, emmekä voi kiinteillä rakennuksilla heikentää niitä tai kesäisiä Iltatoreja.

Kaikkein yleisin kyselyssä esiin noussut toive on se, että Salon keskustassa olisi enemmän palvelutarjontaa: ravintoloita, kulttuuria, kauppoja, jokilaivoja, jokiristeilyjä, elämyksiä lapsille ja aikuisille.

– Jos palveluita halutaan, niitä täytyy myös muistaa käyttää, sanoo Tarja Pennanen.

Artikkeli jatkuu listauksen jälkeen.

Poimintoja vastauksista: Tätä toivoisin keskustaan

  • ”Lisää palveluja ihmisille. Positiivista kierrettä, jotta ihmiset tulevat keskustaan.”
  • ”Paljon kauniita kukkaistutuksia joen varrelle ja muuallekin keskustaan. Viihtymispaikkoja torin läheisyyteen. Ensiksi paviljongille suunniteltuun paikkaan Länsirannalle, josta voi ihastella jokea ja toria.”
  • ”Kasvojen pesu täydellisesti, kaupungin pitäisi vaatia kiinteistöt kuntoon sekä panostaa itsekin. Kunnollinen kävelykatu olisi myös hyvä asia.”
  • ”Leikkipuistoja voisi olla myös aivan keskustassa. Ja niiden yhteyteen voisi sovittaa esimerkiksi pienen kahvikojun. Ulkomailla leikkikenttien yhteydessä saattaa olla pieniä terasseja, joista vanhemmat voivat ostaa vaikkapa viinilasillisen ja istua rauhassa sitä siemaillen, kun lapset leikkivät vieressä. Täällä sama ei ehkä tule toteutumaan, mutta jos vaikka sitten kahvikoju.”
  • ”Joen penkereet saisi siistiä pitkälle molempiin suuntiin. Niissä voisi aurinkoista kesäpäivää viettää nurmikolla. Mallia vaikka Riiasta, kuinka kauniisti joki penkereineen onkaan siellä käytössä. Kukkia ja penkkejä lisää ja pyörätelineitä pääkadun varrelle lisää! Siisteyttä!”
  • ”Jokiristeilyjä olen jo joskus toivonutkin. Keskustasta pääsisi Vuohensaareen ja takaisin ja pidemmällekin. Vastaavia turistipyydyksiä on muualla päin Suomea, siellä missä järvi, joki tai meri paikkakunnan kylkiäisenä on. On se nyt kumma, miksei sellainen Salossa toimisi.”
  • ”Ehdotan torille riistalihamyymälää talven ajaksi. Se vaatinee metsästäjien ja terveysviranomaisten yhteistyötä, mihin kannustan. En tiedä kaupungissamme paikkaa, mistä saisi peuranlihaa ostettua. Kenties asiakkaita tulisi minun lisäkseni muitakin, ja maine kiirisi kaupunkimme ulkopuolellekin.”
  • ”Vilhonkadulla on potentiaalia. Se voisi olla iltaisin täynnä elämää ravintolakatuna. Vanhat julkisivut voitaisiin laittaa samaan entisöintikuntoon eri väreillä kuin Kastun talo sekä valaista iltaisin tuoden vanhan kaupungin taikaa kesäisin ja jouluisin aidon joulukadun tunnelmaa.”
  • ”Ikävöin 80–90-luvun SALO-kukkaistutusta.”
  • ”Penkkejä voisi olla enemmän jalkakäytävien varrella ainakin Vilhonkadulla.”
  • ”Toivoisin parempia pyöräteitä esimerkiksi Annankadulle. Kun posti siirtyi Citymarkettiin, sinne on mahdoton päästä suoraa ja hyvää reittiä pyörällä keskustasta.”
  • ”Ehjät asfaltit kaduille. Kaiteet jokirantaan joen reunaan kevyen liikenteen väylille.”
  • ”Roskakoreja katujen varsille. Voisivatko yrittäjät laittaa roskiksia liikkeensä edustalle? Se ei kovin paljon lisää kustannuksia.”
  • ”Tyhjiin liiketiloihin liikkeitä – voisiko vuokria kohtuullistaa, että saataisiin niihin tulijoita?”
  • ”Kirkkokadun ja Inkerinkadun uudistukset ovat tosi hyviä asioita. Lisää samansuuntaista kohennusta, tämä lisää kaupungin siisteyttä.”
Raumanin talo rapistuu Rummunlyöjänkadun päässä. Kuva: SSS/Santeri Haranto

Mikä rakennus rapistuu jokirannassa?

”Rummunlyöjänkadun ryteikkö” nousi yhtenä asiana esiin SSS:n kyselyssä. Miksi kaunis vanha talo rapistuu lähellä jokirantaa?

Kyseessä on Moision puutaloalueella oleva suuri tontti, jonka kruunu on aikanaan ollut Raumanin puutalo. Nykyisin talo on surullinen näky.

Tontin omistaa turkulainen Rakennustoimisto Asuntomestarit Oy. Sen aikeena oli kunnostaa Raumanin talo ja rakentaa tontille 25–35 uutta rivitaloasuntoa. Salon kaupunki hyväksyi rakentamisen mahdollistavan poikkeamisluvan, mutta hallinto-oikeus kumosi luvan vuonna 2017.

Veijo Sammalmaa Asuntomestareista toteaa, että rakennusliikkeen tavoitteena on edelleen toteuttaa suunnitelma.

– Kaupunki oli kaavan jo hyväksynyt. Eikö se olisi mukava asuinalue? Asuminenhan on kaikkein neutraaleinta rakentamista, sanoo Sammalmaa.

Mutta kaava ei ole lainvoimainen?

– Kaupungilla on kaavoituksessa monopoli, ja se on tässä asiassa tärkeää, sanoo Sammalmaa.

Make

”– Markkinat ovat tosi tärkeät Salolle, emmekä voi kiinteillä rakennuksilla heikentää niitä tai kesäisiä Iltatoreja”

Kumpikin on vuosi vuodelta hiipunut. Vierailijat vähenevät, kun kauppiaat ovat joko lakukauppiaita tai kirppiskamaa myyviä. Sen voi omin silmin todeta. Kaupungin tulisi ennakoida ja kehittää torialuetta rivakkaankin tahtiin. Esim. kiinteät rakennukset eivät saa olla pois suljettu vaihtoehdoista yhden viikonlopun markkinoiden takia. Markkina-aluetta voi laajentaa lähikaduille, jos se on siitä kiinni. Kehittämisprosessi vie joka tapauksessa vuosia, ja siinä vaiheessa kun muutoksia saataisiin aikaan, torilla ei enää kukaan käy.

Jussi K

Tori on kuitenkin lopulta varsin pieni, sinällään paviljonki Länsirantaan on yksi ratkaisu lisätä torialueen palveluja, haittaamatta kuitenkaan torin toimintoja, kuten iltatorit ja markkinat. Samalla Vilhonkadun torin puoleinen pää kävelykaduksi Plazalle asti.

Make

Iltatorit ja markkinat on niin pieni aika vuodesta, että suotavampaa olisi saada jatkuvaa ja ympärivuotista toimintaa. Tori on aika vajaakäytöllä kesäpäivinä. Muutakin mahtuisi.

En ole vielä keksinyt mitä lisäarvoa Vilhonkadun muuttaminen kävelykaduksi toisi. Tulisi leveä katu kävellä, mutta siinä ei kuitenkaan ole montaa kauppaa tai muuta joka houkuttaisi sinne kävelemään. Eikä siihen tielle oikein mitään helposti saakkaan tai jos siihen tulisi jotakin kojuja niin ne kilpailisi torin kauppiaiden kanssa.

Torinkin vetovoima alkaa olla mennyttä, jos sinne ei saada houkuteltua ihmisiä viihtymään.

pertti

Olin tänään klo 8 aamulla torilla. Siellä ei vielä ollut yhtään myyntikojua valmiina. Vaikka on viikon ensimmäinen toripäivä. On aivan turhaa, voisi sanoa tyhmääkin koko ajan vedota johonkin kesäajan iltatoriin tai hyvänmielen toreihin. Mökkiläiset ja lomalaiset tulevat kesällä käymään torilla. Ostovoimaa ei Salon seudulla ole, se on vain hyväksyttävä. Koko ajan menee liikkeitä kiinni ja yrityksiä lopettaa.
Eikö jo pikkuhiljaa ruveta ymmärtämään , että jotain oikeata on tehtävä.

Maija

Linjurissa olis vapaata tilaa.
Vois laittaa sinne talvitorin. Parkkipaikkoja, liikuntaesteisille sopiva, bussitkin ihan vieressä.

Pettynyt asukas

Ei ymmärretä. Sehän on nähty, että kaupunkilaisten rahat tuhlataan Salon ohikulkumahdollisuuksiin ja ohikulkijoiden tarpeisiin. Muualla asuvat päättävät Salon kohtalosta.

Allan

Oli siellä torilla pullakauppiaitakin kun viimeksi kävin 2018.
Lakukauppiaita oli kyllä rutkasti verrattuna 20 vuoden takaiseen aikaan kun edellisen kerran kävin.

MDI

Olennainen osa torielämää ovata avoimuus ja myyntikojut, eivät kiinteät rakennukset. Tyhjää liiketilaa on kaupunki pullollaan, siitä vaan täyttämään jo valmiita kiinteitä rakennuksia, ja aloittaa voi vaikka Linjurista sekä myös Plazasta.

Make

No jaa. Jos nyt miettii, että kesällä siellä on puolikiinteät asuntovaunut kahviloina, niin eipä kiinteät rakennukset siitä juuri eroaisi.

Turussa muuten suunnitellaan juuri uutta kauppatoria, ja kuinka ollakaan, sielläkin on tulossa kiinteitä rakennuksia osana torin toimintaa. Ja sielläkin on ympäristössä tyhjiä liiketiloja…

Ehkä Salonkin olisi aika miettiä jotakin uutta ja virkistää keskustaa. Saada ihmiset tulemaan ja viihtymään. Aika kuollutta on, vaaditaan muuta kuin kauppakeskuksia. Ne ei enää vedä.

Koettu on ja takaisin tultu

Salossa elää pikkukaupungin sielu ja hyvä niin. Ei se siitä muuksi muutu, vaikka minkälaisia tahansa kivitaloja keskustaan rakennettaisiin. Tylsäksi muuttuisi. Menkääpä muutamaksi vuodeksi vaikkapa Helsinkiin asumaan niin tiedätte, mitä liikenne, melu, ahtaus, tylsät kivitalokujat ja saaste tarkoittavat. Luonto ja sen rauha ovat kaukana.

vaari

Asuntomestarien Veijo Sammalmaan näkemys ei ole ollenkaan huono. Minusta Sammalmaan idea luo Salon jokimaisemaan houkuttelevan asuinalueen. Ajatusta voi ja pitää jatkaa niin, että Uskelanjokea hyödynnetään enemmän. Itse Moision puutaloalue säilyy nykyisellään. Liikenne tietysti vilkastuu, mutta kaupungissa liikenne on oleellinen osa kaupunkikulttuuria.
Otetaan esimerkiksi Porvoo. Siellä on rakennettu pieniä kerrostaloja joen varteen. Ja saatu ihmisiä muuttamaan Porvooseen asumaan, ei välttämättä työn perässä.
Meilläkin jokivartta riittää keskustasta merelle päin koko Tehdaskadun ja Satamakadun välinen alue kuin myös jokivarsi Moisionkoskesta ylöspäin kohti Pertteliä.

Epäilijä

Moisionkoskeen on kunnostettu hyvin sorastettu alue, jos vaikka jokunen kalannen nousisi kudulle. Jahka riippusillasta päästään eroon, niin siihen väkerrettäneen ns koskikalastusalue. Maksullinen luonnollisesti, etteivät paikalliset ihan ilmaiseksi ongi…

Olli

Miksi Heinon talo on aina ja ainoa pääkädun huonokuntoinen talo, onhan Helsingintiekin päääkatu ja siellä Glanssin talo jonka kohdalla jalkakäytäväkin on täysin hoitamaton?

Torilla ravataan

Tykkäisin siitä, että torilla olisi suihkulähde ja puksujuna, joka tekisi jonkun pikku rundin.

Ihmettelen

Ihmettelen suuresti, ettei kaupungilta löydy keinoja pistää röttelötalojen omistajia ruotuun, kun kuitenkin varsinkin kaupunkialueella tunnutaan olevan tarkempia siitä, miltä tontti näyttää ulos päin, ja usein pihat täyteen tavaraa hamstraavat ihmiset ja hälläväliä-ihmiset ovat kaupungin julkisivusta vastaavien hampaissa, mutta sitten nämä tyhjät hylätyt talot saavat olla rauhassa, vaikka niistä kuinka valitettaisiin.
Eikö ole oikesti mitään pakkopykälää ole olemassa,joka velvoittaisi omistajia pitämään kiinteistönsä kunnossa, olivat ne sitten käytössä tai ei?