Katso listat: Salon seudun suurimmat maataloustuet sai somerolainen maitotila

4
Nikkasten navettaan mahtuu 120 lypsävää lehmää. Rotuina on pääasiassa Holstein- ja Ayrshire-rotua. Arkistokuva: Merja Ryhtä.

Salon seudun suurimmat maataloustuet sai somerolainen Nikkasen tila. Tilan tukipotti koostuu pääasiassa rakennetuista, 474 000 euroa. Nikkasen tila on maitotila.

Tilalle rakennettiin uusi pihatto viime vuonna. Nyt siellä käyskentelee 70 lypsävää, mutta tilaa on 120:lle.

Myös somerolainen Risto Hyväkälle maksettiin viljelijätukia yli 500 000 euroa.

Salon suurin maataloustukien saaja oli pertteliläinen Mikko Jussila. Hän viljelee noin 600 hehtaarin tilaa.

Jussilan tuet muodostuvat viljelijätuista. Niitä hän sai noin 373 000 euroa.

Salon listan kakkonen on Mäen maatila ja kolmas Heikki Uotila. Kummankin viljelijätuet olivat viime vuonna yli 300 000 euroa.

 

Varsinais-Suomen suurimmat maataloustuet sai vehmaalainen Pirteä Porsas Oy. Yritys sai tukea kaikkiaan lähes 1,3 miljoonaa euroa.

Vuonna 2019 maksettu tuki on ollut pääasiassa rakennetukia ja osittain myös viljelijätukia.

Yrityksen päätoimiala on porsastuotanto.

Koko maassa eniten erilaisia maataloustukia keräsi viime vuonna Luonnonvarakeskus. Sen tukipotti oli yhteensä 4,1 miljoonaa euroa.

Lahtelaisen Suomen metsäkeskuksen potti oli lähes 4 miljoonaa.

Maaseudun ja maatalouden tuet ovat aluetaloudellisesti huomattavia ja vaikuttavat merkittävästi maakuntien ja kuntien talouteen.

Eniten maatalouden ja maaseudun rahoitusta maksettiin Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntiin sekä Varsinais-Suomeen (yhteensä 34 prosenttia rahoituksesta). Näissä maakunnissa on myös suurin osa Suomen maatiloista.

Maatalouden ja maaseudun rahoitusta maksettiin Suomessa yhteensä noin kaksi miljardia euroa vuonna 2019. Tästä summasta EU-rahoitusta on noin 42 prosenttia.

Ruokavirasto on keskiviikkona julkaissut tiedot vuonna 2019 maksetuista EU-tuista. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahoitus muodostavat kaksi kolmasosaa Suomen vuosittain saamasta EU-rahoituksesta.

Kahden miljardin euron summasta valtaosa oli viljelijätukia, joita maksettiin 1,8 miljardia euroa.

Viraston mukaan suomalaiset syövät pääasiassa kotimaassa tuotettua ruokaa: Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan noin 70 prosenttia Suomessa syödystä ruoasta on kotimaista.

EU:n maatalouspolitiikan ja viljelijätukien keskeinen tarkoitus on taata kohtuuhintaiset elintarvikkeet kuluttajille, kertoo Ruokavirasto.

Suomalaisista maatiloista 85 prosenttia saa ympäristökorvausta, jonka ehtona on, että tilat tekevät suunnitelmallisia ympäristö- ja vesiensuojelutoimia. Kotieläintiloista 55 prosenttia saa eläinten hyvinvointikorvausta toimista, joilla taataan tuotantoeläimille lainsäädännön vaatimuksia paremmat oltavat.

Viljelijätukien lisäksi viime vuonna maksettiin rahoitusta muun muassa investointeihin, maatilojen neuvontaan ja koulutukseen, kehittämishankkeisiin sekä maidon ja hedelmien jakeluun kouluissa ja päiväkodeissa.

Juttua täydennetty taulukolla 25.3.2020 kello 15:56 ja 27.3. klo 8:15.

Jonne

Niin, ja mitä jää viivan alle en kadehdi. Kyllä maidon vastaanottaja on se, joka tienaa ja kauppa.

Allan

Kannattaa muistaa, että näillä tuilla ylläpidetää Suomen huoltovarmuutta. Suomessa ruoan omavaraisuusaste on 80%. Ruotsissa ruoan omavaraisuusaste on pudonnut jo 50 prosenttiin.

Maaseudun Tulevaisuuden mukaan ruotsalaiset ovat jo kysyneet Suomesta tiettyjä raaka-aineita.

Toivottavasti tästäkin kriisistä opitaan, kuinka arvokasta työtä viljelijät tekevät ja kuinka tärkeää on, että ruoan omavaraisuusaste on mahdollisimman korkea.

Hämmästynyt

Näinkö oikein, että otsikko Maaseudun Tulevaisuudessa kertoi Atrian alentaneen naudanlihan tuottajahintaa? En tilaa enkä ostanut lukuoikeutta eli joku maaskan lukija vois kommentoida.

Luulisi, että nyt nimenomaan kannattaa maksaa, että tuottaja jaksaa.

Allan

Näit oikein, väliotsikossa kerrottiin. Minäkään en ole tilaaja. Yleisesti ottaen tilanne on hyvin tyypillinen. Teurastamot määrittelevät tuottajahinnat yksipuolisesti. Hinnat laskevat nopeasti ja herkästi, mutta tuottajahinnat nousevat erittäin hitaasti. Usein tilanne on sellainen, että auto hakee teuraseläimet, etkä vielä luovutushetkellä tiedä, minkä hinnan saat tuottajahintana. Suomessa oli viime vuonna Euroopan alhaisimmat tuottajahinnat, joten tukijärjestelmä on erityisen tärkeä tuottajille ja viljanviljelijöille. HK ja Atria on saanut viennin vetämään Kiinaan kohtuullisen hyvin, mutta hyödyt eivät ole valuneet mainittavasti tuottajahintoihin. Myös muissa EU-maissa viedään Kiinaan, ja niissä tuottajahinta on noussut ennen koronaepidemiaa 25 prosenttia. Suomessa vastaava tuottajahinnan korotus oli keskimäärin kolme prosenttia. Ennen viime… Lue lisää »