Salon seurakunta hylkää avohakkuut – Kirkkohallitus kiittelee

17
Seurakuntapuutarhuri Markku Johansson korostaa metsien merkitystä sekä hiilinieluna että hiilivarastona.

Kirkkohallitus on tohkeissaan Salon seurakunnan päätöksestä hylätä avohakkuut ja siirtyä metsänhoidossa kokonaan jatkuvaan kasvatukseen.

– Upeaa! Merkittävä päätös! Iso uutinen! Tällaisia tienraivaajia tarvitaan, yhteiskunnan ja kestävän kehityksen johtava asiantuntija Ilkka Sipiläinen Kirkkohallituksesta hehkuttaa.

Sipiläinen ei tiedä Suomesta toista seurakuntaa, joka olisi kerralla päättänyt koko metsäomaisuudestaan tällä tavoin. Parissa seurakunnassa on Sipiläisen mukaan ollut joitain hakkuukuvioita, joissa on tähdätty jatkuvaan kasvatukseen.

– Kun puhutaan niinkin vakavasta asiasta kuin ilmastonmuutos, seurakunnan on hyvä kantaa kortensa kekoon, Salon seurakunnan kiinteistöpäällikkö Kai Fagerström sanoo.

Metsänhoitoyhdistys Salometsä alkaa tehdä Salon seurakunnalle nyt uutta metsänhoitosuunnitelmaa, joka kattaa seurakunnan 850 hehtaarin talousmetsät.

Salon seurakunta syntyi vuoden 2009 alussa, kun seudun kymmenen seurakuntaa liittyi yhteen. Hoidettavaksi tuli myös mittava metsäomaisuus, jota on tähän saakka käsitelty perinteisellä tavalla avohakkuilla.

– Isosta asiastahan tässä puhutaan, kun päätehakkuut jäävät kokonaan pois, seurakuntapuutarhuri Markku Johansson toteaa.

Vanhojen seurakuntien jäljiltä Salon seurakunnalla on parikymmentä metsäpalstaa, joista suurin on 150 hehtaaria. Pienimmät ovat parin hehtaarin luokkaa. Ne kasvavat enimmäkseen mäntyä, mutta joukossa on myös kuusi- ja koivuvaltaisia lohkoja.

– Osa on istutettu vuosi sitten, osaan on tulossa ensimmäinen harvennushakkuu ja osa on tukkimetsää, joka olisi päätehakkuuiässä. Kaikkiin tehdään nyt suunnitelma jatkuvapeitteisyydestä, vaikka pläntti olisi vain aarin kokoinen, Johansson kertoo.

Muutos on melkoinen.

Avohakkuussa kaadetaan lähes kaikki puut, kun ne ovat varttuneet noin 60–80-vuotiaiksi. Sen jälkeen maa useimmiten muokataan, ja aukkoon istutetaan uudet taimet. Metsä kasvaa jaksollisessa kasvatuksessa tasaikäisenä puusukupolvena.

Jatkuvassa kasvatuksessa metsiköissä on monen ikäisiä puita, joista kerrallaan vain osa poistetaan poiminta- ja pienaukkohakkuissa. Metsä jää korjuun jälkeen aina puustoiseksi, ja enemmän tai vähemmän peitteiseksi. Uusia puita syntyy ja nousee luonnostaan.

Menetelmä jäljittelee metsien luontaista kiertokulkua.

– Prosessi on pitkä. Ei sitä noin vain lähdetä tekemään. Ensimmäisenä pitää saada aluspuusto elpymään ja kasvamaan, Johansson muistuttaa.

Salon seurakunnan talousmetsät ovat nyt tasaikäisiä. Palstasta riippuen metsän rakenteen muuttuminen vaihtelevammaksi voi viedä parikymmentä vuotta.

Fagerström ja Johansson alkoivat miettiä pari vuotta sitten, miten seurakunnan metsäomaisuutta jatkossa hoidetaan. Ajankohta oli otollinen, sillä seurakunnan nykyinen metsänhoitosuunnitelma päättyy vuonna 2022.

Kaksikko laati seurakunnan uuden kiinteistö- ja hautaustoimen strategian, jonka mukaan ”metsänhoitosuunnitelma valmistellaan jatkuvan kasvun periaatteella”.

Salon kirkkovaltuusto hyväksyi strategian yksimielisesti syyskuussa.

– Menemme Kirkkohallituksen suositusten mukaan, Fagerström muistuttaa.

Kirkkohallituksen tuoreen ilmastostrategian tavoitteena on, että kirkko on hiilineutraali vuonna 2030.
”Seurakuntien metsiä hoidetaan ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävästi siten, että niiden tila myös hiilivarastoina ja arvo hiilinieluina paranee”, kirkolliskokous linjasi marraskuussa.

Avohakkuusta tulee hiilen lähde 15–30 vuodeksi.

Jatkuvan kasvatuksen metsien tuotosta on erilaisia näkemyksiä. Joidenkin laskelmien mukaan se voi olla taloudellisesti jopa tuottoisampaa kuin avohakkuu.

Seurakunnat omistavat 167 000 hehtaaria metsää eli noin 0,7 prosenttia Suomen metsistä. Metsätalous tuotti seurakunnille viime vuonna 22,3 miljoonaa euroa. Se on keskimäärin alle kaksi prosenttia seurakuntien kaikista tulonlähteistä.

Salon seurakunta sai metsistään viime vuonna 18 400 euroa. Se on tavallista vähemmän, sillä huono talvi rajoitti puunkorjuuta.

– Metsällä on muutakin arvoa kuin pelkkä taloudellinen arvo, Markku Johansson muistuttaa.

Jatkuvapeitteinen metsä lisää luonnon monimuotoisuutta. Tutkimusten mukaan esimerkiksi metsäkanalinnut menestyvät, kun eri-ikäinen puusto tarjoaa suoja-, ruoka- ja pesäpaikkoja.

Julkisyhteisöistä kunnat ja kaupungit ovat tehneet päätöksiä luopua avohakkuista. WWF:n johtava metsäasiantuntija Panu Kunttu pitää Salon seurakuntaa edelläkävijänä kirkon piirissä.

– Päätös osoittaa vastuullisuutta, joka viitoittaa metsätaloudelle uutta suuntaa. Se on ilmaston, luonnon monimuotoisuuden, vesistöjen ja virkistyskäytön kannalta merkittävä päätös, kemiönsaarelainen Kunttu kiittelee.

Salon seurakunta on viime vuosina myös myynyt kymmeniä hehtaareja metsää suojelualueiksi. Seurakunnan talous- ja toimintasuunnitelmassa 2020–2022 mainitaan ”pienten luontometsäalueiden suojelun selvittäminen”.

Seurakunta on perustanut ilmastotyöryhmän, jonka yhtenä tarkoituksena on laatia seurakunnalle oma ilmastostrategia.

17
Jätä kommentti

2 Comment threads
15 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
7 Comment authors
Metsänomistaja myös

Ei kannata olla liikaa tohkeissaan. Koivu ja mänty ovat valopuita, tarvitsevat paljon valoa, jotta niiden taimet lähtevät kasvuun. Jatkuvassa, eli jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa ne eivät uudistu. SSS:n paperilehden kuvan komea valoisa männikkö tulee muuttumaan pimeäksi kuusikoksi. Kuten kuvasta näkyy taimet tai pienemmät puut ovat pelkästään kuusia, ne jäävät jäljelle, kun isompia mäntyjä aletaan poistaa jatkuvan kasvatuksen oppien mukaan. Toisaalta osa seurakunnan metsistä on valmiiksi kuusikoita. Kun niissä esiintyy lahoa, juurikääpää, jatkuva kasvatus lisää sitä, koska juurikääpä tarttuu herkästi luontaisesti syntyneeseen uuteen puusukupolveen. Kuusikon tuhot lisääntyvät. Jatkuvaa kasvatusta ei suositella lahon vaivaamaan kuusikkoon. Ilmaston lämmetessä kuusi on vähiten suositeltu puulaji, koska se… Lue lisää »

Urpo

Allekirjoitan nimimerkin ”Metsänomistaja myös” joka sanan. Ei ole seurakunnalla pulaa rahasta, jos noin viiden miljoonan euron omaisuuden voidaan antaa tuolla tavoin rapistua. Lisäksi ei ole näyttöä siitä, etteikö luontoa voisi jaksollisessa kasvatuksessa ottaa huomioon jopa paremmin kuin jatkuvassa. Kyse on vain toteutuksesta, ei menetelmän nimestä. Lehden kuvan männikössä on kuusettumisen lisäksi ongelmana se, että aletaan kasvattaa kuusta liian karulla kasvupaikalla. Taimille ravinteisuus riittää, mutta kuusen järeytyessä maaperän voima ei enää riitä, ja puusto alkaa ränsistyä. Tämä johtaa kasvutappioiden kautta kalliiseen uudistamiseen. Perusteet hiilinielustakin menee pieleen. Suomessa hiilinielut on saavutettu aivan muilla keinoin kuin jatkuvalla kasvatuksella. Jatkuvan kasvatuksen myötä heikentyvä puuston… Lue lisää »

Pertti

Se on todella ikävä asia, että jotut ihmiset näkevät metsässä ainoastaan talouspuolen. Metsän arvo on paljon monipuolisempi.

Onnittelen seurakuntaa, että ovat tehneet oikea päätöksen.

Metsänomistaja myös

Kun ensimmäisiä kertoja kävin kuuntelemassa esitystä jatkuvasta kasvatuksesta, sitä markkinoitiin sillä, että metsänomistajan tulot pysyvät samoina tai voivat jopa nousta. Luonto hoitaa metsän uudistumisen eikä mitään tarvitse tehdä. Yleensä jos jokin asia kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se ei sitä olekaan. Olisi tietysti houkuttelevaa lähteä ”kermankuorintaan”. Poimia parhaat puut pois ja jättää seuraavat sukupolvet ihmettelemään uudistuiko metsä ja mitä jäi jäljelle. Olen kaivanut mahdollisimman paljon tietoa jatkuvasta kasvatuksesta, mutta olen luontoihmisenä edelleen aika skeptinen jatkuvan kasvatuksen etujen suhteen. Lyhyellä tähtäimellä jatkuva kasvatus voi tuntua hiilinielujen-ja hiilivaraston kannalta hyvältä. Jos ajatellaan pitemmällä tähtäimellä, metsien kasvu tyrehtyy ja nielut pienenevät. Tosiasia on… Lue lisää »

Matti

Täytyy muistaa se, että kaikki metsäkoulutus on suunniteltu metsäyhtiöden etujen mukaan. siinä ei ole otettu riittävästi huomioon erilaisia metsiä, metsäpohjia ei puulajeja. Liikaa kasvatetaan ja istutetaan metsää ilman metsäpohjan tutkintaa metsääteollisuuden tarpeisiin.

Metsäteollisuudella on tärkeätä saada nopeasti ja pieneltä alalta maksimaallinen määrä puuta.

Jokainen ymmärtää sen, että erillaiset alueet, valo, maapohja, kosteus määrittelee, mikä puu siinä kasvaa parhaiten. Olen nähnyt kun metsänhoitoyhdistys tuo paikalle raivaajan, joka kaataa kaikki kolme kertaa korkeammat koivut pois kostealta alueelta ja jättää kasvamaan pienet männyt jotka kituu.

Ugh, olen puhunut.

Urpo

Matin kommentissa on ristiriitaa, jota en ymmärrä. Koivuista vain heikosti tuottava hieskoivu kasvaa kostealla alueella. Mänty on yleinen turvemaiden kasvi. Mikä muu kuin työn viivästyminen meni mielestäsi raivauksessa vikaan?

Entä jos pitää saada mahdollisimman paljon mahdollisimman nopeasti pieneltä alalta, eikö metsiä näin kasvateta? Vai mitä kritisoit, kun puhut metsäpohjan tutkinnan puutteista? Entä jos et halua saada mahdollisimman paljon puuta, millä raaka-aineella haluat korvata uusiutumattomat vai haluatko kenties jatkaa fossiilisten käyttöä?

Pertiltä ja Robertilta haluan kysyä, paljonko seurakuntalaisena haluatte maksaa siitä, että metsiä ei käsitellä tuoton ja luontoarvojen suhteen optimaalisella tavalla, vaan aletaan ränsistyttää metsiä jatkuvalla kasvatuksella?

Marko

Sodan jälkeistä metsätaloutta. Maailma muuttuu, vaan teollisuuden ahneus pysyy vakiona.

Esimerkiksi pelejä tekevät firmat tuovat nykyään valtion kassaan enemmän veroeuroja kuin metsäteollisuus.

Kuusikymmentäluvulla metsäjätit ilmoittivat muun muassa vievänsä paperikoneet muualle, jos joutuvat puhdistamaan jätevetensä. Tulisi niin kalliiksi, että ei kuulema kannattaisi. Vaan kuinkas sitten kävikään.

Pertti

En viitsi kovin tarkasti kirjoittaa. Sanon vain, että koko metsäkoulutus pohjautuu teollisuuden tarpeisiin, joka käyttää puuta.

Nykyinen hakkuumenetelmä ei ole metsäomistajalle hyvä ratkaisu.

Urpo

En tiedä pelifirmojen veroista. Sen tiedän, että viennistä metsäteollisuuden osuus on merkittävä ja ilman sitä taloudessa olisi nykyistä paljon suurempia vaikeuksia. Pelejä myymällä emme saa uusiutuvia raaka-aineita, joita tarvitaan jatkossa yhä enemmän fossiilisia korvaamaan. Katsokaa vaikka ympärillenne ja miettikää jalostettujen raaka-aineiden määrää. Kaupungissa ei luonnontilaisia materiaaleja juurikaan näe. Nuo kaikki materiaalit on tuotettu jossain, ja kaikkia tarvitaan koko ajan lisää. 50 vuoden takainen käsitys jätevesien puhdistamisesta joutaa unohtaa. Olihan silloin puuston kasvukin harsintametsien jäljiltä puolet nykyisestä. Keskustelu hiilinieluista olisi aivan toisenlaista, jos edelleen oltaisiin tuon ajan tilanteessa. Moni silti luulee puuston määrän ja kasvun olevan itsestäänselvä asia ja yrittää huomaamattaan… Lue lisää »

Marko

Et ole tainnut perehtyä metsänkasvatukseen? Ja jos 50 vuoden takaiset näkemykset pitää unohtaa niin olen samaa mieltä,nimittäin 50 vuoden takaiset näkemykset metsänkasvatuksesta, joita tunnut niin ihannoivan.Metsä on tuhansien lajien asuinpaikka eikä ainoastaan ihmisen varasto.Vielä on hengissä ihmisiä jotka ovat eläneet aikaa, jolloin avohakkuuta pidettiin täydellisenä metsän haaskauksena.Ja niin,pelejä myymällä ei saa raaka-aineita vaan rahaa jolla hankkia niitä raaka-aineita!Eikä tarvitse kaataa yhtään puuta.

Urpo

Metsänkasvatuksessa on 50 vuodessa tapahtunut paljon kehitystä, mutta jopa 50 vuoden takaisilla menetelmillä puuston kasvu saatiin selvästi parantumaan verrattuna sitä edeltävään aikaan, jolloin metsät oli harsittu pilalle ja jossa kasvu oli olematonta. Tuskin niissä luontoarvojakaan enää oli jäljellä. Metsä on tosiaan monien lajien asuinpaikka, mutta jatkuva kasvatus ei ole mikään automaattiratkaisu ongelmiin. Päinvastoin, kuusivaltainen vähäpuustoinen ja sairas metsä ei ole millään mittarilla hyvä asia. Sellaiseksi jatkuvan kasvatuksen kohde nimittäin muutaman hakkuukierroksen jälkeen kehittyy. Jos pelejä myymällä saa rahaa, jolla ostaa raaka-aineita, mistä aineet ovat peräisin? Luulin, että vitsi materiaalien saamisesta kaupasta on jo niin kulunut, ettei sitä kukaan viitsi kertoa.… Lue lisää »

MDI

Pikku yksityiskohtana täytyy mainita,että Suomen kokonaisviennistä on puuta, sellua ja paperia n. 12% (muistaakseni 2018) eli sotien jälkeisen aapisen jutut vihreän kullan maasta ovat jo eilistä päivää.

Pakko tässä mainita myös, että elintarvikkeiden osuus on 1-2% ja tämä vahvasti vientituettuna ja siis tuplana eli maksamme ensin tuotannosta tukea ja sitten uudestaan saman tuotannon viennistä. Venäläiset olivat vuosia tyytyväisiä suomalaisen veronmaksajan sponsorointiin juustotiskillä.

Metsänomistaja myös

Radikalismi kuuluu nuoruuteen. Te nuoret radikaalit Pertit, Matit, MDIt nostakaa katseenne pelikoneesta, laskekaa kädestänne energiajuomapurkki ja katsokaa ympärillenne. Se pelikone on tehty muoveista, siis fossiilisista raaka-aineista, öljystä sekä metalleista, kaivainnaisteollisuuden tuotteista. Ajatelkaa Exxon Valdezin öljytuhoa, tuhansia öljyn tahrimia hukkuvia eläimiä. Tai kotimaisen kaivosteollisuuden, vaikkapa Talvivaaran, ympäristövaikutuksia. Näistä on pelikoneet tehty. Ihmisen on pakko tavalla tai toisella hyödyntää luontoa pysyäkseen hengissä. Pelaaminen on turhaa, katto pään päällä ja ruoka on välttämätöntä. Katsokaa välttämätöntä, sitä asuntoa ympärillä, näette ehkä puuta, uusiutuvaa ekologista hiilineutraalia materiaalia. Usein näette kuitenkin betonia, sementistä tehtyä, joka on yksi maailman suurimmista ilmastopahiksista, pahempi kuin lentoliikenne. Älkää vähätelkö metsäteollisuuden… Lue lisää »

Pertti

Ei tarvi suuttua eikä kirjoitella kovin aggressiivisesti. Juuri siksi elämän pyhyyden ja ainutkertaisuuden takia mielipiteeni on se mikä on. Ei avohakkuuta, siitä ei hyödy mikään muu kuin metsäteollisuus. Ei metsänomistaja eikä ihmiset. Lintujen ja muiden eläinten elämisen mahdollisuudet heikkenevät. Ihmiset eivät 20 vuoteen saa sieniä eikä marjoja. Metsäteollisuus on teollisuuttaa siinä kuin mikä muukin. Se pilannut monet lammet ja purot tässä maassa. Siellä käytetään vahjoja kemikaaleja. Toki sitä tarvitaan, ja sotien jälkeen emme olisi edes pärjänneet. Metsä pelasti Suomen teollisuuden sotien jälkeen. Väitän, että metsäkoulutus on suunniteltu metsäteollisuuden tarpeisiin, pieneltä alueelta metsäteollisuudelle maksimaallinen voitto. Sitä ei ole suunniteltu metsäomistajan eikä… Lue lisää »

Jussi

Metsäteollisuuden ja metsänomistajan edut eivät ole yhteneväiset. Metsäteollisuus pitää kynsin hampain kiinni avohakkuusta, koska se saa sillä tavalla edullista puuta.

En ole tässä tyrmäämässä kumpaakaan menetelmää, mutta sen olen huomannut, että usein jatkuvan kasvatuksen ylle asetetaan jonkinlainen huppu. Joka mielipiteessä täytyy keksiä jokin negatiivinen kommentti, jossa ei välttämättä ole mitään perää.

Olen metsämies, ja olen urani aikana nähnyt ja tehnyt molempia aina 60-luvulta lahtien ja viimeksi 10 vuotta metsäneuvojana jatkuvan kasvatuksen parissa. On olemassa yrityksiä, jotka ovat erikoistuneet kyseiseen, ja kyllähän sitä vähintään kokeilla kannattaa.

MDI

Vau, 50-luvulla syntyneenä olen siis edelleenkin tosi nuori, ja energiajuomaa en muuten ole olutta lukuunottamatta maistanut enkä pelikonetta pelannut, mutta tällaiset heitothan vain kertovat argumenttiesi ohuudesta. Talvivaaran ympäristövaikutukset eivät muuten yllä lähellekään maatalouden ympäristökuormaa.

Vientitilastot ovat ihan julkisia ja pitävät paikkaansa, vaikka miten muistelisi vanhoja hyviä aikoja, maailma on muuttunut. Oma elintarviketuotanto on ihan ok, mutta ei millä hinnalla hyvänsä ja varmuusvarastointi vielä parempi asia, siellähän voi myös varastoida tuontitavaraa. Suomen elintarvikeomavaraisuus on aika heikkoa.

Onko sinulla muuten monta kyntöhevosta auroineen ja myös tukkireet talven metsätöihin vai häkäpönttötraktori. Viljeletkö luomuna ilman tuontilannoitteita vai miten?

Robert

Seurakuntalainen kiittää!