Seela Sellan kalenteri on täynnä. Jokaiseen päivään on tehty useita merkintöjä, joita legendaarinen näyttelijä yliviivaa sitä mukaa, kun saa ne suoritetuksi. Tähän päivään on merkitty Salo. Se tarkoittaa, että Sella kääntää autonsa ratin kotikaupungistaan Helsingistä Turun moottoritielle ja tulee esiintymään Teatteri Provinssiin.

83-vuotias Sella paahtaa täysillä niin kuin on tehnyt ikänsä. Parhaillaan häntä työllistävät Tampereen Työväen Teatterin Hitler ja Blondi, jossa hän on pääosassa sekä Esko Roineen kanssa esitettävä, tänään Saloon saapuva kiertuenäytelmä Rakkauskirjeitä.

Välillä Sella heittäytyy näyttämölle avaamaan elämäänsä teatteriesityksessä Ihan Seelana, joka koostuu haastattelusta, videokatkelmista ja Sellan esittämistä näytelmän pätkistä. Toisinaan hän tekee draamallista esitystä Tänä yönä en pelkää kulkea yli pimeän yhdessä pianisti Kristian Attilan ja sopraano Pia Freundin kanssa.

Työtehtävien väliin on sovitettava vielä toimittajien tapaamiset ja muut asiat, joista monet liittyvät näyttelemiseen.

– En ole ikinä ehtinyt tehdä muuta kuin teatteria!

Seela Sella ei aina saa selvää muistiinpanoistaan. Kerrankin piti soittaa Roineen Eskolle, että mihin he ovatkaan menossa Rakkauskirjeineen. Kuva: SSS/Minna Filppu

Uravalinta tuli selväksi jo lapsuusvuosina Tampereella.

– Mummu ja vaari harrastivat näyttelemistä Valkeakosken työväen näyttämöllä, äiti oli harrastajanäyttelijä ja palkittu lausuja, ja minun harrastustani tuettiin pienestä saakka. Perhe näki, että haluan kertoa tarinoita.

Hänellä oli lapsena ärrävika.

– Sanoin sen vetelästi ja äiti halusi korjauttaa asian, ettei minua pilkattaisi koulussa. Silloin ei Pispalassa ollut puheterapeutteja, mutta Tampereen Työväen Teatterissa oli puheopettaja Klara Näre-Keskinen, jonka puoleen äiti kääntyi.

– Klara oli moderni ihminen ja fantastinen lausuntaopettaja. Hän totesi, että minulla on liian pieni kieli ja opetti sijoittamaan sitä niin, että sain lausuttua ärrän. Jäin sitten saman tien hänen lausuntatunneilleen ja olen ikuisesti hänelle kiitollinen paitsi puhetekniikan opetuksesta myös siitä, että runojen avulla sain rohkeutta.

– Kaupungintalolla pidetyissä kevätnäytöksissä oppi ottamaan kontaktia yleisöön. Muistan, miten lausuin antaumuksella Eino Leinon Tumman, vaikka en ymmärtänyt siitä mitään!

Sellan äiti ei ollut saanut käydä kouluja, joten hän piti huolta tyttärensä opiskelumahdollisuuksista. Tyttö kärtti lupaa pyrkiä oppikoulun jälkeen teatterikouluun, mutta äiti neuvotteli tämän kirjoittamaan vielä ylioppilaaksi.

– Äiti tietenkin toivoi minulle ammattia, josta olisi saanut rahaa…

Kun kirjoitukset olivat ohi, lehdessä ilmoitettiin Suomen teatterikoulun ottavan uusia oppilaita. Sellan teatteriopinnot alkoivat syksyllä 1957. Koulu oli Kansallisteatterin yläkerrassa ja monet sen näyttelijöistä opettajia. Oppiaineet olivat monipuolista kulttuurihistoriasta miekkailuun.

– Tunnit olivat yhdeksästä viiteen ja illalla saimme olla teatterissa avustajina.

Seela Sella painottaa, että ihmiset tarvitsevat teatteritaiteelta ajattelemisen aiheiden lisäksi hyvin tehtyä viihdettä. – Klassikkoja voidaan tehdä aina, koska niissä on kaikki eikä niitä todellakaan tarvitse aina modernisoida. Ihminen ei ole muuttunut miksikään, vaan samat tunteet pyörittävät maailmaa: vallanhimo, kateus, rakkaus, viha. Kuva: SSS/Minna Filppu

Silloin teatterikouluun sai pyrkiä vain kerran, ja oppilaita karsittiin sekä ensimmäisen lukuvuoden joulun alla että vielä keväälläkin.

– Keväällä opettajat totesivat, että vuosikurssillamme oli niin lahjakkaita oppilaita, ettei heistä haluttu karsia enää ketään. Paikkoja ei kuitenkaan riittänyt kaikille, joten ongelma ratkaistiin siirtämällä minut, Rauno Ketonen ja Seppo Kolehmainen suoraan kolmannelle luokalle.

– Sepolla ja minulla oli pohjaa ennestään. Seppo oli lausuntamestari ja tehnyt useita Suomi-filmejä. Minulla oli lausuntataustaa ja olin ollut Mikko Mäkelän perustamassa nuorisoteatterissa Tampereella. Rauno oli meistä lahjakkain, mutta myöhemmin hänen näyttämöuransa kaatui hongkongilaisinfluenssan jälkitauteihin.

Sella miettii yhä, miten äiti kasasi rahat hänen opiskeluihinsa.

– Siihen aikaan ei saanut opintolainaa, kun ei ollut omaisuutta.

Opettajien ratkaisun ansiosta Seela Sella valmistui ammattiinsa kahdessa vuodessa.

– Todellisuudessa näyttelijäksi ei valmistuta koskaan, mutta tutkintopaperin siitä sai. Ikinä en ole sitä todistusta tarvinnut. Kyvyt ovat kaikkien nähtävillä, luki papereissa mitä hyvänsä.

– Ei koulu tee kenestäkään näyttelijää; joko olet sitä tai et ole. Luonnostaan on oltava hinkua ja halua, intuitiokykyä, kontaktihakuisuutta ja taitoa lukea toisen tunne-elämää. Toki koulu antaa valmiuksia ja verkostoja, ja opetustöissä saa tutkinnon ansiosta parempaa palkkaa, vaikka olisi aivan yhtä hyvä ilmankin, pohtii Sella, joka promovoitiin kunniatohtoriksi vuonna 2018.

– Se oli elämän täyttymys. Ammattikavereiden antama kunnianosoitus panee nöyräksi. Näyttämötaiteen puolelta valittiin silloin kunniatohtorit ensimmäistä kertaa.

Samaan aikaan Sellan kanssa tittelin saivat ohjaaja Rolf Långbacka ja Tanssiteatteri Raatikon perustaja Marjo Kuusela.

Hämeenlinnan kaupunginteatteri oli Seela Sellan ensimmäinen työpaikka.

– Siellä oli yhdeksän ensi-iltaa vuodessa ja olin mukana jokaisessa näytelmässä. Sain tehdä kaikenlaisia rooleja ja koko ajan. Tyhjäkäyntiä ei ollut, hän hymähtää, mutta on tyytyväinen työssä jatkuneeseen oppimiseen.

– Tätä työtä ei opi selittämällä, vaan tekemällä, ja intoahan minulla oli, vaikkei aina osaamista. Kaiken muun annan anteeksi nuorille tekijöille, mutta välinpitämättömyyttä en! Tämä on palveluammatti, ja jos intohimo hiipuu, on parempi vaihtaa alaa.

Seela Sella näkee teatterityön sosiaalialana ja suree, miten vähän yhteiskunnassa huomioidaan taiteen merkitystä ihmisten hyvinvoinnille ja miten vähän sitä sairaanhoidossa hyödynnetään. Hän on käynyt esiintymässä muun muassa Terhokodin saattohoitopotilaille ja Hesperian sairaalan suljetulla osastolla. Näissä paikoissa on haluttu nähdä huumoria.

– Taide on terapeuttista ja kulttuuri lisää henkisiä voimavaroja; ajatusmaailma avartuu, tiedonhalu kasvaa ja sairastuminen vähenee.

Hämeenlinnasta Seela, jonka sukunimi vielä tuolloin oli Virtanen, siirtyi vuonna 1961 Turun kaupunginteatteriin, johon oli kiinnitetty myös Elis Sella (ent. Salutskij). Seela Sella muistaa, miten kaverit usuttivat häntä seurustelemaan ja intoilivat, millaisen nimen hän voisikaan saada. Hän piti alkuun miestä leuhkana, mutta niin vain kävi, että pariskunta päätyi naimisiin jo seuraavana vuonna ja Seela Virtasesta tuli Seela Sella.

– Vielä silloin näyttelijöiden piti hankkia esityksiin itse vaatteet, kengät, sukat, hatut ja laukut, ellei kyseessä ollut operetti, satunäytelmä tai epookki, jolloin teatteri kustansi puvustuksen. Hämeenlinnan aikana palkkani meni aina miinukselle ja monta vuotta naimisiinmenomme jälkeen Elis maksoi sikäläisiin kauppoihin kertyneitä vekseleitäni.

Seela kääntyi miehensä uskontoon seitsemän avioliittovuoden jälkeen, kun oli opiskellut juutalaisuutta nelisen vuotta. Hän sanoo luottavansa evoluutioon, mutta myös johonkin ylempään voimaan, ”kutsutaan sitä sitten energiaksi, jumalaksi tai vaikka kissanhännäksi”.

– Elis kyllä varoitti, että tajuanko saavani uskonnon lisäksi osakseni kaikki juutalaisiin kohdistuvat ennakkoluulot ja Israelin ongelmat. Kristinuskossa olen aina vieroksunut sitä, että vain uskovaiset pelastuvat ja ihmettelen myös, mistä pitää pelastua. Juutalaisuudesta löysin uskonnon, joka hyväksyy kaikki uskonnot ja kieltää lähetystyön. Jokainen löytää itse oman tapansa uskoa tai olla uskomatta. Ihmiset tarvitsevat läheisyyttä, rakkautta, ymmärrystä ja hyväksyntää, ja toiset etsivät niitä uskonnon kautta.

– Hyvän ja pahan energia on olemassa. Meillä on mahdollisuus ajatella ja tehdä hyvää tai pahaa. Ajatukset ja teot lisäävät hyvää tai pahaa, ja siksi jokaisella ajatuksella on merkitys.

Sellat kävivät paljon Israelissa, jonne heidän piti muuttaa Elis Sellan päästyä eläkkeelle. Hän ehti kuolla vuotta aiemmin eikä Seela Sella halunnut muuttaa yksin.

– Puhun jonkin verran hepreaa, mutta sitä olisi pitänyt jaksaa opiskella uudestaan, jotta olisi pystynyt kunnolla lukemaan ja kirjoittamaan. Keittiöheprealla en olisi pärjännyt, vaikka siellä olikin tuttuja teatterissa ja minua oli pyydetty englanninkieliseen teatteriin. Halusin jatkaa ammatissani ja olen niin sidoksissa suomen kieleen. Kun sanon suomeksi jotakin, tiedän, miten se katsojille assosioituu.

Pariskunnan lapset muuttivat uskontonsa takia Israeliin.

– Silloin siellä oli erilainen tilanne ja maa täynnä pioneerihenkeä.

Valtion virallisena oppaana työskentelevä Ariel Sella on asunut jo 30 vuotta Israelissa, jossa hänellä vaimo ja kaksi lasta. Tytär Ilana Sella palasi 16 vuoden jälkeen takaisin Suomeen.

Seela Sella asuu Nasu-koiransa kanssa Munkkiniemessä vanhassa kerrostalossa, jossa viihtyy myös tyttären 16-vuotias lukiolaispoika Jonatan Sella. Raitiovaunut kulkevat ohi ja olohuoneen ikkunoista näkyy ihmisvilinä.

Kreikkalaisesta roskiksesta pentuna löytyneen Nasun perimä kiinnosti Sellaa niin, että hän teetti dna-testin. Sen mukaan Nasussa on useampia isoja koirarotuja saksanpaimenkoirasta lähtien, mutta myös kahdeksasosa chihuahuaa.

– Siltä tulee varmasti tuo haukkuminen, Sella epäilee, kun Nasu ilmoittaa nopeiden haukkujen sarjalla, että rappukäytävän alaovesta kuljetaan.

Seela Sellalla on aina ollut koiria. Seitsemän vuotta sitten taloon tuli sekarotuinen Nasu, joka pitää seuraa, toimii vahtina ja vie lenkeille. Kuva: SSS/Minna Filppu

Nasu tuo Sellan Salon seudulle silloin, kun se tarvitsee tuttua hoitopaikkaa Tanja Karpelan luota omistajan lähtiessä matkoille. Sella ajaa Kiallaan niin Perniön koirahoitolaan kuin esiintymisiinsä eri puolille Etelä-Suomea.

– Tänä talvena on ollut karmeita ajokelejä. On ollut niin pimeää, että on pitänyt suunnistaa jonkun edellä ajavan perävalojen mukaan ja varoa, ettei käänny sen perässä väärästä liittymästä.

Yli 60 vuotta ammattiaan harjoittanut Seela Sella on ollut kiinnitettynä useisiin teattereihin ja ollut välillä 15 vuotta free lance -näyttelijänä.

– Olen tehnyt paljon töitä enkä ole kieltäytynyt juuri mistään.

Vahvimman muistijäljen on jättänyt Kansallisteatterissa parikin kertaa tehty Timo K. Mukan Tabu, jonka ohjasi Kristian Smeds. Sella muistaa, miten kymmenen minuutin pimeydellä alkaneessa näytelmä mikään ei ollut vähän sinne päin, vaan jokainen askel ja päänkääntö oli tarkkaan mietitty.

– Se oli elämys. Olin Tabussa näyttämöllä koko ajan: äiti, tytär ja oma itseni. Opettelin koko tekstin kesän aikana ulkona. Näyttelijän ei tarvitse näyttämöllä kuin ajatella asiaa kunnolla, niin katsoja tajuaa viestin ilman puhetta.

Helmikuussa ensi-iltaan tulleen Michael Baranin ohjaaman ja käsikirjoittaman Hitlerin ja Blondin näytökset ovat Tampereella aikaa sitten loppuun varatut. Näytelmä siirtyy syksyllä Helsinkiin Kansallisteatterin uudelle Vallilan Konepajan näyttämölle, jossa Sella uskoo näytäntöjen jatkuvan seuraavaan kevääseen.

– Olen niin iloinen, että pääsin tekemään Hitlerin. Tämä on minun ja syntyjään juutalaisen Micken yhteinen juttu. Meidän ei tarvinnut selittää toisillemme mitään.

Ylistäviä arvosteluja keränneen näytelmän syntysanat lausuttiin kesällä 2017, kun Baran kysyi Sellalta, oliko tällä vielä jotain toiveroolia. Vastaus tuli saman tien. Nyt Sella iloitsee siitä, että katsojat ovat ymmärtäneet, miten hän on natsijohtaja Adolf Hitlerinsä esittänyt.

– Hitleriä ovat näytelleet monet Charles Chaplinista Mel Brooksiin ja psykiatrit ovat häntä nuuskineet. Päätimme heti, että tuomme näyttämölle uuden näkökulman emmekä käsittele holokaustia tai keskitysleirejä. Itse lähdin ilman ennakkoluuloja tutkimaan, miltä Hitleristä on tuntunut, kun hän on sanonut jotain. Yritämme inhimillistää hänet, koska tavallinen ihminenhän hän oli.

Seela Sella esiintyy tänä keväänä toiveroolissaan Adolf Hitlerinä Tampereen Työväen Teatterissa. Kuva: Kari Sunnari

Sella uskoo, että suuremman vaikutuksen katsojiin tekee yritys ymmärtää ihmistä kuin kuitata tämän itsestään selvä kauheus.

– Hitler oli lukenut paljon ja hän rakasti taidetta, mutta hänellä oli hirveän huono itsetunto. Äiti paapoi, isä ei hyväksynyt eli normaalin ihmisen ongelmia. Kadut ovat pikkuhitlereitä väärällään. Sitten kun hän löysi vahvuutensa eli puhelahjat, niin koneistohan niitä rupesi käyttämään hyväkseen; aivan kuten Donald Trumpia pyörittää koneisto, joka julistaa, että näin on, kun hän sanoo, että näin on.

– Valtavalla teoriatiedollaan Hitler pystyi perustelemaan puheitaan niin, että ne kuulostivat uskottavilta. Ihmiset ovat aina kaivanneet vahvoja johtajia ja tunteneet sellaisiin vetoa.

Seela Sella uskoo, että suuremman vaikutuksen katsojiin tekee yritys ymmärtää ihmistä kuin kuitata tämän itsestään selvä kauheus. Kuva: Kari Sunnari

Näytelmän loppumonologiin Sella kokeili monenlaista tyyliä. Hän arvelee, ettei poliittisen testamentin sanelussa voinut enää olla voimaa, kun Hitler oli henkisesti loppu ennen itsemurhaansa huhtikuussa 1945.

– Viimeistään silloin hän varmasti epäili ajatusmaailmansa pohjaa, mutta ei uskaltanut myöntää olleensa väärässä, vaan roikkui hysteerisesti omissa mielipiteissään. Pelokas ei luovu periaatteestaan. Näytämme ihmisille, miten hän vielä viimeisillään tähdentää oikeassa olemistaan ja juutalaisten salaliiton olemassaoloa.

– Hitler söi päivittäin 91 erilaista lääkettä; eihän kenenkään pää sellaista kestä, mutta niiden voimalla hän pystyi puhumaan kolme tuntia putkeen.

Sella muistuttaa, että näytelmään sisältyy myös hyviä hetkiä Kotkanpesästä, kun Hitler kuunteli Eva Braunin kanssa musiikkia, katseli Tuulen viemää ja hymyili Joseph Goebbelsin lahjaksi tuomille Mikki Hiiri -elokuville.

Seela Sella on saanut lahjaksi Hitler-Mikki Hiiren. Hitler katseli Kotkanpesässä Mikki Hiiri -elokuvia. Kuva: SSS/Minna Filppu

Viime vuonna Seela Sellan alkukesä meni Teräsleidit -leffan teossa ja syyskaudella Sella esiintyi TTT:n näytelmässä Yhtä matkaa.

– Pyörin mukana myös Selma Vilhusen ja Kirsikka Saaren ohjaamassa MTV3:n ja CMoren sarjassa Paras vuosi ikinä. Tykkään tehdä töitä innokkaiden nuorten lahjakkuuksien kanssa.

Teräsleidien menestys tuli tekijäkaartille täytenä yllätyksenä, sillä kaikkialta, mistä elokuvantekijät hakivat rahoitusta, sanottiin, ettei aihe kiinnosta ketään eikä ainakaan suurta yleisöä.

– Miesten pettämiset ja toisten lähtemiset on niin nähty ja koettu todellisessa elämässä, että keski-ikäiset, teattereita ja elokuvia eniten kansoittavat naiset osoittivat haluavansa nähdä jo jotain muuta.

Seela Sella riemuitsee elokuvan katsojaluvuista erityisesti nuoren ohjaaja Pamela Tolan puolesta.

– Hän on niin ihana, että söisin hänet, jos voisin! Pamela pelkäsi vanhenemista, ja halusi tehdä siitä elokuvan. Hän epäröi, kun ei tuntenut aihetta, mutta onneksi käsikirjoittaja Aleksi Bardy ja tuottaja Dome Karukoski kannustivat häntä toteuttamaan ideansa. Pojat olivat sanoneet, että ”ota vanhoja näyttelijöitä, kyllä ne tietää”.

Seela Sella (oik.) näyttelee reissuun lähteviä Teräsleidejä Pamela Tolan elokuvassa yhdessä Saara Pakkasvirran (vas.) ja Leena Uotilan kanssa. Kuva: Sami Kuokkanen

Muuntautumiskykyinen Seela Sella nähdään tänään Salossa Teatteri Provinssin päälavalla, jossa hän eläytyy kahden hengen näytelmään Rakkauskirjeitä yhdessä Esko Roineen kanssa.

– Luemme rakkauskirjeitä, joista rakentuu kokonainen näytelmä. Lähdin tekemään tätä, kun Esko soitti minulle ja sanoi, että nyt ei tarvitse opetella mitään ulkoa, Sella nauraa.

– Näyttelijä Taina Elg toi näytelmän aikoinaan Yhdysvalloista Suomeen ja esitti sitä Leif Wagerin kanssa. Sitä ovat esittäneet monet maailmantähdet Elisabeth Taylorista Gérard Depardieu´hön.

ELÄVÄ LEGENDA

Seela Sella

Seela Sella (s. Virtanen) syntyi 30.12.1936 Tampereella.

Valmistui Suomen teatterikoulusta näyttelijäksi vuonna 1959.

Avioitui näyttelijä ja laulaja Elis Sellan (1930–1992) kanssa vuonna 1962.

Tehnyt uransa aikana tuhansia rooleja näyttämöllä, elokuvissa, televisiosarjoissa ja radiokuunnelmissa.

Näytellyt muun muassa Hämeenlinnan ja Turun kaupunginteattereissa, Intimiteatterissa, Suomen Kansallisteatterissa, Tampereen Työväen Teatterissa, Tampereen Komediateatterissa, Teatteri Jurkassa ja Radioteatterissa.

Saanut Alfred Kordelinin säätiön tunnustuspalkinnon vuonna 2000 ja näyttämötaiteen valtionpalkinnon vuonna 2009.

Promovoitiin Taideyliopiston kunniatohtoriksi vuonna 2018.

Nasu ja emäntänsä ovat tuttu näky Munkkiniemen ja Rajasaaren lenkkimaisemissa. Kuva: SSS/Minna Filppu