Teijon kansallispuistossa kävijöitä tungokseen asti

5
Tatu Alm (vas.) ja Antti Laine pysähtyivät Endalin laavulle, jossa ei ollut tungosta. Roosinniemen laavu, jossa he yöpyivät, on suositumpi. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Täpötäysi parkkipaikka ja ihmispaljous yllättivät raisiolaisen Eija Ericssonin sekä sauvolaisen Ari-Pekka Hakalan.

He olivat tulleet Teijon kansallispuiston Matildanjärven puolelle lauantaina. Autoja oli tuolloin niin paljon, että osa oli jouduttu parkkeeraamaan tien varrelle.

– Täytyy katsoa, jäämmekö tähän, Hakala tuumasi.

Eija Ericsson kertoi, että he muutenkin liikkuvat luonnossa, joten varsinainen syy ulkoiluun ei löytynyt koronaviruksesta. Teijo oli hänelle uusi tuttavuus, mutta Hakalalle ei.

– Olin töissä Nokialla, josta käytiin täällä, Hakala selitti.

He suuntasivat polulle yhdessä Ericssonin poikien Reinon ja Olavin sekä Iivi-koiran kanssa. Tarkoitus oli paistaa makkaraa poikien kanssa, mutta väenpaljous mietitytti heitä jo parkkipaikalla.

Kansallispuisto kuten muutkin ulkoilualueet ovat nyt houkutelleet ihmisiä, sillä sisäliikuntapaikat ovat kiinni virusvaaran vuoksi.

Teijo on tosin ollut suosittu pitkin talvea ilman virustakin. Suosio on kasvanut koko ajan, mutta tämä talvi on ollut erityisen vilkas.

– Ei ole ollut lunta eikä jäätä poluilla, selittää puistomestari Petri Loikkanen.

Teijon kansallispuistossa ja sitä ennen Teijon retkeilyalueella maastopyöräilleet Mika Kilpinen Salosta ja Lasse Salminen Teijolta ovat huomanneet hyvin, miten kävijämäärä on kasvanut.

– Polut ovat leventyneet, he kuvailevat.

Lisäksi kävijöitä näkee miesten pitkillä pyörälenkeillä, joille kertyy pituutta yli 30 kilometriä. Salminen sanoo, että kävijöitä on alkanut kulkea myös paikoilla, joissa heitä ei ennen ole näkynyt.

– Yllättävän vähän näkee roskia, he sanovat.

Teijon kansallispuiston reitit ovat niin hyviä, että Kilpinen tulee kauempaakin ajamaan.

Kansallispuiston polut ovat vaihtelevia, joten samoja reittejä ei tarvitse ajaa. Pyöräilyä varten löytyy 40–50 kilometrin lenkkejä.

Vaikka he kehuvat paikkaa, he löytävät korjattavaakin.

– Pitkospuut ovat huonossa kunnossa Puolakkajärveltä Matildanjärvelle, he sanovat.

Kaverukset ovat pyöräilleet porukassa jo 2000-luvun alkuvuosista eli liki 20 vuotta. Pitkään alaa harrastaneena he ovat huomanneet, että maastopyöräilijöitä on tullut lisää.

Mikä mahtaa kiehtoa maastopyöräilyssä?

– Maantiellä pyöräily on tylsempää, Lasse Salminen sanoo.

– Luonnossa on haastetta, mutaisia paikkoja, kantoja ja kiviä, Mika Kilpinen jatkaa.

Hän myös sanoo, että maastossa pyöräilyssä unohtuvat työasiat.

Maastopyöräily on lisäksi kokonaisvaltaista liikuntaa, joka vaikuttaa tasapainoon ja koko kehoon käsistä jalkoihin saakka.

Jalkaisin puistossa vaelsivat viikonlopulla Tatu Alm Perttelistä ja Antti Laine Salosta. He olivat olleet yötä Roosinniemen laavulla, josta he lauantaina olivat patikoineet Punassuon kautta Endalin laavulle.

– Yksi yö on oltu ja tänään lähdetään pois, Alm kertoi.

Laavulla oli muitakin yöpyjiä, mikä yllätti. He jäivät suositulle paikalle, koska tulivat vasta illalla.

Alm sanoo, ettei ollut koronavirusta paossa retkeilemässä, mutta totesi, että nyt oli hyvä lähteä, kun kaikki paikat ovat kiinni viruksen takia.

Teijon kansallispuistoa hän kehuu muuten kivaksi paikaksi, joka on lähellä. Lyhyen matkan päässä olevaan puistoon tuleekin tehtyä päiväretkiä.

Polttopuut kielivät kävijämäärän kasvusta

Teijon kansallispuistossa on havaittu jo pitkin talvea paljon kävijöitä. Puistomestari Petri Loikkanen sanoo, että tavallista vilkkaammasta talvesta kertoo lisääntynyt polttopuun kulutus sekä käymälöiden käyttö.

Polttopuita on kulunut enemmän, vaikka klapit vaihdettiin halkoihin tulistelupaikoilla. Näin ajateltiin vältettävän sitä, että puita poltettaisiin turhaan. Nyt retkeilijä joutuu itse pilkkomaan puut.

– Oletettiin, että kulutus vähenee, Loikkanen sanoo.

Iso kävijämäärä on myös täyttänyt Matildanjärven parkkipaikan, jota aiotaan laajentaa.

Irtokoirat ja roskaaminen lieveilmiöitä, joskin valtaosa osaa käyttäytyä

Samalla kun kävijämäärä on kasvanut, myös lieveilmiöitä on alkanut tulla.

– Viime kesänä havaittiin tosi paljon roskaamista, Petri Loikkanen kertoo.

Nyt talvella roskaamista ei kuitenkaan ole havaittu, vaikka puisto on ollut ahkerassa käytössä.

Irtokoirista Loikkanen toteaa samoin, että valtaosa pitää koirat kytkettyinä. Kansallispuistossahan ei saa pitää koiraa irti.

– Siitä voisi saada jopa päiväsakkoja, Loikkanen sanoo.

Hän muistuttaa siitä, että koirat pystyvät tekemään luonnossa paljon tuhoa, jos ne juoksevat irrallaan.

Puisto on myös kulunut suosituimmilla paikoilla.

Polkuja on paikattu hakkeella, mutta suunnitelmissa on myös tehdä uusia reittejä.

Puiston kävijämääristä aletaan saada paljon tarkempaa tietoa, kun tänä vuonna tulevat uudet laskurit.

– Seuraamme myös keskusteluryhmiä. Niissä on puhuttu siitäkin, ettei Teijon kansallispuistoon kannata lähteä, kun siellä on niin paljon ihmisiä, Loikkanen sanoo.

Hän muistuttaa, että kansallispuistosta löytyy kyllä rauhallisia paikkoja. Monet kuitenkin suuntaavat suositulle Matildanjärven parkkipaikalle, joka on viikonloppuisin ollut tukossa.

5
Jätä kommentti

2 Comment threads
3 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
5 Comment authors
Volkan

Meinaako nyt kansalaiset tartuttaa koronaa leirintäalueilla?

Keijo K.

Tämä on vielä pientä siihen verrattuna mitä saa lukea kehäkolmosen sisällä asustavien juppien Lappiin matkaamisesta-

Heimo Vesa

Eiköhän niitä ”juppeja” ole Lappiin ynnä muualle lähtenyt myös Varsinais-Suomesta.

Vaihtoehtoja kokoontumiselle

Minusta on mukavampi ulkoilla jokamiehen oikeudella rauhallisissa luontopaikoissa, joita Varsinais-Suomessa toden totta riittää.

Urpo

Varmasti pian opitaan tunnistamaan paikat, mihin ei kannata mennä ja missä on paremmin tilaa eli eiköhän nämä ruuhkahuiput ala tasaantua. Metsää ja polkuja todellakin riittää, mutta kaikkien käytössä olevien laavujen yms. kohteiden sijainnin selvittäminen muualta kuin kansallispuistoista vaatii hieman aloitteellisuutta. Se ei välttämättä ole huono asia. Ja voihan ruokaa lämmittää luvallisen tulentekopaikan puuttuessa retkikeittimelläkin, koska avotulentekoa ei jokamiehenoikeuksin sallita. Valistusta metsäpalovaaran suhteen kyllä tässä retkeilybuumissa, mikä sinänsä on positiivinen ilmiö, tarvitaan, kun pian alkaa maasto kuivua ja riski kasvaa. Toivottavasti väki muutenkin ymmärtää käyttäytyä kuten suomalaisen kuuluu eli roskaamatta ja luontoa turhaan kuluttamatta. Monille urbanisoituneille saattaa olla yllätys esimerkiksi se,… Lue lisää »