Uskomus ei paranna

0
Hoidettava voi kokea läheisyyden tai koskettelun rentouttavana.

Peräti kolmannes suomalaisista käyttää uskomushoitoja. Suomalaisten kyselytutkimusten ja European Social Survey -aineiston mukaan viidennes suomalaisista uskoo esimerkiksi homeopatian tehoavan sairauksiin, vaikka sen vaikutusta ei ole pystytty osoittamaan lääketieteellisesti.
Hädän hetkellä asioiden analyyttinen puntarointi ei aina onnistu. Parhaillaan monet intialaiset uskovat lehmän virtsan juomisen suojaavan koronavirukselta. Asiantuntijat eivät suosittele.

Terveyshuuhaa on Suomessa merkittävä potilasturvallisuuteen vaikuttava ilmiö. Useimmiten uskomushoitoja käytetään lääketieteellisten hoitojen ohessa, mutta pahimmissa tapauksissa niiden sijaan.
Virheellisten terveysuskomusten suurimpia riskejä ovat lääketieteellisen hoidon aloittamisen viivästyminen, sairauden eteneminen ja potilaan vahingoittuminen.
Uskomushoitoihin liittyy riskejä, joille ovat alttiita erityisesti syöpäpotilaat, mielenterveyspotilaat, vakavaa kroonista sairautta sairastavat ja lapset. Uskomushoidoilla, luontaisvalmisteilla ja ravintolisillä voi olla merkittäviä sivu- tai yhteisvaikutuksia lääketieteellisten tutkimusten ja hoitojen kanssa.

Jotkut uskomushoidot voivat rentouttaa potilasta, mutta sairauksia ne eivät paranna. Plasebovaikutuksen tai taudin luonnollisen kulun seurauksena potilas voi kuitenkin kokea hyötyvänsä uskomuslääkinnästä.
Sosiaali- ja terveysministeriö pitää nykyistä uskomushoitoja koskevaa lainsäädäntöä riittämättömänä ja hoitomuotojen valvontaa liian vähäisenä. Haittatapahtumista saadaan tietoa sattumanvaraisesti.

Nykyiseen hallitusohjelmaan sisältyy vaihtoehto- ja uskomushoitojen sääntelymahdollisuuksien selvittäminen. Sitä tarvitaan kipeästi, sillä voimassa oleva lainsäädäntö ei ehkäise uskomushoitojen aiheuttamia vahinkoja.
Vanhan viisauden mukaan terveydellä ei pidä leikkiä. Vielä tuomittavampaa on leikkiä sairauksien hoidolla.

Jätä kommentti