Ydinsulkusopimus

0

VESA JAAKOLA. Muista joukkotuhoaseista ydinaseet erottuvat siinä, ettei niistä ole tehty samanlaista kieltosopimusta kuin biologisista ja kemiallisista aseista. Ydinaseista tehtiin viisi vuosikymmentä sitten vain niiden levittämistä kieltävä sopimus NPT. Se on ollut kuitenkin tehokas niin, ettei ydinaseita ole vieläkään kuin muutamalla valtiolla.

Sodissa ydinaseita on käytetty vain kerran: Yhdysvallat tuhosi niillä kaksi Japanin kaupunkia, Hiroshiman ja Nagasakin kesällä 1945. Tuhovoimaltaan ne olivat jo tuolloin äärimmäisen väkivallan välineitä.

Ydinsulkusopimus jakoi alun perin atomiaseiden omistamisen ja käyttömahdollisuuden jyrkästi kahteen luokkaan: ydinasevaltoihin ja ydinaseettomiin. Edellisiä oli ensin viisi, nyt yhdeksän, ja jälkimmäisiä 184 maailman 193 valtiosta.

Ydinasevarustelu oli vapaata ja villiä 1960-luvulle asti. Sitten viiden ensimmäisen ydinasevallan johtajat halusivat estää muiden valtioiden ydinaseistautumisen. Heidän mielestään ydinpommit olisivat liian vaarallisia ”vastuuttomien” toimijain asearsenaaleissa.

Neuvoteltiin NPT-ydinsulkusopimus, johon lähes kaikki valtiot ovat liittyneet – Suomikin, vaikka meillä osattaisiin kyllä atomiaseita rakentaa. Hyväksyttiin, että tuolloiset viisi ydinasevaltaa saavat nämä aseensa pitää ja ydinaseettomat sitoutuivat pysymään sellaisina.

Ydinsulkusopimuksen ansiosta atomiaseet ovatkin pysyneet pienessä piirissä. Niitä on alkuperäisten ydinvaltojen Yhdysvaltain, Britannian, Ranskan, Kiinan ja Neuvostoliiton seuraajavaltion Venäjän lisäksi vain Intialla, Israelilla, Pakistanilla ja Pohjois-Korealla. Kolme ensin mainittua eivät liittyneet keväällä 1970 voimaan saatettuun sulkusopimukseen. Pohjois-Korea on siitä sittemmin irtautunut.

Sopimuksen päätavoite on siis estää ydinaseiden leviäminen viiden tunnustetun ydinasevaltion ulkopuolelle. Sen lisäksi ydinvaltojen tulisi vähentää alan aseistustaan. Kolmanneksi atomienergian hyödyntäminen siviilikäyttöön sallitaan. Sopimuksen noudattamista valvoo alan kansainvälinen järjestö IAEA.

Sopimuksesta huolimatta muutamat valtiot ovat uhmanneet ydinsulkua. Valkoisten hallitsemassa Etelä-Afrikassa tuotettiin ydinaseita, jotka sittemmin hävitettiin. Myös Libyalla oli aikoinaan hanke ydinaseistautua, mutta siitä luovuttiin.

Viime vuosina ydinsulkua ovat murentaneet avoimesti Pohjois-Korea ja epäiltynä Iran. Pohjois-Korealla on todennettu valmius tuottaa ydinaseistusta. Iranin hallitus kertoo kehittävänsä ydinteknologiaa vain siviilielämän tarpeisiin, mutta senkin epäillään pyrkivän ydinasevallaksi, ainakin tulevaisuudessa.

Pysyvästi voimassa olevan ydinsulkusopimuksen tilaa ja toteutumista tarkastellaan hallitustasolla viisivuosittain. Tällainen tarkastelukonferenssi pidetään taas tänä keväänä YK-piirissä New Yorkissa.

Viime kokouksen anti 2015 jäi laihaksi. Neliviikkoisessa kokouksessa enemmän kiisteltiin kuin sovittiin. Tähän vaikutti osaltaan tuolloinen maailmanpoliittinen tilanne, etenkin Lähi-idässä ja muuallakin. Nyttemmin jopa ydinaseilla pelottelu on palaamassa valtiosuhteisiin.

Vuosikymmen sitten tarkastelukonferenssissa 2010 onnistuttiin paremmin. Tehtiin jopa aloite Lähi-idän puhdistamiseksi joukkotuhoaseista. Tavoitetta työstävän konferenssin valmistelut eivät kuitenkaan tuottaneet tulosta.

Kirjoittaja on emeritusdiplomaatti

Jätä kommentti