Yksi ylitse muiden – Lauri Markkasen HBA-Märsky kävi viisi vuotta sitten Perniössä, puolet siitä joukkueesta on jo lopettanut

0
Lauri Markkanen taisteli viisi vuotta sitten levypallosta PeU-Basketin Lauri Tiaista vastaan. Ainakin toinen kaksikosta muistanee ottelun edelleen. Kuva: SSS/Marko Mattila

Viisi vuotta sitten, 30. maaliskuuta 2015, Perniön liikuntahallilla oli ahdasta. Koripallon miesten I divisioona B:n toista finaalia PeU-Basketin ja HBA-Märskyn välillä seurasi peräti 407 katsojaa.
PeU-Basket hävisi kuuman ottelun 74–81. Vierasjoukkueen tähtenä tuikki 17 pistettä heittänyt Lauri Markkanen, joka debytoi NBA:ssa vain kaksi ja puoli vuotta myöhemmin.
Markkanen johdatti Koripalloliiton akatemiajoukkueen finaalisarjan voittoon. Se jäi Märskyn viimeiseksi kaudeksi Divari B:ssä.

Vuonna 2011 perustetusta HBA-Märskystä on lähtenyt kymmeniä tyttö- ja poikapelaajia Yhdysvaltain yliopistosarja NCAA:han. Viime aikoina pelaajavirta on kääntynyt yhä voimakkaammin vastaan.
Viisi vuotta sitten Perniössä finaaleita pelanneesta Märskyn 12 pelaajan joukkueesta seitsemän lähti NCAA:han. Vain kaksi pelaajaa viihtyi NCAA:ssa täydet neljä vuotta. Remu Raitanen San Franciscossa (pisteka. 4,4) ja Joonas Tahvanainen Utah Valleyssa sekä kakkostason Westminsterissä.
Lassi Nikkarinen ja Fiifi Aidoo palasivat kahden kauden jälkeen Korisliigaan. Aidoo on edustanut kahden kauden aikana kolmea eri liigaseuraa ja pudonnut lopullisesti maajoukkuekuvioista, kun taas Nikkarinen pelasi väkevän tulokaskauden BC Nokiassa.
Susijengin EM-karsinnoissa väläyttäneelle Edon Maxhunille riitti kaksi kautta Long Beach Statessa ja viime kausi vierähti Espanjan kolmosessa.
Märskyn mainoskasvo Markkanen pelaa jo kolmatta kauttaan Chicago Bullsissa.
Kuusi pelaajaa, eli puolet joukkueesta, on jo lopettanut uransa.

Koronaviruksen vuoksi kesken päättyneellä kaudella 2019–2020 NCAA:n ykkösdivisioonassa pelasi yhdeksän suomalaispelaajaa.
Ensimmäistä vuottaan pelasivat Mikael Jantunen (Utah), Ville Tahvanainen (Bradley) ja Oliver Nkamhoua (Tennesee). Toista vuottaan pelasivat Andre Gustavson (Richmond), Tuukka Jaakkola (Cal Poly) ja Elias Valtonen (Arizona State).
Kolmatta kauttaan pelasivat Tomas Murphy (Northeastern) ja Vilppaasta tutun Jamuni McNeacen entinen joukkuekaveri Hannes Pöllä, joka vaihtoi Oklahoman UT Martiniin.
Ainoa seniori eli neljännen kauden pelaaja oli Raitanen.

Jantunen ja Tahvanainen pääsivät tulokkaina isolle vastuulle ja Nkamhouakin sai odotettua enemmän peliaikaa. Gustavsonin rooli pysyi samana ja Jaakkola oli avauksen vakiomies.
Siinä ne hyvät uutiset.
Lahtelaislähtöinen Pöllä pelasi Martinissa enemmän kuin kahtena edellisenä kautena Oklahomassa yhteensä, mutta peliaika jäi silti keskimäärin kahdeksaan minuuttiin.
Murphyn veljeskolmikon nuorin, Tomas, pelasi kolmannella kaudellaan Northeasternissa vain neljä ottelua syyskaudella. 21-vuotias Murphy sai poikkeusluvan jatkaa NCAA:ssa vielä kaksi kautta. Hän ilmoitti vaihtavansa yliopistoa.
1999-ikäluokan lupaavimpana suomalaispelaajana pidetty Valtonen jäi toisellakin kaudella Arizona Statessa pienelle vastuulle (17,2 minuuttia). Euran Veivin kasvatti päätti jättää NCAA:n ja palata takaisin Suomeen.
Suomen maajoukkueelle Valtosen paluu on hyvä asia. Marraskuussa EM-karsintaa jatkavalla Susijengillä ei ole varsinaisesti ylitarjontaa yli kaksimetrisistä ja alle kolmekymppisistä laitureista.

HBA:n kritisoijat ovat nostaneet aiheesta esiin pelaajien lukuisat paluut Suomeen. Kehitys ei ole ollut odotettua.
Kriitikoiden kokonaiskuva tiivistyy ikäluokkien 1994–1995 ison osaston kolmikkoon Henri VentoniemiMika Nuolivirta–Julius Rajala, joista jokainen palasi NCAA:n kakkostasolta Korisliigaan.
Ventoniemi löi itsensä päättyneellä kaudella läpi Korihaissa ja hänellä riittää ensi kaudeksi ottajia. Nuolivirta jämähti toisella liigakaudellaan Kouvojen penkille, eikä hänen liigauransa jatkosta ole takeita. KTP:hen kesällä 2018 siirtynyt Rajala on ilmeisesti lopettanut uransa.
Kriitikot nostavat yleensä esiin HBA:n väliin jättäneiden nimiä, kuten Euroopassa pelaavien Topias Palmin ja Aleksander Madsenin – miksei myös BC Nokiassa huippukevään pelanneen Niko Mattilan. Kolmikko on samaa ikäluokkaa kuin edellä mainittu iso osasto.
Jos Markkasta (synt. 1997) ei lasketa, ikäluokkien 1994–1997 parhaat suomalaispelaajat ovat kehittyneetkin muualla kuin Märskyssä.
Ajatellaan vaikka Palmia (1994), Madsenia (1995), Aapeli Alasta, Tuomas Hirvosta ja Okko Järveä (1996) tai Henri Kantosta ja Aatu Kivimäkeä (1997).

HBA:n puolustajat perustelevat kantansa liigaseuraa laadukkaammalla harjoittelulla, korkealuokkaisella lukiokoulutuksella ja ennen kaikkea näiden yhdistämisellä. Reittiä Yhdysvaltojen yliopistosarjaan on perusteltu vielä toistaiseksi samolla asioilla.
Pelaajakehityksen näkökulmasta HBA:n tulokset ovat edelleen varsin laihoja. Toki ohjelma on vielä nuori, mutta kovin kauaa ei sekään käy enää selitykseksi.
Kun piirtää miesten Korisliigan kotimaisten pelaajien ikädemografin ja kuuntelee samalla toisella korvalla valitusta jenkkien liian suuresta roolista, niin yksi asia on ainakin helppoa todeta: Korisliigalle HBA-Märsky on tehnyt toistaiseksi vain hallaa.

Huiput harvassa
Viidessä vuodessa käynyt kova kato
HBA-Märskyn kokoonpano Perniön liikuntahallilla 30.3. 2015 pelatussa Divari B:n 2. loppuottelussa (suluissa sarjataso kaudella 2019–2020):

Lassi Nikkarinen (Korisliiga)
Joonas Tahvanainen (NCAA II div.)
Edon Maxhuni (Espanjan 3. sarjataso)
Fiifi Aidoo (Korisliiga)
Matias Suvanto (lopettanut)
Anton Vialen (lopettanut)
Thomas van Santen (lopettanut)
Remu Raitanen (NCAA I div.)
Jonathan Guzman Monet (lopettanut)
Samuli Nieminen (lopettanut)
Akseli Rikka (lopettanut)
Lauri Markkanen (NBA)

Jätä kommentti