Analyysi: Tyhjä jalkapallokenttä tulee päivä päivältä kalliimmaksi

0
Salon Urheilupuiston tekonurmi on ollut vailla käyttäjiä kohta kokonaisen kuukauden. (Kuva: SSS/Marko Mattila)

Kevätauringon kutsuvat säteet tyhjän jalkapallokentän kostealla pinnalla on surullinen näky.

Juuri nyt kentällä pitäisi olla varsan lailla huolettomasti kirmaavia lapsia ja nuoria, jotka ovat valmiina ottamaan vastaan pitkän ja valoisan kauden – mutta juuri nyt se ei ole mahdollista.

Tyhjä jalkapallokenttä ei ole surullinen pelkästään siksi, että se ei pysty palvelemaan tarkoitustaan. Se on surullinen myös siinä tapauksessa, jos sille laskee hinnan.

Nykyään lähes kaikki on mitattavissa rahassa, kuten jalkapallokentillä kirmaavien lasten ja nuorten harrastuksen taloudellinen arvo yhteiskunnalle.

Suomessa jalkapallon harrastamisen vaikuttavuus on noin 770 miljoonaa euroa vuodessa. Summa saatiin laskemalla kolme eri kategoriaa yhteen: terveys, sosiaaliset ja taloudelliset.

Jalkapallo säästää terveydenhuollossa 358 miljoonaa euroa ja sosiaalimenoissa 210,4 miljoonaa euroa. Jalkapallon suorat talousvaikutukset seuroille ovat 201,3 miljoonaa euroa.

Summa on laskettu Euroopan jalkapalloliiton UEFA:n SROI-mallinnuksella, jolla laskettiin jalkapalloon sijoitetun pääoman sosiaalista tuottoa lajin harrastajien osalta.

Kansallisia ja kansainvälisiä asiantuntijoita ja keskusjärjestöjä (kuten THL) sekä akateemisia tutkimuksia hyväksikäyttäneen mallinnuksen toteutukseen osallistui viime vuonna 12 UEFA:n jäsenmaata.

770 miljoonaa euroa on valtava summa, jos sitä vertaa esimerkiksi valtion liikuntabudjettiin, joka on tänä vuonna vain 150 miljoonaa euroa.

Toisaalta jalkapallo on Suomessa myös valtava laji. Viime vuonna Palloliitolla oli 136 227 lisenssipelaajaa. Se on enemmän kuin jääkiekolla, yleisurheilulla, koripallolla ja lentopallolla yhteensä.

Jalkapallo on myös Salossa ylivoimaisesti harrastetuin laji. Viime vuoden lopulla kaupungin seuroissa oli yhteensä 1 222 lisenssipelaajaa eli 0,9 prosenttia koko maan lisenssipelaajista.

Vaikka mallinnuksen loppusummasta ei voi suoraan leikata yksittäisen alueen tai kaupungin osuutta, antaa se silti viitettä: 0,9 prosenttia 770 miljoonasta eurosta on 6,9 miljoonaa euroa.

Eli salolaisten jalkapalloseurojen toiminnan arvo Salon kaupungille on jopa seitsemän miljoonaa euroa.

Jos verrataan summaa kaupunkilaisia viime vuosina puhuttaneisiin hankkeisiin, niin Salon kaupungin osakkuus Tunnin junan hankeyhtiössä maksoi 3,74 miljoonaa euroa ja osakkuus IoT Campuksessa 4,5 miljoonaa euroa. Urheilupuiston täysremontti (tekonurmi, yleisurheilukenttä, pukukoppi, katsomo) maksoi kolme miljoonaa euroa.

Vaikka lasten ja nuorten jalkapalloharrastuksen arvon mittaaminen euroissa saattaa tuntua kylmältä, on se tässä tilanteessa välttämätöntä.

Koronavirusepidemian vuoksi seurojen toiminta on katkaistu ja epävarmuus tulevaisuudesta kasvaa päivä päivältä. Tuloja ei ole ja menoja on leikattu niin paljon kuin mahdollista.

Salon suurin jalkapalloseura SalPa lomautti kaikki neljä täysipäiväistä työntekijäänsä. Palloliitto aukaisi tukihaun päätoimisten henkilöiden palkkojen maksamiseen. SalPalle myönnettiin tukea 6 000 euroa, joka on kuin laastari vuotavassa haavassa: parempi kuin ei mitään.

Satoja salolaislapsia liikuttavan perinteisen Prisma-liigan harjoitusten piti alkaa ensi viikolla, mutta nyt koko kausi on vaakalaudalla, aivan kuten kaikkien muiden kaupungin juniorijoukkueiden.

Mitä kauemmin kentät pysyvät tyhjinä, sitä kalliimmaksi se tulee kaupungille ja koko yhteiskunnalle.

Salolaisissa jalkapalloseuroissa pelaa yhteensä 1 222 lisenssipelaajaa.

Suomalaisen jalkapallon arvo on 770 miljoonaa euroa vuodessa

Euroopan jalkapalloliiton UEFA:n SROI-mallinnus on työväline, jolla mitataan jalkapalloon sijoitetun pääoman sosiaalista tuottoa harrastajien osalta.

Mallinnuksen mukaan jalkapallon vaikuttavuus Suomessa oli viime vuonna noin 770 miljoonaa euroa.

Summa koostuu 358 miljoonan euron terveydenhuoltosäästöistä, 210,4 miljoonan euron sosiaalimenosäästöistä sekä 201,3 miljoonan euron suorasta taloudellisesta vaikutuksesta.

Summan laskemisen pohjana oli Palloliiton 890 jäsenseuran 136 227 lisenssipelaajaa, 85 000 vapaaehtoistoimijaa ja 13 000 valmentajaa.

Mallinnuksen tarkoitus oli antaa työkalu valtakunnalliseen ja paikalliseen vaikuttamiseen tutkitun tiedon avulla.

Mallinnuksen toteutukseen osallistui paikallisia asiantuntijoita eri aloilta ja organisaatioista. Suomesta mukana olivat muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus (Kihu).

Mallinnuksessa käytettiin myös Euroopanunionin ja Maailman terveysjärjestön WHO:n tutkimuksia.

Jalkapallon vaikuttavuus tutkimukseen osallistuneissa maissa (miljoonaa euroa):

Italia: 3 000
Ruotsi: 1 900
Suomi: 770
Skotlanti 579
Puola: 462
Romania: 272
Malta: 60
Latvia: 53