Elämää koronakriisin jälkeen

0

VIRPI LEITZÉN. Näinä tautiaikoina elämä on muuttunut sellaiseksi, että on palattu perusasioihin. Moni turha ja valitettavasti moni tähdellinenkin asia on jäänyt. Elämä on karsiutunut aika yksinkertaiseksi. Ollaan kotona tai tehdään töitä, ulkoillaan välillä, ja soitellaan ja tekstaillaan läheisille.
Tähän mennessä jokainen on jo luultavasti löytänyt itselleen poikkeusajan uudet rutiinit. Miten hankkia ruokaostokset ja muut pakolliset ostokset kotiin mahdollisimman pienellä tartuntariskillä. Epänormaaliinkin tottuu, kun on pakko.

Korona-aika tulee muuttamaan Suomea ja suomalaisia monella tapaa. Kaikkia muutoksia on mahdotonta ennustaa, mutta osa on jo näkyvissä. Yksi takuuvarmoista muutoksista on verkkomyynnin suosion pysyvä kasvu.
Olemme nyt korona-aikana tilanneet kotiinkuljetuksella kaikki muut tavarat paitsi ruoka- ja apteekkiostokset. Kotipihalle on tullut paketissa niin lemmikin ruokaa kuin uusi liesikin. Osa kaupoista toimittaa tilaukset kotipihaan ilmaiseksi, kun tilaus on tarpeeksi suuri.
Toimituksissa ei ole ollut valittamista. Tilattu tavara on ollut perillä parhaassa tapauksessa jo seuraavana päivänä tilauksesta, viimeistään muutaman päivän kuluttua.
Olen miettinyt, kuinka monta tuntia aikaa on säästynyt, kun emme ole ensin ajaneet kauppaan, viettäneet siellä aikaa ja sitten ajaneet kotiin. Vaikka eiväthän ne tavarat sieltä verkkokaupastakaan itsekseen ovelle tule. Ensin pitää vertailla, miettiä, hankkia lisätietoa ja sitten tehdä tilaus. Eli istua hyvä tovi tietokoneen ääressä. Oma operaationsa on, jos jotain joutuukin vaihtamaan tai palauttamaan.
Koronan aiheuttama pysähdys on katastrofi monelle yrittäjälle. Jos voimia suinkin riittää, kannattaa nyt hiljaisina aikoina rakentaa tai parantaa verkkokauppa mahdollisimman toimivaksi kivijalkakaupan rinnalle.
Varsinkin me vanhemmat kansalaiset olemme melko uskollisia tutuille liikkeille ja merkeille. Sieltä ostetaan mistä ennenkin, kunhan tavaran saa halutessaan myös verkosta tilattuna kotiin. Poikkeusajan tottumukset muuttuvat helposti normaaliajan käytännöiksi.

Toinen arvaukseni koronan jälkeisestä Suomesta liittyy matkailuun.
Uskon, että varsinkin kaukomatkailu vähenee ainakin joksikin aikaa, kun ajatus Suomesta turvan tyyssijana vahvistuu ihmisten mielissä. Tähän sisältyy tietysti toiveikas ajatus siitä, että suomalaisilla päättäjillä riittää taitoa luotsata Suomi ulos kriisiajasta muita maita pienemmin kuolleisuusluvuin.
Jos ulkomaille ei matkata entiseen tapaan, on suomalaisilla matkailuyrittäjillä edessään tuhannen taalan paikka.
Salon seudulla on hyvän sijaintinsa, upeiden merenrantojen ja kauniiden maisemien ansiosta kaikki mahdollisuudet nousta suosituksi kotimaiseksi matkailualueeksi.
Kun suomalaiset joskus pääsevät koronaeristyksistä pois kodeistaan uskon, että moni haluaa katsella sen jälkeen muuta kuin liiankin tutuksi tullutta kotipihaa. Pienen budjetin kotimaan matkoille saattaa olla suuri kysyntä.

Kirjoittaja on toimittaja.