Et voi tulla rajan taa

0

Tälle hiekkatiellekö muka rajavalvonta? Ei varmaan tule!
Uudenmaan raja melkein näkyy olohuoneen ikkunasta, joten arvailimme lähipiirissä muutama päivä sitten vieressä kulkevan paikallistien kohtaloa Uudenmaan eristämisen häämöttäessä.
Nyt tiedetään, että tulihan sinne. Armeijan teltat ja bajamajat koristavat peltojen keskellä Somerniemellä Viuvalantien vierustaa. Saman tien, jossa autolla on melkein mahdoton liikkua kovien sateiden aikaan, kun vetelä tienpohja imee renkaat syvälle saviseen mössöön.
Viime viikonloppuna armeijan vihreät autot kulkivat tiellä siihen malliin, että paikallisilla ihmisillä riitti ihmeteltävää. Liikkumista kodin ulkopuolella on vähennetty, mutta tätä ihmettä piti monen lähteä autolla tai kävellen paikan päälle katsomaan.
Telttojen ympärillä pyörineet varusmiehet saivat tottua yleisöön, josta valtaosa muisti kuitenkin pysytellä kaukana. Pitihän tuo näky kuitenkin itse todistaa, sen verran ihmeellisiä aikoja nyt eletään.

Someron ja nykyisin Lohjaan kuuluvan Nummi-Pusulan välillä on totuttu arkiseen kulkemiseen. Pusulan isännät hakevat Somerolta moottorisahansa. Somerniemeltä poiketaan Pusulassa kahvilassa, jonka itse leivottu ohut ruisleipä hakee vertaistaan.
Traktorit kulkevat maakunnan rajan yli tiuhaan tahtiin, sillä monella viljelijällä on maita molemmin puolin rajaa.
Rajaa valvomaan tulleet poliisit ja armeijan miehet oppivat nopeasti tunnistamaan valvontapisteellä paikallisen isännän, joka kulki tilustensa välillä. Tarkastuksesta pääsi ensimmäisen päivän ensimmäisinä tunteina läpi jo kättä heilauttamalla.
Joillakin rajoilla oli viljelijöiden kulkuoikeudesta omille mailleen alkutunteina hämmennystä, mutta Viuvalantien maalaismaisemassa nämä säännöt olivat selvät alusta saakka.

Et voi tulla rajan taa, laulavat kestosuosikit Matti ja Teppo tutussa iskelmässä. Kaihoisa vanha ralli istuu erikoiseen aikaan, sillä Uudenmaan muusta Suomesta eristävät rajat ovat erottaneet eri puolilla eteläistä Suomea myös rakastavaisia toisistaan.
Jos kumppanin virallinen osoite ja asunto ovat toisella puolella rajaa, ei kova ikäväkään riitä maakunnan rajan ylittämiseen. Ei auta, vaikka normaalioloissa asuttaisiin käytännössä toisen kämpillä.
Siitäkin on jo kuultu Someron ja Pusulan välillä, että kirjat on siirretty toiseen kuntaan, jotta yhteinen elämä ja arki voivat jatkua. Elämme totta tosiaan poikkeuksellisia aikoja.

Pikkutien rajavalvonta voi tietää pääkaupunkiseudulla työssä käyvälle näissä poikkeusoloissa myös pientä onnenpotkua.
Kun Uudenmaan läänin raja ylittyy syrjäisellä hiekkatiellä, ei työmatkalaisen tarvitse seisoa ruuhkissa. Sen verran hiljaista on kylätiellä.
Toista on ollut Lahdenväylällä ja monella muulla valtatiellä.