Salon Teatterin Puhdistuksessa Aliide Truun piilottelema Hans ja Mustapukuisessa naisessa lakimies Arthur Kipps. Salolainen Jerry Sarlin on ehtinyt tehdä vaikuttavia rooleja, vaikka miehelle on kertynyt ikää vasta 22 vuotta. Ensi kesänä hänet nähdään Vuohensaaressa Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen -musikaalin hevosvaras Zobarina.

–  Puhdistuksessa olin mies, joka oli menettänyt kaiken ja Mustapukuisessa naisessa nuori lakimies, joka lähti tutkimaan asioita, joihin ei olisi pitänyt sekaantua. Mustalaisleirissä hahmoni on täysin vastakohta näille kummallekin. Zobar on värikkäämpi ja persoonaltaan voimakkaampi. Olen roolissa Han Solon tyyppinen naistenmies, joka menee ja rakastuu päätä pahkaa, Sarlin nauraa.

Hän arvelee päässeensä teatteriurallaan eteenpäin intohimoisen tekemisensä ansiosta. Se välittyy roolijaossa ohjaajalle ja näytelmässä yleisölle.

– En ole pysähtynyt miettimään reittiä, miten olen tähän edennyt. Olen vain elänyt, Sarlin pohtii.

– Kävi hyvä tsäkä, kun pääsin Salon Teatteriin ja näyttämään, mitä osaan. Olen saanut tehdä upeita juttuja ja oppinut kaikilta ohjaajilta aivan sairaan paljon. On ollut virkistävää ja siistiä nähdä, miten asioita voi tehdä täysin eri tavalla ja päästä hienoon lopputulokseen.

Jerry Sarlin on saanut tehdäkseen monenlaisia rooleja. Hän heittäytyy kaikkiin intohimoisesti. – Näyttelijänä on pakko laittaa itsensä täysillä likoon ihmisten edessä. Jos ei ole läsnä siinä, mitä tekee, näyttää heti epäuskottavalta. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Jerry Sarlinin teatteriharrastus alkoi hänen äitinsä ideasta. Tämä vei 9-vuotiaan Jerryn Salon kansalaisopiston teatteritaiteen perusopetukseen.

– Leikin paljon yksin ja keksin tarinoita, joissa näyttelin itse kaikki hahmot. Nautin yksinolosta ja omien juttujeni tekemisestä, vaikka leikin kavereidenkin kanssa. Olin kokeillut pari vuotta jalkapalloa, mutta ei siitä tullut mitään ja jätin menemättä treeneihin saadakseni puuhata omiani. Luova puoleni vaati erilaista tekemistä.

Teatteriharrastus lähti vetämään ja rooleja alkoi tipahdella tehtäväksi. Vuonna 2013 Sarlin oli jo Salon Teatterissa mukana Arto Lindholmin ohjaamassa lastennäytelmässä Reuhurinne. Seuraavana vuonna oli vuorossa saman ohjaajan Kuin ensimmäistä päivää.

Salon lukion musiikkiteatteri esitti keväällä 2016 Juhannusyön unen ja kesällä Sarlin sai ensimmäisen pääroolinsa: hän näytteli Kirakan kesäteatterin Kolmessa muskettisoturissa D´Artagnania.

Kirakassa Sarlin tapasi myös tyttöystävänsä Anni Salomaan. Kesä meni lavasteissa pussaillessa, vaikka ohjaaja Arto Lindholm oli varoittanut rakastumasta vastanäyttelijään. Pari on pitänyt yhtä siitä lähtien ja myös Salomaa näyttelee Salon Teatterissa.

Sonja Leino nähtiin nuorena Aliide Truuna ja Jerry Sarlin Hansina Puhdistuksessa. Kuva: Salon Teatteri/Mikko Pääkkönen

Vuonna 2017 Sarlin pääsi Pauliina Saloniuksen ohjaaman Jekyll & Hyden näyttelijäkaartiin. Seuraavana vuonna hän oli mukana kesänäytelmässä Vares – Huhtikuun tytöt ja syyskaudella Macbethissä. Viime vuonna tehtäväksi lankesivat suuret roolit Tapio Väntsin ohjaamassa Puhdistuksessa ja Saloniuksen Mustapukuisessa naisessa. Mustalaisleiriä Sarlin harjoittelee Peter Nybergin ohjauksessa.

– Näyttelijänä on pakko laittaa itsensä täysillä likoon ihmisten edessä; olla impulsiivinen ja aito ilman estoja. Näyttämöllä ei pidä tehdä mitään puolinaisesti tai näyttää heti epäuskottavalta. Pahin pelkoni on näyttää epäaidolta, siltä, etten ole läsnä.

Sarlin toteaa, että automaatiolla ei saa näytellä senkään takia, että se voi helposti johtaa vuorosanojen unohtamiseen.

– Pienessä roolissa on suurempi vaara alkaa miettiä jotain muuta kuin sitä, mitä tekee, mutta se on väärin muita näyttelijöitä ja maksavaa yleisöä kohtaan.

Jerry Sarlin sanoo, että muu maailma jää ulkopuolelle, kun teatterin ovesta astuu sisään. Jos katsojia muistutetaankin panemaan kännykät pois päältä esityksen ajaksi, ovat ne näyttelijöiltä pois päältä myös harjoituksissa. Kuva: SSS/Minna Määttänen

– Näyttelijähän ei itse näe, mitä tekee. Monesti tuntee olevansa täysin surkea ja mitään osaamaton. Kun työt seuraavat toisiaan, unohtaa helposti, mitä kaikkea on jo saavuttanut, vaikka aloittelija vielä onkin, Sarlin pohtii.

Hän muistuttaa, että näyttelijän työ on oman keskeneräisyytensä sietämistä. Aina ei jaksaisi sietää:

– Taltiointeja ei tahdo kestää katsoa. Puhdistuksessakin huomasin ensin vain sen, miten paksulta näytin, Sarlin hymähtää.

– Kun pääsin siitä yli, en tunnistanut roolihahmosta itseäni, joten olin kai onnistunut.

Jerry Sarlin (vas.) ja Mikko Rosendahl pitivät jännityksen yllä Mustapukuisessa naisessa. Kuva: Salon Teatteri/Mikko Pääkkönen

Lukion jälkeen Sarlin alkoi opiskella tieto- ja viestintätekniikan insinööriksi Turun ammattikorkeakoulussa, mutta ei tuntenut tarvittavaa kipinää.

– Tuhlasin pari vuotta omaa aikaani ja koulun resursseja.

Teatterikorkeakouluun Sarlin on ehtinyt hakea kaksi kertaa ja hakee vastakin, samoin kuin Tampereen yliopiston teatterityön tutkinto-ohjelmaan. Pääsykokeet ovat mielessä, vaikka Sarlin toteaa, että haaveammattiinsa on mahdollista päästä muutakin kautta.

– Kun tekee paljon, yhä useampi näkee, mitä osaa ja työ johtaa toiseen.

Sarlin sanoo haluavansa näyttelijäksi hinnalla millä hyvänsä.

– Palkka on ihan surkea, mutta se on sitten niin. Elän teatteria varten. Mikään muu ei ole yhtä kiinnostavaa. Teatterissa on upeinta saada välitettyä katsojalle unelmaa. Se on maagista, kun tapahtumat tulevat iholle. Tunteet tehostuvat aivan eri tavalla teatterissa kuin elokuvassa, sanoo Sarlin, joka on kokenut teatterin taian monesti myös katsomon puolella.

– Viime kesänä Vuohensaaressa vollotin Myrskyluodon Maijan katsomossa niin, että penkki hytkyi!

Jerry Sarlin joutui Arthur Kippsinä outoihin tilanteisiin jännitysnäytelmässä Mustapukuinen nainen. Kuva: TS-arkisto/Eero Saarikoski

Sarlinilta sujuu näyttelemisen lisäksi laulaminen. Ensi kesän roolissaan hevosvaras Zobarina hän pääsee myös tanssimaan.

– Enköhän hanskaa senkin, kun harjoittelen. Olenhan tanssinut Muumimaailmassakin ja vielä karvapuku päällä, hän nauraa.

Ensi kesänä Vuohensaaressa Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen Vilma Koskelan ja Jerry Sarlinin näytellessä pääparia Raddaa ja Zobaria. Kuva: Salon Teatteri/Mikko Pääkkönen

Viime kesänä Sarlin oli kesätöissä Nipsuna, Haisulina ja poliisimestarina Muumimaaliman Emma Teatterissa. Näytöksissä ei ollut hellerajaa, joten muhkeissa esiintymisasuissa tuli usein kuuma.

– Siellä pääsi isojen yleisöjen eteen, mutta omaa naamaansa ei kylläkään päässyt näyttämään.

NÄYTTELIJÄ SALOSTA

Jerry Sarlin

– Teatterin ansiosta olen saanut hyvin eri ikäisiä kavereita. Erilaisten ihmisten ystävyys on rikkaus. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Syntyi 14.10.1997 Salossa.

Kirjoitti ylioppilaaksi Salon lukiosta vuonna 2016.

Suoritti Työväen Akatemian näyttelijäntyön linjan vuonna 2018.

Näytellyt muun muassa Salon Teatterissa, Kirakan kesäteatterissa ja Muumimaailman Emma Teatterissa.

Pistäytyi viime vuonna natsin roolissa Mikko Koukin ohjaamassa Fingerpori-elokuvassa.

Harrastaa pöytäroolipelejä kuten Dungeons & Dragons.

Motto: Pidä unelmat pilvissä ja jalat maassa.