Junan tuomat

3

REIMA SUOMI. Koronavirus ja Tunnin juna ovat olleet kaksi keskeistä keskusteluteemaa Salossa viime aikoina. Koen tavatonta tarvetta saattaa nämä asiat yhteen.
Ikävää Salon keskustelussa on mielestäni ollut se, että laitetaan vastakkain tarpeet esimerkiksi huolehtia vanhuksista ja kehittää infrastruktuuria. Molempia tietenkin tarvitaan, ilman infrastruktuuriin panostamista yhteiskunta ei kehity.
On aivan turha odotella aikoja, jolloin olisi sen verran ylimääräisiä ropoja kassan pohjalla, että rautatien rakentamisen sujuisi niiden turvin. Velkaa näihin tarvitaan, valitettavasti myös sitä kansan syvästi halveksumaa syömävelkaakin sosiaalihuoltoon näinä ankeina päivinä.

Rautatiet ovat pitkään olleet aliarvostettu osa kansallisia infrastruktuureja. Rautateiden, kuten kaiken infrastruktuurin idea on siinä, että ne tuovat mukanaan verkkovaikutuksia, ennalta ennakoimattomia asioita. Toivottavasti pääosin positiivisia, jos kohta verkkovaikutukset voivat olla negatiivisiakin.
Junat ja rautatie tuovat siis mukanaan kaikkia odottamattomia asioita. Tässä on asian ydin, kun infrastruktuuriin investoidaan. Lapissa tämä taitaa olla hyvin ymmärretty, niin usein siellä puhutaan etelän ihmisistä junan tuomina.
Positiivisesta elämänasenteesta kertonee se, että en koskaan ole kuullut siellä kenenkään puhuvan junan viemästä. Toki sielläkin on se vahva joukko, joka näkee junien vievän parhaat porojen laidunmaat.

Pääsemme nyt tuomaan mukaan koronaviruksen tähän tarinaan. Löytyy tukuittain tutkimuksia, joissa on seurattu epidemioiden leviämistä rautatieverkon kautta. Nykyään kauaskantavampi ja keskeisempi verkosto taitaisi olla lentoliikenne.
Tähän tutkimusten sarjaan kuuluu esimerkiksi kuvaus siitä, miten influenssa, siihen aikaan myös venäläiseksi influenssaksi kutsuttu, kulki Sveitsin ja koko maailman läpi vuosina 1889–1901.
Artikkelissa influenssaa kuvataan ensimmäiseksi moderniksi influenssaksi, eli sellaiseksi, joka pyyhkäisi koko maapallon halki, jonka aikana modernit liikkumisvälineet (juna) olivat käytössä, ja jonka kulkua massamedia tehokkaasti seurasi ja raportoi.
Ihan oltiin siis korona-ajassa näillä kriteereillä jo tuolloin. No, arvaatte jo varmasti tarinan opetuksen: junathan sitä influenssaa silloin levittivät.
Tästä ei Tunnin junan vastustajien kannata vielä riemastua. Vastaavasti on pilvin pimein tutkimuksia siitä, miten junat ovat tuoneet hyviä asioita: työteliästä uutta väestöä, taloudellista aktiviteettia, sivistystä, ehkäisyvalistusta, lääkinnällisiä resursseja, raaka-aineita, uusia markkinoita, melkeinpä mitä tahansa.
Saammepa myös kiittää junia modernista standardista ajasta, jota ilman digitaalinenkaan yhteiskunta ei toimisi.

Epidemiat tulevat ja menevät, ja niin myös monet muut haitalliset asiat, samoin kuin hyvät. Pysyvää on ihmisten tarve verkostoitua ja olla yhteydessä, melkeinpä näen tässä jo presidentilliset ajatukset.
Sallitaan myös junien, vieläpä kehittyen, myös hoitaa tätä yhteydenpidon tärkeää tehtävää.

Kirjoittaja on tietojärjestelmätieteen professori.

Kuntalainen K

Olen täysin samaa mieltä mitä Reima Suomi kolumnissaan Junan tuomat kirjoitti. Sekään ei ole poissuljettu, että tavaraliikenne palaisi raiteille niin kuin oli vuosikymmeniä sitten Salossakin. Pitkällä aikavälillä (yli 30-vuotta) ikävintä asiassa on se, että Suomusjärven, Muurlan ja Hajalan asemien kohdalla vaikuttaa olevan heikot suunnitelmat. Tuossa tulevaisuudessa Suomusjärvi pystyisi hyvin toimimaan satelliittiasemana Kiikalalle ja Kiskolle, samoin kun Muurlan asema satelliittiasemana Pertelin, Romsilan ja Muurlan liikennesuunnille sekä Hajala taas Salon länsipuolen kehitykselle. Jos nyt ei ajeta tätä juna-hanketta maaliin, niin samalla tullaan kieltäneeksi tulevilta salolaisilta ja nuorilta heille elintärkeä ja ekologisin yhteys muuhun maailmaan. Se mistä kukaan ei ole vielä puhunut, on… Lue lisää »

Urpo

Tuo neljän miljoonan investointi on vasta starttiraha, jolla saadaan suunnittelu käyntiin. Toki Salon maksajana on helpompi vaikuttaa suunnitelmiin kuin ulkopuolisena. Paljonko pelivaraa lopulta on, se on taas oma lukunsa.

pertti

Salon pitää löytää ne tarpeet mitä Salo tarvitse junaradalta. Jos Salon kunnianhimoiset tarpeet eivät täyty, Salo ei saa mennä milläänkään budjetilla mukaan. Kyllä jo pitäisi osata neuvotella, kun on tarinoinut jo vuosia kaupungintalolla. Turku tarvii Tunnin junan, Salo ei. Kun junan veturi lähtee Salosta niin löytyyköhön jotain uutta mietittävää.