Kevätkylvöjä aloitellaan jo pääsiäisenä

0
Syysrapsit ovat selvinneet hyvin talven yli, arvioi Mika Äijälä. Hänen syysrapsikasvustoaan Salossa lähellä Ollikkalaa ovat ohikulkijat ihmetelleet ja jopa kyselleet, mitä pellolla kasvaa. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Kevätkylvöt ovat kohta alkamassa Salon seudun pelloilla. Ainakin kuusjokelainen maanviljelijä Mika Äijälä arvelee, että peltotyöt alkavat pääsiäisenä, jolloin päästäisiin myös aloittamaan kylvöjä.

– On se aikaista, sillä yleensä kylvöjä on aloiteltu huhtikuun viimeisellä viikolla, hän sanoo.

Pelloilla työkoneita tosin on näkynyt jo maaliskuun puolella, jolloin lannoitettiin syksyllä kylvettyjä aloja sekä nurmia.

– Harvemmin maaliskuun puolella on lannoitettu, arvioi asiantuntija Jarmo Pirhonen ProAgriasta.

Lannoitusten ohella peltoja on saatettu myös kunnostaa, sillä paikoin talvisateet ovat huuhtoneet peltoihin syviä uria.

Myös Äijälä lannoitti syysrapsia maaliskuussa. Hän on huomannut, että kevättyöt ovat vuosien mittaan aikaistuneet.

Äijälällä on syysrapsia 35 hehtaarin alalla aivan Salon Ollikkalan kupeessa. Kasvustoja ovat ohikulkijat ihmetelleet ja jopa kyselleet, mitä pellolla kasvaa.

– Nämä on kylvetty 47 sentin riviväliin, kun normaali on 12,5 senttiä, Äijälä selittää.

Hän kokeilee syysrapsia ensimmäisen kerran, mutta myös kylvötapa on kokeilu.

– Oikeastaan tämä lähtikin siitä, kun minulta kysyttiin kiinnostusta kokeilla sokerijuurikkaan tarkkuuskylvökoneella kylvöä, Äijälä selittää.

Siemeniä kului menetelmän ansiosta 2,6 kiloa hehtaarille, kun normaalikylvössä määrä olisi ollut kaksi, jopa kolme kertaa isompi.

Rapsi hyödyntää Äijälän mukaan tilan hyvin. Parhaillaan myös kasvustot näyttävät hyviltä, vaikka talvi on ollut hyvin sateinen. Hän myöntää, että talvisää hirvitti.

– Tässä on onneksi läpäisevä maa, hän sanoo.

Lisäksi aikaisin kylvetyllä rapsilla on vahva juuristo, joka auttaa kasvia selviämään sekä liiallisen märkyyden että kuivuuden vaivaamilla pelloilla.

Syysrapsin kylvöaika ulottuu Äijälän mukaan heinäkuun puolelta ennen elokuun puoliväliä olevalle ajalle, mikä rajoittaa innostusta tähän syysöljykasviin. Pelloilla on usein nimittäin vielä muuta kasvustoa.

Toisaalta syysrapsi tasoittaa syysviljojen tavoin kevätkiireitä. Sitä päästään myös puimaan muita viljelykasveja aiemmin.

Muitakin etuja Äijälä löytää.

– Sitä ei todennäköisesti tarvitse ruiskuttaa, kun rikkaruohot on hoidettu syksyllä.

Myös hyönteisiä vastaan ei välttämättä tarvita ruiskutuksia, sillä kasvi kukkii toukokuussa, jolloin sen tuholaiset eivät yleensä ole vielä liikkeellä.

Syysrapsin ohella Äijälällä on nyt ensi kertaa kuminaa, jota kylvettiin 90 hehtaarin alalle.

– Sekin näyttää hyvältä, hän arvioi.

Sen sijaan syysvehnän kylvöt kärsivät märästä syksystä ja talvesta.

– Sitä joudutaan paikkaamaan ja jopa uusimaan, Äijälä arvioi.

Syysvehnää ei muutenkaan ehditty kylvää paljon huonon sään vuoksi, joten valtaosa tilan kylvötöistä ajoittuu kevääseen. Tilalla viljellään vehnän lisäksi ohraa ja kauraa.

Terveenä pysyminen edellytys ruuan alkutuotannolle

Kevät tietää kiirettä Mika Äijälän ja hänen poikansa Markus Äijälän viljelemillä pelloilla, sillä pinta-alaa on yhteensä noin 800 hehtaaria.

Äijälä sanoo, että kiireisimpään aikaan töitä tehdään niin paljon kuin jaksetaan, yli kellon ympäri.

Apuna sesonkiaikana heillä on kolme ulkopuolista työntekijää, jotka tulevat Suomesta. Näin ollen parhaillaan oleva pandemian aiheuttama poikkeustila ei vaikuta heidän työntekijätilanteeseensa, jos he vain itse pysyvät terveinä.

Äijälä muistuttaakin siitä, että terveenä pysyminen on edellytys sille, että maataloustyöt pystytään tekemään ja tätä kautta turvaamaan se, että saadaan suomalaista ruokaa.

Syysrapsilla on vahva juuristo, joka auttaa kasvia selviämään liiallisen märkyyden tai kuivuuden vaivaamilla pelloilla. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Ruis selvisi viljoista parhaiten talven yli

Syysviljoista ruis näyttää selvinneen hyvin talven koettelemuksista.

– Se, mitä nyt näkyy vihreänä (viljoista), on lähinnä syysruista, ProAgrian asiantuntija Jarmo Pirhonen sanoo.

Syynä on se, että syysvehnä on selvinnyt vain vaivoin talvesta eikä sitä muutenkaan ehditty paljoa kylvää. Syksy oli liian märkä.

Syysruis kylvetään vehnää aiemmin, joten se saatiin paremman sään aikaan maahan. Ruis ehti päästä hyvään alkuun.

Toki elossa olevia syysvehnäalojakin on. Pirhonen muistuttaa, että syysvehnäkasvustot menevät talven jälkeen ruskeiksi ja alkavat sitten kasvaa.

Sateisesta talvisäästä selvisi Pirhosen arvion mukaan parhaiten ehkä nurmi, joskin sillekin on paikoin voinut olla liikaa pellolla seisova vesi.

Talvesta selvinneille syysviljoille kevät saattaa olla vielä koettelemus, jos lämpötila sahaa ja on kovin tuulista.

– Jos päivällä on plusasteita ja yöllä kymmenen asteen pakkasia, se voi kuivattaa oraita.

– Lisäksi voi tulla roustetta, joka katkoo juuria, Pirhonen selittää.