Salon seutukunnassa eli Salossa ja Somerolla koronalomautukset osuvat jo ainakin 1 500 työntekijään.

Seutukunnassa oli lomautettuna maaliskuussa yhteensä 450 henkilöä, mutta huhtikuussa lomautus on alkanut TE-palvelujen mukaan jo 960 työntekijällä.

Huhtikuun loppupuolella lomautetuksi tulee vielä ainakin 90 henkilöä lisää seutukunnasta.

Huhtikuun lomautuslukuja ei ole vielä saatavilla paikkakuntakohtaisesti. Luvut perustuvat työntekijöiden omiin ilmoituksiin TE-toimistolle, ja ne täydentyvät vielä jälkikäteen.

Lomautettujen henkilöiden lomautukset ovat erilaisia, osa on kokoaikaisia, osa osittaisia.

Koronakriisi näkyy myös Salon uusimmissa työttömyysluvuissa. Kuntien työttömyysprosentit nousevat, sillä myös lomautetut työntekijät merkitään työttömiksi työnhakijoiksi.

Maaliskuussa Salossa oli lomautettuna 647 henkilöä, kertoo Varsinais-Suomen Ely-keskuksen torstaina julkaisema Työllisyyskatsaus.

Vuosi sitten maaliskuussa lomautettujen määrä oli vain 173.

Salon työttömyysprosentti oli maaliskuussa 12,2, kun se vuotta aiemmin oli 10,2. Kaikkiaan työttömänä oli maaliskuussa 2 888 henkilöä. Tässä luvussa ovat siis mukana myös lomautetut työntekijät.

Helmikuussa kaupungissa oli työttömänä 2 384 henkilöä. Lisäys maaliskuussa kertoo siis lähes suoraan alkaneiden lomautusten määrästä.

 

Tämän viikon alussa yhteistoimintaneuvottelut olivat käynnissä 412 yrityksessä Varsinais-Suomessa. Nämä neuvottelut koskevat edelleen noin 22 400 työntekijää, selviää TE-toimiston keräämästä aineistosta.

Kaikkiaan maalis-huhtikuussa työ- ja elinkeinoministeriön tietoon on tullut noin 480 yritystä Varsinais-Suomesta, jotka ovat aloittaneet yt-neuvottelut koronan takia. Osa neuvotteluista on jo päättynyt.

Neuvottelujen piirissä on ollut kaikkiaan 22 757 työntekijää. Luvussa ovat mukana vain yli 20 henkilöä työllistävät yritykset, joiden pitää ilmoittaa yt-neuvotteluista TE-palveluihin.

– Tilanteen kehittymistä on todella vaikea ennakoida, koska tietoja saadaan vasta sitä mukaa, kun yrityksiltä tulee ilmoituksia TE-toimistoon, sanovat ilmoituksia vastaanottavat muutosturva-asiantuntijat.

Lomautuksia koskevia yt-neuvotteluja on Varsinais-Suomessa vielä runsaasti käynnissä. Vaikka kaikkia neuvottelujen piirissä olevia ei lomauteta ainakaan heti tai kokoaikaisesti, voi lomautettujen ja irtisanottujen määrä vielä kasvaa.

Koronakriisistä johtuva lomautustarve on kuitenkin rauhoittunut Varsinais-Suomessa.

– Tilanne lomautusten suhteen on tällä hetkellä tasaantunut verrattuna maaliskuuhun ja huhtikuun alkuun. Se on suurin piirtein normaalilla tasolla, mutta tilanteen kehittymistä on todella vaikea ennakoida, koska tietoja saadaan vasta sitä mukaa, kun yrityksiltä tulee ilmoituksia TE-toimistoon, kommentoivat Varsinais-Suomen TE-toimiston muutosturva-asiantuntijat.

Kokoaikaisesti lomautettuja on Varsinais-Suomessa nyt noin 14 100. Tiedossa on jo, että lomautukset alkavat huhtikuussa vielä ainakin 740 henkilön kohdalla.

Lyhennettyä työviikkoa tekee noin 1 700 henkilöä Varsinais-Suomessa.

Maaliskuussa tämä lukumäärä oli 709, mutta vuotta aiemmin vain 417.

 

Lomautukset painottuvat palvelualoille. Massalomautuksiin ovat joutuneet esimerkiksi majoitus- ja ravitsemisala, siivousala ja kaupan ala. Lukumääräisesti eniten lomauttaneita yrityksiä on Varsinais-Suomessa teollisuudessa. Näitä on jo yli sata.

Ammattinimikkeistä lomautukset kohdistuvat maakunnassa erityisesti myyjiin. Myös kokkeja ja autonasentajia on erityisen paljon lomautettuna.

Rakentaminen on yksi aloista, joka on toistaiseksi selvinnyt vähemmällä.

 

Kiivain lomautuspiikki koronan takia ajoittuu huhtikuun alkuviikkoihin.

Varsinais-Suomen Ely-keskuksen ennakkotietojen mukaan hurjin lomautusviikko on ollut toistaiseksi viikko 14. Silloin lomautukset alkoivat tai tulivat tietoon 3 860 työntekijällä Varsinais-Suomessa. Seuraavalla viikolla lomautukset käynnistyivät 2 870 henkilöllä. Viime viikon alkupäivinä uusia lomautettuja ilmoittautui TE-toimistoon jälleen 2 800.

Työttömien määrä kasvaa huomattavasti hitaammin kuin lomautettujen määrä, mutta poikkeustilanteen pitkittyessä lomautukset saattavat muuttua irtisanomisiksi.

– Jos koronatilanne pitkittyy, niin jää nähtäväksi riittävätkö lyhyet lomautukset tai tämänhetkiset toimet, arvioivat alueen muutosturva-asiantuntijat.

 

Työttömyys on korona­kriisin myötä voimakkaassa kasvussa Varsinais-­Suomessa ja koko maassa. Työttömyyden kasvu on pitkälti juuri lomautettujen määrän kasvua.

Nuorten työttömyys voimakkaassa kasvussa, kun lomautukset suuntautuneet vahvasti nuorempiin ikäluokkiin, kertoo Työllisyyskatsaus. Nuorten työttömyys kasvoi vuoden takaiseen verrattuna kaikissa Varsinais-Suomen seutukunnissa, ilmenee Varsinais-Suomen maaliskuun Työllisyyskatsauksesta.

Pitkäaikaistyöttömiä on vähemmän kuin vuosi sitten, mutta maaliskuun aikana se kääntyi lievään kasvuun. Siitä huolimatta pitkäaikaistyöttömien määrä on Turunmaan, Turun ja Salon seuduilla pienempi kuin vuotta aiemmin.

 

Palvelujen äkkipysähdys vähensi työvoiman kysyntää Varsinais­-Suomessa. Maaliskuun viimeisenä päivänä avoimia työpaikkoja oli tarjolla alueen työ­- ja elinkeinotoimistossa 5 200 kappaletta eli ­23 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Kolmen viime kuukauden aikana uusia työpaikkoja on avautunut 18 100 kappaletta eli 9 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Rakentamisessa ja metallialalla oli edelleen kysyntää uusille työtekijöille. Lisäksi työpaikkoja ehti ennen korona­pysähdystä avautua runsaasti sosiaali- ja ­terveysalan, kuljetusalan ja teollisuuden tehtäviin.

 

Fakta: Varsinais-Suomen työttömyysluvut

  • Varsinais­-Suomen TE-toimistossa oli maaliskuun lopussa 24 500 työtöntä työnhakijaa.
  • Maaliskuun aikana työttömien määrä yleensä alenee, mutta korona­kriisin myötä se kasvoi 5 000 henkilöllä.
  • Vuotta aiemmasta työttömien määrä kasvoi 5 400 henkilöllä eli 28 prosentilla.
  • Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli maaliskuun lopussa Varsinais­-Suomessa 10,7 prosenttia.
  • Se on 2,3 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin.
  • Työttömyysaste oli korkein Turussa, 13,7 prosenttia.
  • Pienin työttömyysaste oli Ruskolla ja Sauvossa, 5,7 prosenttia.
  • Lähde: Maaliskuun Työllisyyskatsaus, Ely-keskus.