Salo käyttää huumetyöhön yli kaksi miljoonaa euroa – salolaisen äidin raastava tie irti huumeista

6

Nelikymppinen salolaisäiti Olga Hellström on rimpuillut irti huumeista korvaus- ja katkaisuhoidossa parikymmentä kertaa. Välillä hän on päässyt irti koukusta langetakseen taas uudestaan piikittämään käsivarttaan.

– Takanani on pitkiä hoitopolkuja. Olen käyttänyt kaikki apukeinot, mitä on ollut tarjolla, Hellström kertoo.

Nyt Hellström sanoo elävänsä elämänsä parasta aikaa. Hän on ollut raitis puolitoista vuotta ja kouluttautunut kokemusasiantuntijaksi auttaakseen kohtalotovereitaan.

– Jos mun kokemukseni voi auttaa edes yhtä ihmistä, se kaikki paska mun omassa elämässä ei ole ollut täysin turhaa.

Olga Hellström luottaa vertaistukeen, josta hän sanoo itse saaneensa ratkaisevan avun. Hellströmillä on mitä puhua. Hän tuntee paitsi huumehelvetin myös palveluviidakon, jossa hän on harhaillut.

Tämä on neljäs osa Salon Seudun Sanomien Koukussa-juttusarjasta, jossa kerrotaan Salon huumetilanteesta.

Salo sai tunnustusta avuntarjoajana, kun tappava heroiini oli levinnyt kaupunkiin parikymmentä vuotta sitten. ”Salossa voi nykyisin päästä hoitoon jokainen aikuinen narkomaani, joka haluaa hoitoa”, Salon Seudun Sanomat kirjoitti 10. maaliskuuta vuonna 2000.

Se oli alku työlle, jota kymmenet Salon kaupungin ja A-klinikan työntekijät tällä hetkellä tekevät. Yksin A-klinikalla on Salossa viitisenkymmentä työntekijää.

– Huumetyön osuus on noussut koko ajan. Asiakaskunnastamme jo yli puolet on huumeidenkäyttäjiä, Salon A-klinikan palveluesimies Sari Korpiaho sanoo.

Järjestelmä puhuu päihteistä ja päihteidenkäyttäjistä. On päihdehuollon avo- ja laitospalveluja sekä ehkäisevää päihdetyötä. Se kattaa laajan kirjon tehtäviä koululaisten tupakkavalistuksesta opioidiriippuvaisten korvaushoitoon.

Huumausaineiden osuutta päihdetyöstä on vaikea selvittää, sillä asiakkaita ei tavallisesti ryhmitellä heidän käyttämiensä aineiden mukaan. Alkoholistit ja narkomaanit ovat yhtä lailla päihderiippuvaisia. Mihin joukkoon kuuluisivat vaikkapa huumaavien lääkkeiden ja alkoholin sekakäyttäjät?

Olga Hellström muutti Saloon vuonna 1996. Nokialla meni lujaa, ja Hellström pääsi töihin matkapuhelintehtaalle 19-vuotiaana.

– En ollut silloin vielä edes nähnyt huumeita.

Ahdistuneisuushäiriöstä kärsinyt nuori nainen ajautui huonoon seuraan. Hän alkoi vetää amfetamiinia, Subutexia ja ekstaasia. Perhe hajosi, lapset otettiin huostaan. Huumekavereita kuoli vierestä. Hellström yritti tappaa itsensä neljä kertaa.

– Olin ihan loppu ja valmis tekemään mitä vain.

Lopulta hän hakeutui korvaushoitoon, pääsi irti aineista ja sai lapset takaisin.

– Olin raitis seitsemän vuotta, ja aloin uskoa, etten ole enää päihdeongelmainen.

Se oli väärä luulo. Hellström retkahti muuntohuumeisiin. Taas vietiin lapset.

Salon kaupungilla on A-klinikan kanssa kumppanuussopimus, jonka pohjalta kaupunki ostaa haluamansa päihdepalvelut. Salo vastaa itse ehkäisevästä päihdetyöstä sekä opioidiriippuvaisten korvaushoidosta.

”Opiaattikorvaushoitoa saavien asiakkaiden lukumäärä on edelleen kasvanut ja samalla lääke- ja hoitokustannukset sekä päihdesairaalan hoitojaksot ja päihdepsykiatrian konsultaatiotarve ovat lisääntyneet”, kaupungin talousarviossa todetaan.

Salo ostaa päihdepalveluita tänä vuonna kolmella miljoonalla eurolla, josta karkeasti puolet kulunee huumetyöhön. Pääterveysaseman päihdeyksikössä annettavaan korvaushoitoon on talousarviossa varattu yli 800 000 euroa.

– Laki velvoittaa meitä jakamaan korvaushoitolääkkeet, mutta me emme päätä, kuka korvaushoitoon pääsee. Päätös tehdään Tyksissä, osastonhoitaja Otto Huttunen korostaa.

Asiakkaita on tällä hetkellä yli kuusikymmentä. Keväällä korvaushoidossa otetaan käyttöön uusi lääke, joka annetaan tabletin sijasta ruiskeena.

Huumetyön onnistumista on lähes mahdoton mitata. Sari Korpiahon mukaan moni huumeidenkäyttäjä hakeutuu hoitoon liian myöhään. Raittius on aivan liian kaukainen päämäärä ihmiselle, jolle iso tavoite on jo se, että hän kykenisi elämään riittävän siivosti pärjätäkseen omassa vuokra-asunnossa.

– On tärkeää, että ihminen löytää paikan, josta saa apua. Onnistumista on jo se, että hän oppii luottamaan ja pääsee elämässä jollain tapaa eteenpäin, Korpiaho toteaa.

Olga Hellströmin mukaan narkomaani uskoo, ettei kukaan ole yhtä surkea kuin hän itse.

– On valtavan iso ja käänteentekevä juttu huomata, ettei olekaan ainoa, että on muita samanlaisia.

Huumeongelman hoito rajoittuu harvoin pelkästään päihdetyöntekijöille. Siihen liittyy monesti esimerkiksi mielenterveysongelmia. Olga Hellströmilläkin on laaja kirjo erilaisia mielenterveyden häiriöitä, ja hän on sairastanut useita vaikeita masennuksia.

Salon kaupunki kysyi marraskuussa kaupunkilaisten kokemuksia ja näkemyksiä päihdetilanteesta ja ehkäisevän päihdetyön keinoista. Vastauksia tuli yli kolmesataa. Yli puolet vastanneista on kokenut, että päihteidenkäyttäjät aiheuttavat pelkoa julkisilla paikoilla.

– Meille on sanottu suoraan, että viekää ne pois täältä, Sari Korpiaho sanoo.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan huumeiden ongelmakäytön yleistyminen Suomessa lisää entisestään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta.

”Hoitoon pääsyn kynnystä tulisi madaltaa ja uusia palveluja huumeiden käyttäjille, kuten valvottuja huumeiden käyttöhuoneita, tulisi harkita”, erityisasiantuntija Sanna Rönkä toteaa THL:n tiedotteessa.

Helsingin kaupunginhallitus teki valtioneuvostolle viime keväänä aloitteen erillislaista, joka sallisi kokeilun huumeiden käyttöhuoneesta. Tilassa voisi käyttää suonensisäisiä huumeita.

Koukussa-sarjan aiemmat osat on julkaistu 22.2., 28.2. ja 4.3. Ne käsittelevät nuoria huumeidenkäyttäjiä, huumekuolemia ja huumerikollisuutta. Seuraavassa osassa kerrotaan huumeidenkäyttäjien läheisten tuskasta.

Volkan

Sitten keskustellaan, että turvapaikanhakijat aiheuttavat yhteiskunnallemme haittaa taloudellisesti.

Huumetyöhön kuluu kaksi miljoonaa euroa pelkästään Salossa. Mitäpä muut kunnat laittavat rahaa tuohon?

Keijo K.

Eihän tähän huumeongelmaan helpotusta saada, jos ei aleta huumediilereiden kanssa toimia niin kuin pitäisi.

Noita rikollisia hyysätään, vaikka tiedetään mitä niiden toiminta aiheuttaa.

Volkan

Olen sama mieltä. Pitäisi kyllä tulla ehdottomasti muutoksia. Valitettavasti tällä hetkellä jyllää korona. Mikään toki ei ole esteenä muuttamisesta asioiden suhteen.

Koskisen Valtu

3 miljoonaa päihteisiin, josta puolet huumeisiin. Lisäksi budjetissa on 800 000. Kaikkiaan päihdepotilaita noin 60. Tästä tulee Ojalan laskuopin mukaan 38 000 euroa per nuppi + kaikki muut tuet ja kaupungin henkilökunnan palkat. Kallista on.

Marko

Päihdeongelmista keskusteltaessa tulee aina esiin yksi asia. Jos ongelma ei koske minua tai minun omaisiani, niin asiaa ei tarvitse hoitaa. Tätä ajatusmallia sanotaan itsekkyydeksi.

Rahan tuhlausta

Miksi ihmeessä?