Kulkutauti koettelee yhtenäisyyttä

0

VESA JAAKOLA. Koronapandemian torjunnassa on kaikkialla jouduttu poikkeusoloihin, jollaisia useimmat kokevat vain kerran elämässään. Niille, jotka tästä tappavasta kulkutaudista selviävät, maailma ei ole enää entisellään.
Koronavirus tuhoaa kansojen terveyttä ja talouksia. Sen hävittämisessä testataan erilaisten yhteiskuntien kestokykyä ja tehokkuutta. Näin tehdään jopa samanlaisten maiden kuten Suomen ja Ruotsin kesken, kun taudin torjuntatoimet ovat erilaisia.
Nykyisissä poikkeusoloissa koemme yksilöinä ja yhteisöinä uudenlaisia asioita. Niistä merkittävin on totuttujen kansalaisvapauksien ja ihmisoikeuksien rajoittaminen. Jopa liikkumista, kokoontumista ja elinkeinon harjoittamista on estetty.

Normaalielämän rajoituksia meillä ja muualla on määrännyt valtiovalta. Sen rooli kansalaisten elämässä on äkkiä kasvanut ennen näkemättömästi. Valtiovalta on alistanut määräysvaltaansa paljolti myös talouselämän toimijoita ja yritystoimintaa.
Valtiojohdon perustehtävänä on suojella kansaa ja kansalaisia kaikissa oloissa. Pandemian poikkeusoloissa tämä tehtävä korostuu. Näin siksikin, koska etäisemmät suojelijat kuten EU, YK ja WHO voivat vain suositella suojelutoimia.
Voidaan kysyä, jääkö kansallisille hallituksille koronan jälkeenkin aiempaa vahvempaa määräysvaltaa niin kotimaan asioissa kuin maan ulkosuhteissa. Palautuuko kansallisille hallituksille näin sitä valtaa, mitä ne ovat menettäneet globalisaatiossa muille toimijoille viime vuosikymmeninä?

Koronan torjunnassa uinuva nationalismi heräsi henkiin myös EU-alueella. Torjunnassa tarpeelliset suojavälineet määrättiin paikoin vientikieltoon vastoin EU-sisämarkkinoiden henkeä ja säädöksiä. EU-kansalaisten liikkumista Schengen-alueen sisärajojen yli rajoitettiin. Unionin ulkorajoja valvotaan tehostetusti.
Kulkutaudissa koetellaan näin EU-yhtenäisyyttä. Parhaassa unionissa suojeltaisiin jäsenkansoja ja asukkaita yli sisärajojen, turvallisuusyhteisönä myös terveydenhoidossa. Nykyisen pandemian hoidossa unionin saavutukset ovat jääneet vaatimattomiksi. Tämäkin voi vähentää unionin kansansuosiota.

Pandemia vaikuttaa myös kansainväliseen kappaan ja maailmantalouteen. Jo tätä ennenkin viriteltiin esteitä vapaalle maailmankaupalle, päävirittelijänä Yhdysvaltain valtiojohto. Kulkutaudin torjunnassa on paljastunut monenlaisia haavoittuvuuksia suojavälineiden ja lääkkeiden saatavuudessa maailmanmarkkinoilta. Niinpä teollisuuden tuotantoketjuja saatetaan alkaa yleisemminkin lyhentää.
Kansantalouksissa koronavirus on tuhoisin palvelusektorille etenkin lentoliikenteen, majoitustoiminnan, kahvila- ja ravintolatoiminnan ja monien pienyrittäjien aloilla. Meillä ja muualla jopa kolmasosa yrityksistä on jo lomauttanut tai irtisanonut henkilöstöään. Koronan uhriksi on joutumassa myös työllisyys.
Massatyöttömyyden seuraukset voivat olla arvaamattoman pahoja, yhtenä niistä epävakaat poliittiset olot.
Työttömyydestä koituu köyhyyttä ja kurjuutta varsinkin maissa, joissa sosiaaliturva on heikko tai olematon. Kulkutaudit tuhoavat yleensäkin köyhien elämää paljon enemmän kuin rikkaiden, jotka voivat monin tavoin suojautua sairastumasta. Köyhiä on eniten kehitysmaissa, joissa satojen miljoonien elinolot entisestään huononevat.

Kirjoittaja on emeritusdiplomaatti.